Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kryptovaluutta bitcoinin hiilijalanjälki on mittava. Sen ilmastopäästöt ovat viimeistään nyt nousseet samaan luokkaan kuin koko Suomen.
Näin arvioi ilmastotaloustieteilijä Christian Stoll, joka on perehtynyt kryptovaluuttojen hiilijalanjälkeen yhdysvaltalaisessa MIT-huippuyliopistossa ja Münchenin teknisessä yliopistossa.
– Bitcoinin lisäksi on satoja muita kryptovaluuttoja, jotka lisäävät tähän lukuun vielä puolet lisää, Stoll sanoo sähköpostihaastattelussa.
Päästöt aiheutuvat kryptovaluutan kovasta energiankäytöstä, joka nousee ja laskee samassa tahdissa kuin bitcoinin hinta.
Viime viikkoina bitcoin on ollut kalliimpi kuin koskaan. Yhdestä bitcoinista on joutunut maksamaan enimmillään yli 47 000 euroa, kun vielä syksyn alussa sen hinta oli noin 9 000 euroa.
Samalla se on murtautunut yhä enemmän valtavirtaan: sähköautoyhtiö Tesla ja monet sijoitusrahastot ovat alkaneet ostaa bitcoineja. Myöhemmin tänä vuonna bitcoineja voi käyttää myös Mastercard-maksuissa, uutiskanava CNN kertoo.
Monilla aloilla on sitouduttu leikkaamaan hiilipäästöjä ilmastokriisin takia. Bitcoinin ilmastopäästöt ovat sen sijaan Stollin mukaan kaksinkertaistuneet parissa vuodessa, kun hinta on noussut.
Bitcoin-alalla päästölaskelmien tuloksiin suhtaudutaan epäilyksellä. Lisäksi moni uskoo, että kryptovaluutan hyödyt ovat suuremmat kuin sen aiheuttamat haitat.
– Bitcoin on digitaalinen kulta. Se tuottaa suhteessa energiankulutukseen niin hyvän palvelun, että se parantaa ihmiseloa, sanoo puhelinhaastattelussa Niko Laamanen, joka on kryptovaluuttoihin erikoistuneen Konsensus Network -kustantamon toimitusjohtaja.
Laamasen mukaan bitcoin tuo turvaa talouden romahduksia vastaan ja vähentää valtioiden otetta ihmisistä.
Bitcoinin louhinta kuluttaa valtavasti sähköä
Jotta kryptovaluuttojen ilmastopäästöjä ja vaikutusta maailmaan voisi hahmottaa, täytyy ymmärtää jotain niiden toiminnasta.
Bitcoin on vuonna 2009 perustettu virtuaalinen kryptovaluutta. Se toimii hajautetusti ilman minkään valtion, keskuspankin tai yrityksen tukea.
Tavallisen rahan määrästä ja aitoudesta vastaa keskuspankki. Sillä käytävässä kaupankäynnissä sovelletaan kunkin valtion lakeja.
Bitcoin ei tukeudu pankkeihin tai valtioihin, joten se torjuu huijareita salausteknologian ja louhijoiksi kutsutun tietokoneiden verkoston avulla.
Tämä taas kuluttaa nykyään valtavasti sähköä ja tuottaa sitä kautta myös päästöjä. Tästä se johtuu:
Verkoston sähkönkulutusta ovat arvioineen muun muassa Cambridgen yliopisto ja Digiconomist-blogi.
Sähkön kulutuksen kasvu ei ole järjestelmän virhe vaan sen ominaisuus. Se tekee bitcoinista turvallisen.
Kun bitcoin kallistuu, nousee samalla houkutus manipuloida järjestelmää ja huijata näin itselleen valtava omaisuus.
Bitcoin-järjestelmän kaappaaminen vaatisi kuitenkin sen, että kaappaaja saisi haltuunsa yli puolet koko bitcoin-verkoston laskentatehosta. Lisäksi tämä käynnistäisi loputtoman valtataistelun muita louhijoita vastaan, mikä vaatisi jatkuvasti lisää laitteistoa ja sähköä.
