Hyvin harva amerikkalainen oli ennen viime viikon tiistaita kuullut Michiganin Waynen piirikunnan vaalilautakunnan jäsenestä nimeltä Monica Palmer. Normaalisti vaalilautakunnat vahvistavat äänestystulokset ilman seremonioita ja otsikoita.
Viime viikolla republikaaneihin kuuluva Palmer oli kuitenkin satojen lehtijuttujen ja raivokkaan somekeskustelun aihe.
Yhtäkkiä Michigan, jonka demokraattien Joe Biden on voittanut selvällä, 154 000 äänen enemmistöllä, olikin Donald Trumpin väen uusi kohde.
Tiistaina osavaltion Waynen piirikunnan vaalilautakunnan piti rutiiniomaisesti vahvistaa ääntenlaskenta. Mutta nelihenkisen vaalilautakunnan kaksi republikaanijäsentä kieltäytyi vahvistamasta tulosta. Heidän mukaansa vaalissa oli epäselvyyttä siksi, että äänestäneiden määrän ja laskettujen äänien välillä oli pieniä heittoja. Viranomaisten mukaan tämä on normaalia kaikissa vaaleissa.
Vaalilautakunnan republikaanijäsen Monica Palmer vaati koko Detroitin suurkaupungin äänten hylkäämistä, mutta oli valmis hyväksymään piirikunnan vaalituloksen muualla.
Kun asiasta oli noussut kohu, kyseiset vaalilautakunnan republikaanijäsenet vahvistivat lopulta vaalituloksen. Mutta sitten presidentti Trump puuttui tilanteeseen. Hän soitti Monica Palmerille henkilökohtaisesti.
Republikaaniedustajat ilmoittivat pian puhelun jälkeen haluavansa perua vaalituloksen vahvistamisen. Siihen heillä ei enää ollut laillista oikeutta, mutta Trumpin väki näki tilaisuuden tulleen. Michiganin republikaaneihin alkoi kohdistua valtava paine.
Näytelmä etenee kohti rumaa loppunäytöstä
Se, että Yhdysvaltain presidentti soittaa yksittäisen piirikunnan vaalilautakunnan jäsenelle, on täysin ainutlaatuista. Pelottavaa on se, kuinka normaalilta se Trumpin neljän vuoden vaalikauden jälkeen tuntuu.
Yhdysvaltain presidentinvaalit tuntuvat jatkuvan viikosta toiseen, vaikka ne ovat jo ratkenneet.
Eilen vallanvaihtoprosessin aloittamista hallinnoiva virasto General Services Administration (GSA) vihdoin myöntyi aloittamaan virallisen prosessin vallan siirtymisestä tammikuussa Joe Bidenille. Mutta Trump kiistää yhä hävinneensä.
Monista koko show voi vaikuttaa käsittämättömältä, mutta itse asiassa vaalien jälkinäytös on mennyt lähes käsikirjoituksen mukaan.
Ja käsikirjoittaja on Donald Trump. Trumpin omat puheet ennen vaaleja ennakoivat aika hyvin sen, mitä vaalien jälkeen on tapahtunut.
Koko ajan olennaista on ollut se, kenen tarinaa amerikkalaiset uskoisivat: Trumpin väitteitä vaalivilpistä vai demokraatteja ja vaaliviranomaisia Bidenin voitosta.
Nyt näytelmä näyttää etevän kohti yhä rumempaa loppukohtausta. Vaalitulosta se tuskin muuttaa, mutta sillä voi olla suurempi ja pitkäaikaisempi vaikutus kuin yhdelläkään Trumpin presidenttikauden aiemmalla vaiheella.
Prosessi alkoi jo kuukausia ennen vaaleja.
Vaihe 1: Trump valmisteli vaalivilppiväitettä kuukausia
Ennen vaaleja oli koko ajan tiedossa, että postiäänten laskeminen kestää monissa vaa’ankieliosavaltioissa pitkään. Ja sekin oli tiedossa, että postiäänten laskennan edetessä Joe Biden kirii koko ajan Trumpin mahdollista etumatkaa kiinni. Siinä ei ollut kyse minkäänlaisesta vilpistä, vaan siitä, että postiäänestystä käyttivät huomattavasti enemmän demokraattien kannattajat.
