Áile-Risten Holmberg, Ohcejogas eret,fárrii gávpogii juo nuorran. Dan maŋŋá vásihišgođiige juo unohisvuođaid skihpáriiddis gaskkas.
Son fuomášii jođánit gávpogis, ahte son ii lean justa dego eará nuorat doppe. Skihpárat sáhtte leaikkastallat su sámevuođain, iige son nuorran duostan dadjat vuostá.
– Mun beare guldalin ja soiten mannat dasto gosa nu hivssegii vehá gatnjaliid golggahit. Daid dasto goikadin ja jotken daid mu nu gohčoduvvon ustibiiguin eahkeda, son muittaša.
Skihpáriid mielas sii ledje suohttasat, muhto Holmbergii šattai váivi leaikkastallamis. Son leage fuomášan, man unnán olbmot dihtet, ahte sápmelaččat vásihit rasismma.
– Mun lean ieš gal vásihan hui ollu ja dat maiddái boahtá máŋgasiidda ođđa áššin, ahte sii eai mahkáš dieđe, ahte sápmelaččat maid vásihit daid, dadjá son.
Sii iežaset mielas vásihedje, ahte sii ledje hirbmat suohttasat ja hearvái. Mu mielas dat lei hirbmat váivi.
Áile-Risten Holmberg
Nuorabun son goittot geahččalii čábbát lohkat skihpáriidda, ahte diekkár láhtten su vuostá ii leat somá ja sutnje lea šaddan váivi. Goittotge earát beare bohkosedje das vel eanet.
Áidna sápmelažžan skibirjoavkkus Holmberg gárttai vásihit olu.
– Mun muittán ovdamearkka dihte dakkára, go mii leimmet čohkkámin eahkeda ja háliidin bidjat man nu buorre musihka. De mun bidjen Sofia Jannok, ja dat álge reaškit áibba duođai. Mun in sáhttán áddet mii hearvái dan bihtás lei.
Son livččii sávvan, ahte su skihpárat livčče maid bealuštan su dakkár diliin ja ádden, ahte man dihte sutnje šattai váivi. Maŋážassii son leage jurddašan, ledjego skihpárat duođas albma skihpárat.
– Mun jurdilin, ahte dát leat munnje hirbmat dehálaš ustibat, ja dasto mun boarrásabbon áddejin, ahte leatgo dat nu buorre ustibat, jus dat eai hálit oba diehtit mu duogáža birra maidige.
Dábálaš kommentára sáhtiige leat dakkár, ahte ii son sáhte nie smávva áššiin nivssihit. Oktage ii leat goassige sutnje boahtán maŋŋá lohkat, ahte sii háliidivčče bivdit ándagassii dan, mo sii dalle láhttejedje su guovdu.
Ii sáhte čiehkat sámevuođa
Rávesolmmožin Áile-Risten Holmberg lea jurddašan ođđasit dáid dáhpáhusaid ja fuomášan, ahte dat leat váikkuhan njuolga su iešdovdui. Go olmmoš lea sápmelaš, de dan ii vealttakeahttá oainne olgguldas hámis dahje namas. Holmberg namas sámevuohta boahtá goittotge juo dalán ovdan, danin go dat lea áibba earálágan go suopmelaš namat.
–Oktii mannen festii ja doppe muhtin logai: mun gullen don leat sápmelaš ja smihtten boađátgo don deike bohccuiguin ja mat nu ártegis loabáhat julggiin ja hololololoo. Dalle jurddašin, ahte na nu, dál mun lean dáppe buohkaid ártegis olbmuid gaskkas mii nu dakkár leaikkastanášši.
Dávjá son gárttaige okto bealuštit iežas suopmelaččaid gaskkas, gos su buoremus ja lagamus nieidaskihpáratge ledje mielde. Sii eai nagodan vuhtiiváldit dan, ahte Holmberg lei áidna gii bođii eará báikegottis.
