Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kauppaketjujen omat tuotteet kaventavat muiden tuottajien mahdollisuuksia. Siksi niitä pitää rajoittaa.
Näin sanoo esitys uudeksi elintarvikemarkkinalaiksi.
Kauppojen omia tuotteita eli private label -merkkejä Suomessa ovat esimerkiksi Keskon Pirkka-tuotteet, S-ryhmän Rainbow-merkki sekä Lidlin Pohjolan meijeri -maitotuotteet.
Jatkossa kauppaketjut eivät saisi ilman oikeuksia kopioida muiden valmistajien vastaavia tuotteita ja tehdä niiden kaltaisia omia tuotteitaan.
– Se on näiden brändien kehittäjien ongelma, että niitä kopioidaan private label -tuotteiksi. Nyt tämä oikeudeton kopiointi tullaan kieltämään uudella direktiivillä ja elintarvikemarkkinalain uudistuksella, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.
Lepän mukaan tuotteiden kopiointi on ollut Suomessa ja muualla Euroopassa pitkään jatkunut huolestuttava toimintatapa.
Uusi laki luo turvaa elintarvikkeiden kehittäjille. Jos luo uuden tuotteen, suuri kauppaketju ei voi sitä heti samankaltaisena kopioida.
Hallitus hyväksyi tänään esityksen elintarvikemarkkinalain uudistamisesta.
Taustalla on viime vuonna hyväksytty EU-direktiivi, joka vaatii hyvän kauppatavan vastaisia kieltoja sekä niiden valvontaa.
"Ei tässä mitään uutta ole, liikesalaisuuslaki on ollut aiemminkin voimassa"
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto ihmettelee ministeri Lepän puheita.
– Liikesalaisuuslaki on ollut aiemminkin voimassa. Ei tässä sitä meidän tietojemme mukaan ole mitenkään muutettu. Ei tässä ole mitään uutta, Luoto sanoo.
Päivittäistavarakauppa ry edustaa muun muassa Keskoa, Lidliä, S-ryhmää ja Tokmannia.
Harvaa kauppojen omaa tuotetta voi kutsua kopioksi, Luoto muistuttaa. Esimerkiksi Coca-Cola on selkeä resepti, jota varjellaan, mutta muiden kolajuomien valmistamista ei voi kieltää.
– On aivan selvää, että toisen liikesalaisuuksia ei saa kopioida. Se on kaikille toimijoille selvää.
Luoto sanoo, että kaupan omissa tuotteissa usein esimerkiksi kaupan koekeittiöt tekevät reseptiikan ja pyytävät valmistajia tekemään sen perusteella tuotteen. Tällöin tuote ei ole kopio.
– Private labelit antavat kuluttajille vaihtoehtoja ja elintarviketeollisuudelle mahdollisuuksia sopimusvalmistamiseen.
– Ei tässä mitään uutta lainsäädäntöä ole oikeastaan tulossa, hän toteaa.
Luoto arvelee, että taustalla on hallitusohjelmassa ollut kirjaus private label -tuotteista, "joka oli kummallinen".
– Private label -tuotteet ovat globaali ilmiö. Suomessa niiden osuus on alhainen. Se että joidenkin tuotteiden tekeminen tai liikkuvuus kiellettäisiin EU:n sisämarkkinoilla, on outoa, hän muistuttaa.
"Epäreilua", sanoo Lidl:n edustaja
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan lailla halutaan vahvistaa tuottajan asemaa ruokajärjestelmässä.
Lidl-ketjun edustaja ei ole samoilla linjoilla. Ketjun valikoimasta 75 prosenttia on juuri omia tuotteita eli lain tarkoittamia private label -tuotteita.
– Omat merkit ovat meille elintärkeitä. Ilman niitä kilpailuasetelmamme muuttuisi, Forsström sanoo.
– Minusta tämä on jollain tavalla epäreilu ehdotus, että omista merkeistä tehdään syyttä pahiksia. Unohdetaan, että tässä on kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa, joita me työllistämme. Teemme suomalaisista, kotimaisista raaka-aineista kuluttajille tuotteita, Lidlin kaupallinen johtaja Mikko Forsström sanoo.
Forsströmin mukaan kopiointi on jännä käsite. Sillä mollataan heidän omia tuotteitaan.
– Markkina toimii nyt hyvin. En ymmärrä tarvetta lähteä osaa markkinasta muuttamaan.
– Päätös on jännä, koska siinä ei ole mitään konkretiaa. Tavaramerkit ja patentit ovat jo nyt suojattuja, Forsström sanoo.
Tuottajat saavat nopeammin rahat ja varmemmat toimitukset
Kopiotuotteiden ohella lakiehdotus kieltää muun muassa liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset, myyntiin liittymättömät maksut, kaupalliset kostotoimet sekä liikesalaisuuksien laittoman käytön.
Myös ostettujen tuotteiden palauttamiseen, hävittämiseen, varastointiin, tuotevalikoimaan sisällyttämiseen ja tuotteiden markkinointiin liittyvien kustannusten periminen myyjältä on kiellettyä, ellei niistä ole erikseen sovittu. Ostaja ei voi myöskään kieltäytyä vahvistamasta ostosopimusta kirjallisesti myyjän sitä pyytäessä.
Lakimuutoksen taustalla on paljon asioita. Esimerkiksi jo vuonna 2012 Kilpailuvirasto esitti, että kauppa hyödyntää vahvaa asemaansa suhteessa tavarantoimittajiin useilla sellaisilla tavoilla, joita voidaan pitää terveen ja toimivan kilpailun kannalta kyseenalaisina. Kilpailuvirasto vaati jatkotoimenpiteitä.
Myös EU:n selvitys on puuttunut kaupan omien merkkien ongelmiin. Vuonna 2019 EU totesi, että kaupalla on etu, kun se voi suosia omia merkkejään esimerkiksi hinnoittelussa ja hyllyihin sijoittelussa sekä saatavuudessa.
Kopioimalla suosittuja brändejä kaupan omat brändit kaventavat tuottajien kannustimia keksiä uusia tuotteita. Tämä kaventaa kuluttajien valintamahdollisuuksia.
30.10. kello 16:00 jutun otsikkoon ja leipätekstiin lisättiin sana "oikeudettomasti". Brändituotteita ei saa kopioida private label -tuotteiksi ilman oikeuksia.
Lue myös: