Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Järjestyksenvalvojat voivat syyllistyä töissä toistuvasti pahoinpitelyihin ilman, että poliisi peruu heidän lupiaan.
Yle tutki viime vuosien oikeusjuttuja, joissa suurimpien turva-alan yritysten työntekijät ovat olleet syytettyinä. Sen jälkeen selvitimme, ovatko pahoinpitelystä tuomitut jatkaneet samassa työssä.
Poliisi voi perua järjestyksenvalvojan luvan tämän väkivaltaisuuden vuoksi. Ylen selvityksen perusteella valvonta kuitenkin ontuu.
Esimerkiksi yhdellä järjestyksenvalvojalla oli samaan aikaan kesken neljän töihin liittyvän pahoinpitelysyytteen käsittely. Hän oli muun muassa aiheuttanut aivovamman yhdelle uhrilleen.
– Olen tehnyt pelkästään yövuoroa ja silloin tapahtuu, järjestyksenvalvoja kommentoi oikeuskäsittelyssä.
Mies sai ehdollista vankeutta, mutta järjestyksenvalvojalupaan ei puututtu. Sen sijaan mies on Ylen tietojen mukaan sittemmin vaihtanut alaa.
Tapaus on räikeä, mutta ei ainutlaatuinen.
Tässä jutussa kaksi järjestyksenvalvojien pahoinpitelemää asiakasta kertoo tarinansa. Toinen heistä, Henna, oli tapahtuma-aikana 18 vuotta.
"Heitä selkeästi häiritsi, että poikaystäväni oli tumma"
Siitä on neljä vuotta, mutta yksi kuva on jäänyt lähtemättömästi Hennan mieleen. Toinen järjestyksenvalvoja painaa häntä maata vasten, kun toinen polttaa sikaria ja laukoo rasistisia kommentteja.
– Hän haukkui minua neekerinnussijaksi ja rotupetturiksi, Henna sanoo.
– Heitä selkeästi häiritsi se, että poikaystäväni oli tumma.
Hennan kohtaama vartijakaksikko esiintyy tässä jutussa sen verran usein, että heille on parasta antaa nimet: sikarimies on Aki ja hänen kollegansa Jere. Rikos ei ole niin vakava, että kertoisimme heidän oikeat nimensä. Myös Henna esiintyy tunnistamattomana. Pahoinpitely oli hänelle ahdistava kokemus, eikä hän halua julkisuutta omalla nimellään.
Tämä juttu käsittelee oikeudellisessa mielessä järjestyksenvalvojia, mutta heistä käytetään kerronnan sujuvuuden vuoksi myös kansankielistä synonyymia "vartija". Suurimmalla osalla tässä jutussa mainituista valvojista on sekä järjestyksenvalvojan että vartijan koulutus.
Tuona epätavallisen kylmänä marraskuun iltana Henna oli ulkona juhlimassa ensimmäistä kertaa lapsensa syntymän jälkeen. Mukana oli lapsen isä, nuori maahanmuuttajataustainen mies.
Hennan mukaan tapahtumat saivat alkunsa kotimatkalla Tikkurilan matkakeskuksessa, kun joukko virolaisia alkoi huudella hänen poikaystävälleen. Tämä huuteli takaisin, mutta mitään solvauksia vakavampaa ei tapahtunut.
Välikohtauksen jälkeen järjestyksenvalvojat ilmoittivat, että poikaystävän olisi poistuttava asemalta.
Vartijoiden mukaan poikaystävä hyväksyi päätöksen, mutta reilussa humalassa ollut Henna ei niinkään. Hän sohi muovihaarukan kanssa ja väitti vastaan.
– Huusin heille, että menkää poistamaan ne virolaiset.
Järjestyksenvalvojat päättivät poistaa paikalta myös aggressiivisena pitämänsä Hennan. Seuraavaksi tapahtui kuitenkin jotain, minkä vuoksi asiaa käsiteltiin oikeudessa vielä vuosien kuluttua.
