Jäistä on mahdollista päästä ylös, mutta asiaan on syytä varautua huolella

Jäällä liikkujan tärkein turvavaruste on teräväkärkiset naskalit. Ilman niitä ei ole syytä lähteä milloinkaan matkaan.

Naskaleita pitäisi aina pitää kaulassa. Hädän hetkellä niistä ei ole apua repun uumenissa.

Jos tiput jäihin, on ensin syytä rauhoittua ja kääntyä kohti tulosuuntaa.

Heikkoa jäätä on hyvä yrittää rikkoa edestä kyynärpäillä ja hivuttautua naskaleiden avulla pikkuhiljaa kohti kestävämpää aluetta.

Kun naskalit ovat kiinni tukevalla jäällä, on syytä alkaa potkia jaloilla voimakkaasti eteenpäin ja punnertaa pois vedestä.

Jäälle päästyä ei saa nousta heti seisomaan, sillä jää pettää helposti uudestaan.

Aluksi on syytä kieriä, ryömiä tai kontata. Ylös saa nousta vasta, kun on varmasti tukevalla alustalla.

Uusi jää muodostuu alhaalta päin. Näin ollen kaikki jään päällä oleva, kuten esimerkiksi lumi, toimii jäätymistä hidastavana lämpöeristeenä.

Myös nollan molemmin puolin sahaava lämpötila tekee jäästä petollisen.

Selviä vaarakohtia löytyy myös mm. siltojen, kivien, laitureiden sekä virtapaikkojen läheisyydestä.

Jäihin hukutaan mm. moottoriajoneuvoilla, jalan, hiihtäen, luistellen sekä potkukelkoilla. Huomattava määrä jäihin vajonneista on lähtenyt kalaan.

Noin 90% jäihin hukkuneista on miehiä. Iältään he ovat usein yli 60-vuotiaita.

Mikäli näet jonkun tarvitsevan apua jäistä pois pääsyyn, auta varoen, jottet itsekin joudu veden varaan.

Auttajan tulee pysyä mahdollisimman kaukana jään reunasta. Oma paino on hyvä jakaa mahdollisimman laajalle alueelle ja käydä esimerkisi makuulle.

Apuna kannattaa käyttää jotakin kättä pidempää, kuten köyttä, sauvaa, takkia tai kaulaliinaa.

Vedessä olijan on syytä potkia samalla voimakkaasti ja yrittää vetää itseään kuivalle maalle.

Naskaleista on tässä iso apu!

Lopuksi kontataan, ryömitään tai kieritään ja noustaan ylös vasta, kun sekä auttaja että autettava ovat varmasti kestävällä jäällä.

Ja sitten nopeasti lämpimään!