Arvovaltainen Economist-lehti arvioi tietokonemallinnuksilla jo syyskuussa, että kun postiäänistä on laskettu 70 prosenttia, Trump johtaa. Vasta kun postiäänistä on laskettu 90 prosenttia, Biden siirtyy johtoon.
Juuri siksi Trump alkoi kuukausia ennen vaaleja väittää päivittäin, että postiäänestykseen liittyy vaalivilppiä. Hän ennakoi täysin sen tilanteen, että vaali-iltana lasketuissa äänissä hän saattaa olla johdossa.
Viikkoja ennen vaaleja pelättiin, että Trump julistautuu ennenaikaisesti vaalivoittajaksi. Syyskuun vaaliväittelyssä häneltä kysyttiin suoraan, aikooko hän silloin kehottaa äänestäjiään malttiin ja odottamaan ääntenlaskennan vahvistamista. Hän vastasi, että ”jos näen kymmeniä tuhansia väärennettyjä vaalilippuja, en voi sitä hyväksyä”.
Vaihe 2: Trump julistautui voittajaksi ja yritti keskeyttää ääntenlaskun
Niinpä vaaliyönä Trump todella julisti, että oli voittanut vaalin ja kehotti ”lopettamaan äänestyksen (We want all voting to stop.)”. Viestin tulkittiin USA:ssa juuri niin kuin Trump oli sen tarkoittanutkin, eli kehotuksena lopettaa äänten laskenta.
Trumpin kehotusta ei noudatettu, eikä hän todennäköisesti edes odottanut sellaista. Ääntenlaskun edetessä Trumpin väki aloitti raivokkaan oikeuskamppailun saadakseen ääntenlaskun vähintäänkin näyttämään epäilyttävältä.
Alkuun Trumpin vaalivilppiväite ei oikein ottanut tulta. Esimerkiksi Trumpin kannattajat eivät lähteneet kovin innokkaasti kaduille. Hyvin valmistautuneita vastamielenosoittajia, jotka vaativat kaikkien äänien laskemista, oli paljon enemmän.
Kun Bidenin voitto alkoi selvitä, selvisi muutakin. Erot vaa’ankieliosavaltiossa olivat pieniä, mutta kuitenkin niin selviä, että esimerkiksi pelkkä äänten uudelleenlaskenta ei niitä muuttaisi.
Vaihe 3: Oikeusjutut ja yritys hylätä ääniä
Oli selvää, että tulokset voisivat kääntyä Trumpille vain sillä tavoin, että merkittävä osa äänistä voitaisiin jollakin perusteella hylätä.
Trumpin lakimiehet ovat New Yorkin entisen pormestarin Rudy Giulianin johdolla tehtailleet vaa’ankieliosavaltioissa suuren joukon oikeusjuttuja, joissa on esitetty kirjavia väitteitä erilaisista vaaliepäselvyyksistä ja republikaanisten vaalitarkkailijoiden työn estämisestä.
Trumpin oikeusjutut eivät kuitenkaan ole juurikaan edenneet. Oikeusistuimiin ei ollut tarjolla sellaisia selkeitä perusteita äänten hylkäämiseen, joihin edes konservatiiviset tuomarit voisivat tarttua.
Väitteet vaalitarkkailijoiden estämisestä eivät nekään ole vakuuttaneet tuomareita.
Trumpin väki alkoi lisätä kierroksia tarinassa. Verkko on viime viikot tulvinut salaliittoteorioita: rekalla tuoduista väärennetyistä äänistä, venezuelalaisten kommunistien tekemistä ääntenlaskentakoneista, jotka hylkäsivät miljoonia Trumpin ääniä, ja kuolleista, jotka olivat äänestäneet Bidenia.
Trumpin kampanjaväki ja presidentti itse levittivät sumeilematta täysin perusteettomia väitteitä. Vaikka republikaaneja tukeva Fox-uutiskanava oli jo julistanut Bidenin vaalivoittajaksi, sen ärhäkät talkshow-hahmot alkoivat keskittyä vaalivilppitarinoihin.
Trumpin tarina vaalivilpistä on alkanut purra. Tutkimusten mukaan enemmistö republikaaneista ei enää usko vaalien rehellisyyteen.
Vaihe 4: Vaalivirkailijoiden painostus
Sitä mukaa kuin tarina vaalivilpistä alkoi saada kannatusta, vaaliviranomaisiin alkoi viime ja toissaviikolla kohdistua yhä enemmän painetta.