Hätääntynyt puhelu appivanhemmille keskellä yötä
Oikeuden mukaan valvontakameran tallenteelta näkyy, miten järjestyksenvalvoja Jere pitää Hennaa aloillaan laiturialueella. Yhtäkkiä Jere kaataa nuoren naisen vauhdikkaalla liikkeellä maahan. Jere ei yritä pehmentää iskua, Henna lyö päänsä.
Sen jälkeen Jere painaa polvellaan Hennaa yläselästä.
– Tuntui, etten saa henkeä. Toinen vartija sanoi poikaystävälleni, että jos yrität sekaantua, saat sumutteesta, Henna muistelee nyt.
On sairasta, että tuollaisia ihmisiä on töissä tuollaisissa tehtävissä.
Henna
Hätääntynyt poikaystävä soitti Hennan vanhemmille. "Hennaa hakataan, tulkaa äkkiä auttamaan", hän hoki puhelimeen. Puhelun taustalta Hennan äiti kuuli itkua, huutoa ja rasistisia solvauksia, joista hän kertoi myös poliisille.
Poikaystävä tarjosi puhelinta toiselle järjestyksenvalvojalle. Hennan äidin antaman todistajalausunnon mukaan vastaus oli asiaton: "Painu vittuun neekeri, en puhu kenenkään kanssa". Myös Henna oli pahasuinen: vartijoiden mukaan hän nimitteli heitä rasisteiksi ja natseiksi.
Epätoivoisen puhelun aikana Hennan äiti kiskoi vaatteet ylleen ja lähti kaahaamaan kohti Tikkurilan matkakeskusta.
Tällaisista pahoinpitelyistä järjestyksenvalvojia on tuomittu
Hennan tapaus on monella tapaa tyypillinen järjestyksenvalvojien kohtuuttomaan voimankäyttöön liittyvä rikostapaus.
Kävimme tätä juttua varten läpi 25 järjestyksenvalvojien työssä saamaa rikossyytettä viime vuosilta. Useissa niistä toistui ylireagointi. Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa alueelta tai ottaa kiinni häiritsevästi käyttäytyvä henkilö. Ylen saamissa oikeuden ratkaisuissa voimakeinoja on kuitenkin usein käytetty tavalla, joka vaikuttaa rankaisulta tai kostolta.
Erityisesti väkivaltatilanteita on ollut pääkaupunkiseudun juna-asemilla, joiden järjestyksestä vastaa alan suurimpiin yrityksiin Suomessa kuuluva Avarn Security. Yhtiön järjestyksenvalvojat ovat vastanneet pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa ainakin 21 syytteeseen vuosina 2016–2020. Kyse on nimenomaan asemilla ja junissa tapahtuneista väkivaltatilanteista.
– Haluamme korostaa, että syyte on eri asia kuin tuomio. Jos tilanteista on epäselvyyttä, on vain hyvä, että viranomainen tutkii asian. Silloin tiedetään, onko toimintatavoissa korjattavaa ja voidaan puuttua asiaan, jos näin on, Avarn Security kommentoi sähköpostitse.
Yksityisellä turva-alalla työskentelevät kokevat myös itse väkivaltaa erittäin paljon. Viime vuonna julkaistussa kyselytutkimuksessa jopa joka neljäs kertoi joutuneensa potkituksi tai lyödyksi edellisen 12 kuukauden aikana.
Esimerkiksi Avarn Securityn mukaan aggressiivinen käytös ja järjestyshäiriöt ovat lisääntyneet. Helsingin Uutiset puolestaan kirjoitti järjestyksenvalvojien kokevan, että heitä yritetään provosoida voimankäyttöön "hyvien" somevideoiden toivossa.
Suurin osa järjestyksenvalvojista selviytyy vaikeassa työympäristössä hyvin. Tässä jutussa kerrotaan niistä, jotka eivät selviydy. Osa heistä vaikuttaa oikeuden ratkaisujen perusteella täysin sopimattomilta tehtäväänsä.
