Hengitä

Kuortaneen Kaatialan louhoksen jäälle pystytetyn telttasaunan savupiipusta tupruttaa savua.

Jäähän on sahattu kolmion muotoisia avantoja, jotka ovat reilun parinkymmenen metrin päässä toisistaan.

Kristian Mäki-Jussilan intohimona on vapaauinti, jota hän on harrastanut jo kymmenen vuoden ajan.

Laitesukellustakin mies kokeili, mutta sukellus ilman hengityslaitteistoa vei mukanaan.

Yksin ei sukelleta. Mukana turvaamassa on tällä kertaa tyttöystävä Henrietta Kivijärvi.

Turvallisuutta takaa myös turvaköysi, joka on kiinni avantojen välillä kulkevassa köydessä.

Viime talvena Mäki-Jussila teki epävirallisen maailmanennätyksen. Hän sukelsi jään alla 101 metriä ilman märkäpukua. Sukellus kesti 2 minuuttia ja 20 sekuntia.

Suoritus jäi epäviralliseksi, koska paikalla ei ollut virallisia ennätyksenvalvojia.

Mäki-Jussila laskeutuu hitaasti avantoon ja tasaa hengityksen.

Viimeinen henkäys. Pää katoaa syvyyksiin.

Elimistölle, etenkin sydämelle, sukeltaminen kylmään veteen on shokki. Syke kohoaa kylmän veden ansiosta, mutta toisaalta sukellusrefleksi laskee sykettä.

Mäki-Jussila sukeltaa jään alla rauhalliseen tahtiin ilman kiirettä. Happea riittää.

Huolet ja stressi ovat jääneet jään pinnalle.

Jään päällä odottajan aika tuntuu pitkältä.

Onko kaikki pinnan alla hyvin?

Onnettomuudet lajin parissa ovat harvinaisia, kiitos turvasukeltajien.

Vaikka lajina vapaasukellus saattaa kuulostaa vaaralliselta, ei se Mäki-Jussilan mukaan sitä ole.

Vapaasukellusta harrastaa arvioiden mukaan muutama sata suomalaista. Heistä muutama kymmen sukeltaa jään alla.

Vapaasukeltajien piirit ovat pienet. Kavereita käydään turvasukeltamassa pitkiäkin ajomatkoja.

On aika tulla pinnalle.

Lämmitetty sauna mahdollistaa, että sukeltamista voi harrastaa vaikka koko päivän.

“I´m ok”.

Kansainvälinen tapa kiittää turvaamisesta toteutuu myös pariskunnan sukeltaessa kaksin.

Viime talven ennätyssukellus oli ainutlaatuinen kokemus.

Vaikka sen virallistaminen houkuttelisi, on Mäki-Jussilalla uusia suunnitelmia.