Vaalien turvallisuudesta vastanneen CISA viraston johtaja Christopher Krebs totesi, että ”vaalit olivat turvallisimmat USA:n historiassa”, eikä vaalivilppiä ollut. Viikko sitten Trump antoi itse nimittämälleen Krebsille potkut.
Yksi painostuksen kohteista on ollut Georgian vaaleista vastaava republikaaninen osavaltiosihteeri Brad Raffensperger. Hänen mukaansa muun muassa vaikutusvaltainen republikaanisenaattori Lindsay Graham suoraan kehotti häntä etsimään syitä joidenkin äänten hylkäämiseen.
Michiganin Biden on voittanut selvällä enemmistöllä, eikä sen pitänyt olla Trumpin väen strategiassa suuri painopistealue. Vasta vaalivirkailijoihin kohdistuneen painostamisen takia se muuttui keskeiseksi taistelutantereeksi.
Kun aiemmin mainittu Waynen piirikunnan vaalitulos oli eri käänteiden kautta saatu vahvistettua, kaikki Michiganin osavaltion 83 piirikuntaa olivat vahvistaneet vaalituloksen. Mutta Michiganin laki edellyttää tuloksen vahvistamista myös osavaltiontason vaalilautakunnassa.
Lauantaina republikaanien johto vaati Michiganin vaalilautakuntaa lykkäämään Bidenin voiton vahvistamista. Toinen lautakunnan republikaanijäsenistä kertoi julkisuuteen, että häneen on kohdistettu valtavaa painostusta eri tahoilta.
Eilen illalla, maanantaina lautakunta kuitenkin vahvisti tuloksen ja Bidenin voiton Michiganissa, äänin 3–0. Toinen lautakunnan republikaaneista äänesti tyhjää.
Se, että tällainen normaalisti rutiininomainen vaalituloksen vahvistaminen täysin selvässä tilanteessa muuttuu poliittisen kamppailun kohteeksi, luo vaarallisen ennakkotapauksen.
Vaihe 5: Yritys vaalituloksen ohittamiseen osavaltioiden kongressien avulla
Trumpin strategiassa on koko ajan ollut keskeistä se, että hänen ei välttämättä tarvitse saada vaalitulosta eri osavaltioissa kumottua.
Ajatus on ollut se, että riittää kun synnytetään niin suuri epäluulo vaalituloksesta, että tulos voitaisiin yrittää ohittaa.
Osavaltiot päättävät itsenäisesti siitä, miten ne nimeävät valitsijamiehet varsinaiseen presidentinvaaliin.
Vaalituloksen vahvistumisen viivästyminen tai vaalivilppiepäily voisivat tarjota osavaltioiden kongresseille syyn ohittaa vaalituloksen. Osavaltion kongressi valitsisin sitten itse presidentinvaalin valitsijamiehet.
Pennsylvaniassa, Michiganissa ja Wisconsinissa on kaikissa samanlainen tilanne: osavaltion kuvernööri ja vaaleista vastaava osavaltiosihteeri ovat demokraatteja, mutta osavaltion kongresseissa on republikaanienemmistö.
Voi siis syntyä tilanne, jossa osavaltion demokraattikuvernööri vahvistaisi Bidenin voiton ja valitsijamiehet ja republikaanijohtoinen osavaltiokongressi vahvistaisi Trumpia tukevat valitsijat.
USA:n perustuslaki ei määrittele, miten tällainen tilanne ratkaistaisiin. Historiassa on kerran aiemmin, vuonna 1876 ollut vastaava tilanne, jossa eräillä osavaltiolla oli kahdet, kilpailevat valitsijamiehet. Silloin kriisi ratkesi vasta kuukausien poliittisen kiistelyn jälkeen.
Tämäkin vaihtoehto oli esillä jo vaalikampanjan aikaan, ja nyt Trump todella näyttää olevan valmis yrittämään myös vaalituloksen ohittamista.
Michiganin osavaltion republikaanijohto kävi perjantaina Trumpin kutsusta Valkoisessa talossa. Näyttää ilmeiseltä, että Trump yritti vakuuttaa heidät siitä, että osavaltion kongressi ohittaisi vaalituloksen ja valitsisi Trumpia tukevat valitsijat.