Eräs järjestyksenvalvoja tuomittiin pahoinpitelystä, kun hän oli tönäissyt asiakkaan selälleen Kulosaaren metroaseman ulkopuolella elokuussa 2015. Asiakas oli tupakoinut asemalla luvatta ja soittanut suuta, mutta tönäisyn tapahtuessa tilanne oli jo ohi. Uhri mursi kaatuessaan kätensä.
Viikko tönäisyn jälkeen sama järjestyksenvalvoja joutui sanaharkkaan aseman penkillä istuneen asiakkaan kanssa. Yllättäen järjestyksenvalvoja suihkutti paprikasumutetta asiakkaan naamaan, löi tämän käsirautoihin ja vei aseman putkaan.
Siellä hän kaatoi vettä asiakkaan kasvoille. Tämä aiheutti tuskallista kirvelyä kaikkialla vartalossa, minne vesi valui – sumute tulisi huuhtoa siten, etteivät kirvelyä aiheuttavat aineet leviä.
Mies perusteli poliisille toimintaansa sillä, että asiakas olisi sanonut hänelle "haista vittu stevari". Uhri, maahanmuuttajataustainen mies, kielsi sanoneensa moista. Hän ei kertomansa mukaan edes tiennyt, mitä stevari (vartija) tarkoittaa.
Järjestyksenvalvoja tuomittiin kahdesta eri pahoinpitelystä ja tuottamuksellisesta vapaudenriistosta 70 päiväksi ehdolliseen vankeuteen ja sakkoihin.
Poikkeuksellisesti myös työnantaja Avarn Security joutui vastuuseen: yritys määrättiin maksamaan 1 500 euron korvaukset aseman putkaan syyttä suljetulle miehelle.
"...ja silloin tapahtuu"
Viikkoa ennen kuin järjestyksenvalvoja pahoinpiteli 18-vuotiaan Hennan Tikkurilan asemalla, sama valvoja oli aiheuttanut toiselle asiakkaalle lievän aivovamman Riihimäellä.
Lähes sammunut mies oli jäänyt istumaan vaunun seinustalle. Lattialla oli oksennusta. Muut matkustajat olivat jo menneet.
Kun puhe ei ollut auttanut, järjestyksenvalvoja Jere oli lähtenyt viemään humalaista ulos vaunusta. Jostain syystä hän oli oviaukon kohdalla sysännyt miehen ulos sillä seurauksella, että tämä oli lyönyt päänsä pahoin vaunun portaisiin ja laiturin reunaan. Miehen päänahka oli kuoriutunut silmille.
Silminnäkijät olivat ihmetelleet järjestyksenvalvojan toimintaa. Yksi heistä oli sanonut vartijoille, että heidän pitäisi soittaa paikalle poliisi. Jere oli vastannut, ettei poliisi ole tulossa, koska jossakin oli tulipalo.
Poliisihallituksen ohjeen mukaan järjestyksenvalvojien on kuitenkin kutsuttava poliisi paikalle, kun asiakas on saanut voimankäytön yhteydessä vammoja. Lopulta todistajat olivat nähneet lähellä poliisiauton ja juosseet sen luo.
Noilla spekseillä voisin sanoa, että lupa peruutettaisiin varmuudella, jos asia tulisi pöydälle.
Komisario Juha Juurinen
Tapauksen oikeuskäsittelyssä pantiin merkille, että Jere oli jatkuvasti syytteessä pahoinpitelyistä. Tuohon aikaan hänellä oli "noin kuusi" syytettä, joista kuitenkaan ei siihen mennessä ollut tullut ensimmäistäkään tuomiota.
Jere vastasi tehneensä vain yövuoroa ja viikonloppua, "ja silloin tapahtuu". Lisäksi hänen työmaansa oli ollut "ehkä Suomen toiseksi vilkkain kohde".
"Kolmas vartija huomautti, että täällä on kameroita"
Ylen selvityksen perusteella järjestyksenvalvojien työtehtävissä sattuneet väkivaltatilanteet ovat usein sana sanaa vastaan -tilanteita, jotka ovat oikeudelle vaikeita selvittää. Puutteelliset ja huonolaatuiset valvontakameratallenteet ovat ongelma sekä järjestyksenvalvojien että heidän asiakkaidensa oikeusturvan kannalta.