– Mii leimmet hirbmat lagažat ja mii galggašeimmet mahkáš sáhttit hállat buot áššiid birra, muhto rievtti mielde giige ii lean gal goassige hirbmat beroštuvvan mu ruohttasiin.
Rievtti mielde giige ii lean gal goassige hirbmat beroštuvvan mu ruohttasiin.
Áile-Risten Holmberg
Maŋážassii son fuomášii, ahte son ii leat duostan leat rabas ja muitalit visot iežas duogáža birra.
Áile-Risten Holmbergis lea okta ráva nuoraide ja buohkaide, geat gártet vásihit rasismma árgabeaivvis. Son muittuha, ahte dakkáriid ii dárbbaš gierdat iige oktage leat okto dakkár vásáhusaiguin.
– Čuožžilat ja váccestat eret, ja dieđát, ahte don it leat dahkan maidige boastut. Dat earát leat dahkan dan boasttuvuođa dutnje.
Holmberg ii leat suinge áidna, guhte lea vásihan rasismma sámeguovllu olggobealde. Mannan vahkus almmustahtton sámebaromehteris boahtá ovdan, ahte okta goalmmát oassi ruovttuguovllu olggobeale sápmelaččain lea vásihan sámegiela vuođul vealaheami, ovdagáttuid ja heađušteami.
Vaikko giellabaromehteris čielggadedjege vealaheami vásáhusaid namalassii sámegiela bokte, de rabas kommentárain bođii ovdan, ahte giela sajis dahje lassin vealaheapmi lea laktásan etnisitehtii.
Váldoálbmoga dieđut vuođđuduvvet dávjá stereotypiijaide
Lappi universitehta doavttirgráda studeanta Tuuli Miettunen árvala, ahte rasisma sápmelaččaid vuostá vuolgá hui olu das, ahte sápmelaččat leat oalle oaidnemeahttumat dálá servodagas. Miettunen dagai diibmá čielggadeami oahpahus- ja kulturministeriija ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojovkui.
– Álgen dahkat dan čielggadeami ja doppe bođii ovdan, ahte mis váilot hirbmat olu dieđut oahppomateriálain sápmelaččaid birra. Dan lassin ahte dieđut váilot, de dat dieđut mat doppe leat, vuođđuduvvet dakkár boares, muhtumin maid rasisttalaš stereotypiijaide, čilge Miettunen.
Ovdamearkka dihte historjjá oahppomateriálain sámiid birra muitaluvvo ovdahistorjjá oasis, muhto sámiid dálá dilis ii leat diehtu. Dat nanne Miettunen mielde stereotypiija, ahte sápmelaččat leat dološ olmmošjoavku.
– Go rivttes dieđut váilot, de dat máŋgga láhkai nanne ja geardduha daid stereotypiijaid.
Ministariid ja Sámedikkiid njunnošat celket vaššiságaid vuostá
Norgga, Ruoŧa ja Suoma ministarat leat diđolaččat sámiid vásihan vealaheamis ja rasismmas. Ministarat, geat ovddastit sámi áššiid, ja Sámedikkiid ságadoallit leatge dahkan gieskat oktasaš almmolaš cealkámuša, mas sii deattuhit, ahte lea dehálaš dáistalit sámiid vásihan vaši vuostá.
Sii celketge, ahte vaššiságain sáhttet leat duođalaš čuovvumušat nu ovttaskas olbmui go olles servošii ja servodahkii.
Vaššiságat eai geahča báikki ja daid sáhttá vásihit gos ja goas beare. Áitagat ja vašši váikkuhit maid sidjiide, geat eai njuolga gártta dan vásihit.
Áile-Risten Holmberg lea ráhkkanan dasa, ahte boahtteáiggisge son boahtá vásihit rasismma.
– Lean vásihan hui ollu rasismma ja sihkkarit boađán vásihit vel olu eanetge boahttevuođas, go lean sápmelaš. Dat boahtá gal ovdan, go dat lea mu identitehta ja gii mun lean. Mun in hálit šat čiehkan dan, inge mun dárbbašge dan čiehkat, loahpaha son.