Michiganin republikaanijohto julkaisi kuitenkin tapaamisen jälkeen tiedotteen, jossa todettiin, että he kunnioittavat lakia ja normaalia vaaliprosessia valitsijamiesten valinnassa.
Monille raskaansarjan republikaaneille ajatus vaalituloksen sivuuttamisesta on ollut liikaa, mutta harva uskaltaa avoimesti arvostella Trumpia edes tässä asiassa.
Vaihe 6: Kongressi ja korkein oikeus?
Trump teki vaalikampanjansa aikana lukuisia kertoja selväksi, että uskoo vaalien ratkeavan vasta korkeimman oikeuden tai liittovaltion kongressin ratkaisuun.
Lauantaina republikaanitaustainen tuomari Matthew W. Brann hylkäsi Trumpin lakimiesten Pennsylvaniassa nostaman oikeusjutun. Tuomarin mukaan oikeusjuttu oli kuin häthätää kasaan kursittu ”Frankensteinin hirviö”, jossa täysiin toisiinsa liittymättömillä ja olemattomilla syillä yritettiin perusteettomasti hylätä miljoonia ääniä.
Trumpin lakimiehet ilmoittivat, että tämä oli odotettavissa ja vasta liittovaltion korkein oikeus ratkaisee asian.
Mutta kun mitään todellista näyttöä laajamittaisesta vaalivilpistä ei ole, on epätodennäköistä, että korkein oikeus edes haluaa ottaa tällaista juttua käsiteltäväksi.
Vuonna 2000 korkein oikeus käytännössä ratkaisi George W. Bushin nousun presidentiksi. Mutta silloin kyse oli yhdestä osavaltiosta ja muutaman sadan äänen erosta. Nyt korkeimman oikeuden pitäisi kumota useiden osavaltioiden selvä ero Bidenin hyväksi, ja siihen se tuskin on valmis.
Sen sijaan, jos joku osavaltio ei saa vaalitulostaan vahvistettua tai jonkun osavaltion kongressi päättäisi ohittaa vaalituloksen, asian ratkaisu saattaisi päätyä korkeimpaan oikeuteen.
Trump viittasi vaalikampanjansa aikana myös mahdollisuuteen, että presidentin valitsisi edustajainhuone.
– En haluaisi päätyä korkeimpaan oikeuteen tai kongressiin tässä asiassa. Vaikka meillä on kyllä kongressissa enemmistö, se on jotain 26 vastaan 22, koska se äänestys tapahtuu yksi ääni per osavaltio. Yrittäkööt vain murtaa sen enemmistön, Trump myhäili vaalitilaisuudessa syyskuussa.
Tällainen tilanne syntyisi, jos kukaan ei saisi varsinaisessa presidentinvaalissa enemmistöä valitsijamiehistä. Silloin edustajainhuone äänestäisi osavaltioittain, yksi ääni per osavaltio. Republikaanit hallitsevat useamman osavaltion edustajaryhmiä, vaikka demokraateilla sinänsä on enemmistö edustajainhuoneessa.
Biden voittaa, mutta tilanne on koko ajan vaarallisempi
Trumpin mahdollisuudet vaalituloksen kääntämiseksi itselleen ovat kuitenkin häviävän pienet. Lähes varmasti tammikuun 20. päivänä Joe Biden vannoo presidentin virkavalan.
Se ei kuitenkaan poista sitä, että Trumpin ennennäkemätön ja häikäilemätön vaalituloksen kiistäminen on ajanut Yhdysvaltoja koko ajan vaarallisemmille vesille.
Torstaina Trumpin oikeustaistelua johtava asianajaja Rudy Giuliani järjesti lehdistötilaisuuden, jossa hän esitti valtavan määrän perättömiä väitteitä vaalivilpistä.
Giuliani esimerkiksi esitteli minuuttitolkulla todistajalausuntoa, jossa eräs vaalivirkailija väitti nähneensä suuria väärinkäytöksiä. Sillä ei ollut väliä, että oikeusistuin oli jo edellisenä perjantaina hylännyt todistajalausunnon täysin epäuskottavana.
Giuliani maalaili kuvaa valtavasta salaliitosta, jossa olivat mukana muun muassa demokraatit kaikissa vaan’ankieliosavaltioissa, demokraattijohtoisten kaupunkien pormestarit, lukuisat ääntenlaskijat ja viranomaiset, lähes koko Yhdysvaltain media ja Trumpia vastustaneet tuomarit. He olivat kaikki yhteistuumin vieneet salakavalasti Trumpin voiton.