Vuonna 2017 maahanmuuttajataustainen mies väitti oikeudessa, että järjestyksenvalvoja Jere olisi työparinsa kanssa pahoinpidellyt häntä useita vuosia aiemmin. Syytteen mukaan mies oli viety maahan Helsingin päärautatieasemalla, raudoitettu ja viety vartijoiden toimistoon, jossa hänen päätään oli lyöty huonekalua vasten.
Häntä itseään syytettiin järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta. Hänen väitettiin ottaneen saamansa tarkastusmaksulappu ja hieroneen sitä järjestyksenvalvojan naamaan ennen voimakeinojen käyttöä.
Oikeudella ei ollut käytettävänä valvontakamerakuvaa, eikä asiakkaalla ollut sanottavasti vammoja. Epäselvässä tilanteessa kaikkien osapuolten syytteet hylättiin. Asiakas valitti hovioikeuteen, mutta tuomio ei muuttunut.
Myös Tikkurilan asemalla pahoinpideltyä Hennaa turhautti oikeudenkäynnissä, miten huonoja kameratallenteet olivat.
Valvontakameroihin tallentuneiden tapahtumien aikana Henna kaadettiin maahan kerran, häntä painettiin polvella selästä, raahattiin laiturialueella kaulan alueelta kiinni pitäen ja heitettiin tai pudotettiin maahan ainakin kahteen otteeseen.
Sana sanaa vastaan -tilanteessa jäi todistamatta muun muassa Hennan väite, että vartijat olisivat heittäneet hänet maahan ja potkineet häntä "työntöpotkuilla". Nämä teot tapahtuivat Hennan mukaan alueella, jonne kamerat eivät näyttäneet.
– Sitä ennen kolmas vartija oli käynyt huomauttamassa, että täällä on kameroita.
Tämä ei ole ainutlaatuinen väite, kertoo nuorten kohtaamisia vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa tutkinut Elsa Saarikkomäki. Useat hänen haastattelemansa nuoret ovat puhuneet siitä, miten vartijat ovat käyttäneet voimakeinoja tietoisesti valvontakameroiden ulottumattomissa.
– Kyllä he puhuivat valvontakameroiden sokeista pisteistä ja siitä, että vartijat tietävät, missä kamerat ovat, Turun yliopiston tutkijatohtori Saarikkomäki sanoo.
Monella oli käsitys, että ei niistä kannata kertoa.
Elsa Saarikkomäki
Saarikkomäen mukaan haastatteluissa tuli esiin myös tapauksia, jotka saattaisivat täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Nuoret eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet niistä poliisille.
– Monella oli käsitys, että ei niistä kannata kertoa. Välillä hätkähdin kertomuksista itsekin. Ehkä heillä oli epäilys, että nuorten kertomaa ei uskota eikä poliisi tee mitään.
Kunnollinen kameratallennekaan ei riitä, jos poliisi ei tutki tapausta kunnolla. Näin kävi aluksi hollantilaiselle eläkeläiselle, jonka solisluu murrettiin epäselvässä tilanteessa.
"Opetamme sinulle, miten Suomessa jonotetaan"
Uudenvuodenyönä 2016 Suomessa asuvaa hollantilaista Arjen Raatelandia paleli. Hän oli viettänyt illan ulkona Kalliossa vaimonsa ja ystäviensä kanssa.
Kotimatkalla Helsingin rautatieasemalla pariskunta juuttui ihmismassaan. Laitureiden päähän oli järjestetty huonosti vetävä lipuntarkastus, ihmiset tönivät toisiaan. Joku nuori mies kiipesi lipuntarkastusautomaatin päällä olevaan tolppaan kuin apina.
Sitten Raateland näki, että hänen junansa oli lähdössä ja hän huudahti vaimolleen. Tuon hetken jälkeisiä tapahtumia kelattiin tallenteilta edestakaisin vielä moneen kertaan.