Kaappauksessa ei siis olisi taloudellisesti mitään järkeä, vaan laitteet ja sähkö kannattaa käyttää kiltisti bitcoinin louhintaan.
Näin bitcoin pysyy turvassa hakkereilta myös silloin, kun sen arvo kohoaa.
Bitcoinia louhitaan vesivoimalla – ja hiilivoimalla
Kisa bitcoinin lohkopalkkioista on johtanut siihen, että louhijat ovat rakentaneet valtavia konesaleja ympäri maailmaa.
Koska järjestelmä on täysin hajautettu, sen käyttämän sähkön päästöjä on hyvin vaikea arvioida.
Tämä siitä tiedetään:
Ilmastotaloustieteilijä Christian Stollin tutkimusryhmä on laskenut Joule-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissa louhintaan käytetyn tietotekniikan sähkönkulutusta ja louhijoiden tarkkaa maantieteellistä jakaumaa useiden eri menetelmien avulla.
Johtopäätöksenä on, että louhinta tuotti noin 22,0–22,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuonna 2018. Sittemmin tämä määrä on Stollin mukaan ainakin kaksinkertaistunut eli noussut Suomen lähes 42 miljoonan hiilidioksiditonnin tasolle (Our World in Data).
Stollin mukaan bitcoinin louhinta ei eroa muista energiaintensiivisistä aloista, kuten esimerkiksi datakeskusten ylläpidosta. Louhijat etsivät mahdollisimman halpaa sähköä välittämättä siitä, miten energiaa tuotetaan.
Bitcoin-yhteisössä hiilipäästölaskelmia on arvosteltu. Osa aiemmista laskelmista onkin osoittautunut pahasti yliampuviksi, kuten väite, että kryptovaluutta voisi nostaa koko maapallon lämpötilaa jopa parilla asteella, Maailman energiajärjestö IEA kertoo.
Kustantaja Niko Laamanen korostaa päästötöntä hukkaenergiaa, jota louhijat käyttävät paljon sen halpuuden takia.
Hukkaenergiaa syntyy esimerkiksi silloin, kun vesivoimalan allas täyttyy ja se joutuu juoksuttamaan vettä padosta, vaikka sähköä ei juuri silloin tarvittaisi. Tällaista energiaa käyttävät esimerkiksi Kiinan Sichuanin bitcoin-louhijat.
Tutkimus ei kuitenkaan tue näkemystä, että hukkaenergia olisi ainakaan hallitsevassa roolissa.
Esimerkiksi Joule-lehdessä julkaistun vertaisarvioidun artikkelin mukaan Sichuanin vesivoima tuottaa hukkaenergiaa vain sadekausien aikana, ja muina aikoina louhijat kasvattavat kaiken energian, myös hiilivoiman kysyntää.
Talouspäättäjät eivät innostu bitcoinista
Kustantaja Niko Laamasen mielestä kysymys bitcoinin energiankäytöstä tiivistyy pitkälti siihen, miten mielekkäänä koko bitcoinia pitää.
Monet pitävät kryptovaluuttoja rahan ja resurssien hukkaamisena, kun taas niitä käyttäville ne ovat hyvinkin hyödyllisiä.
– Yhtä hyvin voin sanoa, että en tykkää saunasta, ja sen takia kenenkään ei pitäisi käyttää sähkösaunoja, koska ne käyttävät energiaa. Totuus on se, että emme me voi toisten puolesta sanoa, mikä on tuhlausta, Laamanen sanoo.
Toistaiseksi bitcoinia käytetään maksuvälineenä hyvin vähän.
Laamasen mielestä bitcoinista voi tulevaisuudessa olla hyötyä kaikille.
Hänen mukaansa se voisi ajan myötä nousta kultakantaa vastaavaksi järjestelmäksi, johon muut valuutat sidottaisiin. Koska bitcoinia voidaan tuottaa vain rajattu määrä, sitä ei voi painaa valtavia määriä perinteisten valuuttojen tapaan.
– Nyt me olemme täysin niiden lupausten varassa, että meidän euroilla tai dollareilla olisi tulevaisuudessakin arvoa, Laamanen sanoo.