Toinen Trumpin asianajaja Sidney Powell esitteli sen jälkeen itku kurkussa, kuinka kommunistit olivat vieneet Trumpin voiton.
Vaikka isolle osalle amerikkalaisista koko lehdistötilaisuus saattoi näyttää täysin epätoivoiselta sirkukselta, niin kohdeyleisölleen, eli Trumpin kannattajille, se todennäköisesti toimi erinomaisesti.
Giuliani korosti koko ajan, kuinka media valehtelee asiassa. Trumpin kannattajille ei siis ollut vaikeaa sivuuttaa lähes kaikki amerikkalaismediat valeuutisina, näiden todistaessa lehdistötilaisuuden poskettomia väitteitä vääriksi.
Vaalien turvallisuudesta viime viikon tiistain potkuihin asti vastannut Christopher Krebs totesi, että ”se lehdistötilaisuus oli vaarallisin tunti ja 45 minuuttia televisiota Amerikan historiassa. ”
Ne, jotka haluavat uskoa, että Biden voitti vilpillä, saivat valtavasti ”todistusaineistoa” salaliittoteorioilleen.
Kaduilla mieltään osoittavat Trumpia tukevat ääriryhmät ovat saaneet vettä myllyyn, mutta paljon vaarallisempaa on se, että viime viikolla julkaistun mielipidetiedustelun mukaan jopa 75 prosenttia republikaanien kannattajista uskoo Bidenin voittaneen vilpillä.
Mitä pidemmälle Trumpin joukot ovat jatkaneet vaalituloksen kiistämistä, sitä enemmän vaarallisia ennakkotapauksia he ovat luoneet.
Kyse ei ole vain selvän vaalituloksen kiistämisestä oikeudessa. Vaalivirkailijoiden, ääntenlaskijoiden ja vaalien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kyseenalaistaminen ja jatkuva uhkailu syövät Yhdysvaltain vaalijärjestelmän uskottavuutta ja luovat epäluulon ilmapiiriä.
- Trump luo tiekarttaa tulevien vuosien epävakaudelle ja kaaokselle, liittovaltion vaalikomission entinen republikaanijohtaja Trevor Potter sanoi New York Timesissa lauantaina.
- Trump sanoo täsmällisesti ottaen, että jos puolue ei pidä vaalien tuloksesta, heillä on oikeus muuttaa sitä huijaamalla järjestelmää.
USA:n ulkoiset vastustajat Venäjästä Kiinaan voisivat tuskin toivoa parempaa näyttöä USA:n demokratian heikkoudesta. Vaaleja väärentäneet autoritääriset johtajat kaikkialla maailmassa katsovat tilannetta tyytyväisinä.
Mitä pidemmälle tilanne etenee, sitä rumemmaksi se käy. Jos Trumpin joukot onnistuvat kiistämään jo vahvistetun vaalituloksen jossakin osavaltiossa tai saavat jopa kannatusta ajatukselle sivuuttaa osavaltioiden tuloksen kokonaan, edessä voi olla viikkoja jatkuva perustuslaillinen kriisi.
Tällä hetkellä sellainen ei näytä todennäköiseltä. Mutta Trumpilla on kiistatta edelleen rautainen ote republikaanipuolueesta. Vaikka yhä useammat republikaanit ovat kehottaneet Trumpia tunnustamaan vaalituloksen, he ovat kuitenkin pieni vähemmistö.
Republikaanipoliitikot tietävät, että Trump pystyy vaikuttamaan puolueen äänestäjäkuntaan vuosikausia. He tietävät myös, että presidentillä on pitkä muisti ja ilmeinen taipumus kostaa oman puolueen jäsenille, jotka kehtaavat häntä arvostella.
Trump tuskin tulee koskaan elämässään tunnustamaan hävinneensä vaalit. Hän ei ole käytännössä koskaan myöntänyt tappiota, edes silloin kun on hävinnyt oikeusjuttuja. Se on ollut hänen keskeinen oppinsa ainakin 1970-luvulta alkaen.
Donald Trump on presidentti vielä lähes kaksi kuukautta. Hän näyttää olevan valmis tekemään siitä äärimmäisen vaikean ajan sekä Joe Bidenille että omalle puolueelleen.