Oikeudessa katsotulta kameratallenteelta näkyy, miten järjestyksenvalvoja kiskaisee eläkeläismiehen syrjään väkijoukosta. Sitten tallenteessa on parinkymmenen sekunnin katkos. Sen jälkeen Raateland on mahallaan betonilla ja kaksi järjestyksenvalvojaa laittaa hänelle käsirautoja.
– Matkalla putkaan toinen heistä sanoi minulle, että "opetamme sinulle, miten Suomessa jonotetaan", hän kertoo.
– Olin varmaan puhunut hollantia maassa ollessani.
66-vuotias ympäristöalan töistä eläköitynyt mies ei ymmärtänyt, miksi häntä vietiin. Häneltä kysyttiin, oliko hänellä veistä tai muuta asetta, ja oliko hän humalassa. Ei ollut. Hänelle kerrottiin, että hänet vietäisiin aseman kiinniottotilaan "rauhoittumaan". Poliisi tulisi hakemaan hänet myöhemmin.
"Kiinniottotila" on kansankielellä aseman putka. Asemalla työskentelevillä järjestyksenvalvojilla ei ole oikeutta sulkea asiakasta säilöön, vaan ainoastaan ottaa tämä kiinni turvallisuussyistä. Niinpä putkasta puhutaan kiinniottotilana, jonne asiakasta ei saa lukita.
Käytännössä sieltä ei pääse poiskaan. Raateland muistaa, miten hän jäi istumaan raolleen jätetyn raskaan metallioven taakse. Kädet olivat raudoissa selän takana. Toisessa kädessä roikkuivat silmälasit yhden sangan varassa.
Olin varmaan puhunut hollantia maassa ollessani.
Arjen Raateland
Puoli tuntia myöhemmin huoneeseen tuli siviiliasuinen poliisi, joka käski irrottaa käsiraudat. Hän kätteli Raatelandia ja neuvoi tätä. Olisi paras mennä kotiin, mieluiten jollakin muulla kulkuneuvolla kuin junalla.
Kotimatkalla linja-autossa Raatelandista tuntui, että adrenaliini alkoi hellittää. Sitten alkoi kova kipu hartiassa.
Vasta valtakunnansyyttäjän väliintulo auttoi
Lääkärikäynnillä paljastui, että Raateland oli murtanut solisluunsa. Muitakin jälkiä jäi: joinakin öinä nukkumisesta ei tullut mitään, kun hän vain tärisi hikisenä.
Ystävät rohkaisivat häntä jättämään rikosilmoituksen poliisille. Hän sai nopeasti vastauksen kihlakunnansyyttäjältä: ei näyttöä rikoksesta, esitutkinta esitettiin rajoitettavaksi.
Syyttäjän päätöksessä vedottiin vartijoiden kertomukseen. Raateland olisi tullut laiturin portista väkisin läpi, lippuaan näyttämättä. Hänet oli otettu hallintaotteeseen aggressiivisen käytöksen vuoksi.
He ovat kehitelleet tarinan.
Arjen Raateland
Raatelandin mielestä kaikki järjestyksenvalvojien väitteet olivat vääriä. Myöskään kameratallenteelta ei näkynyt, mitä "aggressiivinen käytös" oli ollut. Jälkeenpäin vaikuttaa selvältä, että poliisi on katsonut tallenteet huolimattomasti.
– Olin aivan äimän käkenä, Raateland sanoo.
Miehen asianajaja ei antanut periksi, vaan kirjelmöi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle. Hän määräsi, että asia on tutkittava uudelleen.
Sillä kertaa järjestyksenvalvojilla oli uusi kertomus illan tapahtumista. Raateland olikin väitetysti käynyt käsiksi konduktööriin, minkä vuoksi hänet piti poistaa paikalta.
– Kyllä. Myös tallenne vahvistaa tämän, toinen järjestyksenvalvojista sanoi poliisikuulustelussa.
Järjestyksenvalvoja oli mielestään nähnyt eläkeläismiehen käyvän pystypainia ensin konduktöörin ja sitten toisen järjestyksenvalvojan kanssa.