Bitcoin on Laamasen sanoin "sensuurivapaa" raha eli valuutta, jota valtiot eivät kontrolloi. Käyttäjäksi voi myös periaatteessa ryhtyä kuka tahansa, mikä voisi edistää tasa-arvoa.
Maailmanpankin mukaan noin 1,7 miljardilla ihmisellä ei ole minkäänlaista pankkitiliä, joskin heidän määränsä on kutistunut vauhdilla viime vuosina.
Suurin osa valtavirran taloustieteilijöistä ja valtioiden päättäjistä ei ole lämmennyt bitcoinille.
Talousnobelisti Paul Krugmanin mielestä bitcoinilla ei ole todellista arvoa ja sen hinta perustuu vain spekulaatioon, kun esimerkiksi kullalla on myös käyttöarvoa. Vapaus valtioista tai pankeista hyödyttää lähinnä rikollisia, ei tavallisia kansalaisia.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen moitti tällä viikolla bitcoinia tehottomaksi, riskialttiiksi ja ympäristölle haitalliseksi, uutiskanava CNBC kertoo.
Hiilipäästöt laskevat, jos sähköntuotanto puhdistuu
Talouspäättäjien nihkeys, isot hiilipäästöt tai kryptovaluutan vähäinen käyttö maksuvälineenä eivät ole hillinneet sijoittajia. Bitcoin elää nyt toistaiseksi suurinta hintabuumiaan.
Maailman kaikkien bitcoinien arvo on kohonnut jo noin 700 miljardiin euroon. Kryptovaluutasta ovat kiinnostuneet nyt myös Wall Streetin isot riskirahastot, mikä on nostanut hintaa entisestään, talousmedia Bloomberg kertoo.
Kustantaja Niko Laamasen mukaan hypeen perustuvat kuplat ovat tyypillisiä bitcoineille, ja tyypillisesti ne myös puhkeavat. Viime päivinä hinta onkin laskenut huippulukemista.
Laamanen ei halua ennustaa tulevaisuutta mutta huomauttaa, että toistaiseksi hinta on asettunut romahduksen jälkeen aina hieman korkeammalle kuin ennen kuplaa.
Bitcoin on joka tapauksessa tullut jäädäkseen, ja hinnan kasvaessa myös päästöt kasvavat. Kuinka hiilipäästöjä voitaisiin hillitä?
Niko Laamasen mukaan louhijoiden joukossa on niitä, jotka panostavat erityisesti päästöttömään energiaan. He ovat kuitenkin vähemmistö.
– Päästöjen vähentäminen ei ole keskipisteenä vaan ahneus. Jos johonkin voi luottaa niin siihen, että ihmiset haluavat ahnehtia resursseja, koska tulevaisuus on epävarma, Laamanen sanoo.
Laamanen uskoo, että päästöt vähenevät ennen pitkää juuri ahneuden ansiosta. Louhijat panostavat yhä tehokkaampiin laitteisiin ja esimerkiksi aurinkoenergiaan, koska se on yksinkertaisesti halvinta.
Myös bitcoinin louhinnan sääntelyä on yritetty eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Kiinassa. Se on osoittautunut hankalaksi, koska louhijat ovat vain siirtäneet toimintaansa muihin maihin.
Tutkija Christian Stollin mukaan sijoittajien pitäisi huomioida hiilipäästöt, kun he investoivat bitcoiniin. Valtioiden taas kannattaisi säädellä mieluummin sähkön tuottamista eikä sen kuluttamista.
– Jos haluamme tehdä bitcoinin louhinnasta päästötöntä, meidän on tehtävä myös maailman sähköntuotannosta päästötöntä, Stoll sanoo.
Grafiikan lähteet: Gizmondo, Digiconomist, Cambridgen yliopisto, Findikaattori
Mitä bitcoinin hiilijalanjäljelle pitäisi sinun mielestäsi tehdä? Entä ylittävätkö kryptovaluuttojen hyödyt sen haitat? Keskustelu on avoinna 1.3. klo 23 asti.
Lue myös: