Laçınin viimeinen päivä

Armenialaismiehet palavan talon kajossa.

Monet Laçınin armenialaistalot poltettiin maanantaina ennen kylän siirtymistä Azerbaidžanille.

Azerbaidžanin sotilaat nostivat lippunsa Laçıniin aamuvarhain tiistaina. Laçın oli viimeinen Azerbaidžanille aselevossa palautetuista alueista.

Azerbaidžan sai 9. marraskuuta päättyneessä sodassa takaisin Armenian miehittämiä alueita. Suurin osa Vuoristo-Karabahia jäi armenialaisille.

Alueet olivat olleet Armenian hallussa vuonna 1994 päättyneestä sodasta lähtien. Tuolloin azerit ajettiin alueelta pois, ja tilalle asutettiin armenialaisia.

Venäjä on tuonut sotilaitaan valvomaan aselepoa, suojelemaan Vuoristo-Karabahin armenialaisia ja sinne Armeniasta johtavaa tietä.

Vuoristo-Karabahin pääkaupunkiin Stepanakertiin on Venäjän mukaan palannut 25 000 sodan takia evakkoon lähtenyttä armenialaista.

Luovutetuille alueille jäi vanhoja armenialaisten kirkkoja ja luostareita, kuten Dadivankin luostari.

Armenialaiset ovat kristittyjä, azerit muslimeja.

Useimmat armenialaiset asukkaat ovat lähteneet luovutetuilta alueilta.

Jotkut ottivat mukaan jopa läheistensä jäännökset hautausmaalta.

Azereille, vanhoille vihollisille ei haluttu jättää mitään. Talojen lisäksi muutakin omaisuutta tärveltiin tai vietiin pois.

Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev on vieraillut Armenian luovuttamilla alueilla.

Hän on uhannut lähettää laskun miehityksen aikana tehdyistä vahingoista.

Armenia menetti alueiden lisäksi noin kaksituhatta miestä kaatuneina. Se on johtanut hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin, jotka jatkuvat yhä.

Aseleposopimuksen mukaan Armenian ja Azerbaidžanin pitäisi avata rajansa kaupankäynnille.

Normaaleihin suhteisiin maiden välillä menee vielä paljon aikaa.