Mutta mikään tallenne ei vahvistanut tarinaa. Vartijoiden todistamaa pystypainia ei näkynyt yhdessäkään kamerassa. Väkivallan kohteeksi joutunutta konduktööriä ei koskaan löydetty. Kaiken lisäksi pystypainista ei ollut mainintaa vartijoiden alkuperäisessä tapahtumailmoituksessa.
– He ovat kehitelleet tarinan, Raateland uskoo nyt.
Myös Helsingin käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat, että näyttöä konduktööriin käsiksi käymisestä ei ollut. Mikään muu kuin järjestyksenvalvojien oma kertomus ei viitannut siihen, että asiakkaan maahanvienti tai raudoittaminen olisi ollut tarpeen.
Oikeus tuomitsi järjestyksenvalvojat sakkoihin pahoinpitelystä, sekä maksamaan Raatelandille yhteensä 2 000 euron korvaukset vammoista. Asia ratkaistiin kesällä 2019, kolme ja puoli vuotta tapahtuneen jälkeen.
Raateland sanoo, että ilman oikeusturvavakuutusta hän ei olisi uskaltanut ryhtyä oikeudenkäyntiin. Avarn Securityn järjestyksenvalvojat saavat puolestaan oikeusapua työnantajaltaan, työehtosopimuksen mukaisesti.
"Sairasta"
Tikkurilan asemalla tapahtuneen pahoinpitelyn jälkeen Hennan vanhemmat veivät hänet sairaalaan. 18-vuotias nuori nainen oli saanut kovakouraisesta käsittelystä mustelmia, turvotusta, niskakipua, puristamisjäljen kaulaan ja verenpurkaumia.
Henna oli vihainen ja järkyttynyt. Vanhemmat sanoivat, että hänen olisi pakko tehdä rikosilmoitus tapahtuneesta. Väkivaltatilanteen aikana kukaan ei ollut soittanut poliisia paikalle.
Toisin kuin Raatelandin tapauksessa, nyt poliisi otti tutkinnan alusta alkaen vakavasti. Tutkija oli nähnyt tapahtumat videolta ja suhtautui Hennaan myötätuntoisesti – jopa niin, että epäillyt pitivät tutkijaa asenteellisena. Kumpikin järjestyksenvalvojista sai syytteen pahoinpitelystä.
Järjestyksenvalvojien työnantaja, Avarn Security, katsoi heidän toimineen "vähintäänkin törkeän huolimattomasti" ja vastoin yhtiön koulutusta ja ohjeistusta. Tällä perusteella Avarn kiisti oman korvausvastuunsa.
Käräjäoikeus katsoi, että järjestyksenvalvojat olivat syyllistyneet pahoinpitelyyn. Myöhemmin hovioikeus kumosi toisen vartijan, Akin tuomion. Hennaa ei syytetty eikä tuomittu mistään.
Muutamaa kuukautta aikaisemmin Jere oli saanut tuomion myös humalaisen miehen pahoinpitelystä, josta kerrottiin aiemmin tässä jutussa. Miehen poistaminen pää edellä junasta toi Jerelle 80 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen ja yli 7 000 euron korvaukset maksettavaksi. Nämä kaksi rikosta olivat tapahtuneet viikon sisällä.
Henna sanoo menettäneensä luottamuksen järjestyksenvalvojiin tapahtumien vuoksi.
– On sairasta, että tuollaisia ihmisiä on töissä tuollaisissa tehtävissä.
"Valitettavia seurauksia"
Samaan aikaan Jere ja Aki olivat syytettynä vielä yhdestä pahoinpitelystä. He olivat vieneet nuoren humalaisen naisen maahan niin, että tämä oli murtanut kyynärluunsa ja värttinäluunsa sekä saanut aivotärähdyksen.
Oikeuden mukaan nainen ei vaikuttanut tallenteen perusteella käyttäytyneen aggressiivisesti. Hän oli kuitenkin juonut viinaa junassa ja väitetysti myös solvannut järjestyksenvalvojia. Laiturilla järjestyksenvalvojat olivat taluttaneet naista yhteen suuntaan, hän oli pyrkinyt toiseen.
Kaatuminen ja loukkaantuminen on ollut toiminnan valitettava seuraus.
Helsingin käräjäoikeuden tuomiosta
Niinpä naisen sai kaataa kahdesti ilman rangaistusta. Oikeus päätyi hylkäämään syytteet – vammat olivat "valitettava seuraus" tönäisystä ja maahanviennistä, joka "ei ollut täysin onnistunut".
Poliisi: "Kuulostaa oudolta"
Poliisilla on mahdollisuus perua järjestyksenvalvojan lupa esimerkiksi väkivaltaisuuden vuoksi. Yksikään tätä juttua varten luetusta kymmenestä pahoinpitelytuomiosta ei ole kuitenkaan johtanut luvan perumiseen.
Sen sijaan yhden järjestyksenvalvojan lupa otettiin peruutusharkintaan pahoinpitelyn jälkeen ja hän sai varoituksen. Kyseessä ei ollut kumpikaan vankeusrangaistuksen saaneista järjestyksenvalvojista.
Poliisihallituksen mukaan pelkästään vuonna 2019 peruutettiin 179 järjestyksenvalvojalupaa. Herää kysymys, millainen käytös johtaa luvan perumiseen, jos ehdollinen vankeusrangaistus ja sakkotuomio kahdesta viikon sisällä töissä tehdystä pahoinpitelystä eivät siihen johda.
Kysymys saa Itä-Uudenmaan poliisissa lupapalveluista vastaavan komisario Juha Juurisen mietteliääksi.
– Kuulostaa oudolta. Noilla spekseillä voisin sanoa, että lupa peruutettaisiin varmuudella, jos asia tulisi pöydälle.
Siinä ongelma onkin: Juurisen mukaan poliisi ei seuraa järjestyksenvalvojien saamia tuomioita aktiivisesti eivätkä syyttäjätkään välitä tietoa. Itä-Uudenmaan poliisissa valvontaa on kuitenkin pyritty viime vuosina lisäämään seulomalla luvanhaltijoiden nimiä tuoreista rikosilmoituksista.
Järjestyksenvalvojan on myös uusittava lupa viiden vuoden välein. Tässä nivelkohdassa syntilista käydään läpi – tosin lupaharkinnan seula ei Helsingin Sanomien selvityksen mukaan ole muutenkaan tiukka.
Joskus turva-alan yritykset siivoavat itse väkivaltaiset työntekijät alalta herkemmin kuin poliisi. Avarn Security on irtisanonut viime vuosina ainakin kaksi pahoinpitelyyn syyllistynyttä järjestyksenvalvojaa.
Kumpikaan heistä ei ole Jere – oikeuden ratkaisun perusteella hän irtisanoutui itse. Sittemmin hän on antanut järjestyksenvalvojalupansa vanhentua ja on todennäköisesti vaihtanut alaa. Aki on jatkanut alalla.
Yksi potkut saaneista on väitetystä "vitun stevari" -solvauksesta malttinsa menettänyt mies. Hänenkin lupansa on vanhentunut.
Toinen väkivaltaisuuden vuoksi erotettu siirtyi töihin toiseen alan yritykseen. Siellä hän kouluttaa uusia järjestyksenvalvojia. Tuomion jälkeen hän on ollut syytteessä yhdestä pahoinpitelystä. Sillä kertaa syyte kaatui.
Yle on tutustunut jutussa haastateltujen henkilöiden tarinoihin liittyviin asiakirjoihin. Lisäksi tietoja on saatu poliisin ja Oikeusrekisterikeskuksen rekistereistä. Juttua varten on haastateltu järjestyksenvalvojien voimankäytön kouluttajaa. Pyysimme Avarn Securityn kautta haastateltavaksi myös rikossyytteessä ollutta järjestyksenvalvojaa, mutta yritys kieltäytyi.
Korjaus 5.1. kello 14.00: Jutun grafiikassa oli alkuperäisessä versiossa nimivirhe, jossa "Jussin" kohdalla luki virheellisesti "Jere".