Tarja Kalasniemi sai aivoverenvuodon neljä vuotta sitten jouluna.
– Seuraava muistikuvani on sairaalasta Oulusta tai Helsingistä, kun minua opetettiin istumaan pyörätuolissa. Minusta se oli kauhean hankalaa, kun se kävi niin kipeää, Kalasniemi kertoo.
Kalasniemi toipui kolme kuukautta akuutista vaiheesta. Sitten oli vuorossa kuntoutus.
Kun hän palasi kotiinsa Halsualle, vastassa olivat toisenlaiset ongelmat, jotka johtivat avioeroon.
– Vasta sitten, kun muutin Kokkolaan asumaan, minulla oli mahdollisuus työstää tapahtunutta henkisesti ja hyväksyä asiat niin kuin ne nyt ovat, Kalasniemi sanoo.
Samalla hän on oppinut hyväksymään myös itsensä tässä uudessa tilanteessa.
– Istun pyörätuolissa, mutta pääsen kävelemään, tiskaan ja laitan ruokaa itse – ja nautin siitä.
Kuntoutusta ei tarvitse odotella
Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on pari vuotta sitten yhdistetty kuntoutus neurologiseen osastoon. Nykyään aivoverenkiertohäiriön saanut potilas viettää kuntoutumiseen saakka ajan samalla osastolla.
Asiantuntijat vaihtuvat ympärillä ja asiakas pääsee kuntoutuksen kautta suoraan kotiin. Kuntouttavaa toimintaa ei tarvitse odotella.
– Tämä on tehokas tapa asiakkaan näkökulmasta, kertoo neurologian vastuualuejohtaja Mia Okkonen-Mäkelä.
Ne sairastuneet, jotka ovat käyneet hoitojakson läpi ja kotiutetaan, joutuvat vielä aivo- ja verenkiertohäiriöiden koordinaattorin seurantaan. Hänen kanssaan käydään läpi elämänhallintaa ja elämäntapoja. Painoindeksi, kolesteroli ja veriarvot ovat mittareita, joita tarkkaillaan.
– Riskitekijät pyritään minimoimaan, saamalla arvot tavoitetasolle, kertoo Soiten avh-koordinaattori Elina Tyrjy, joka on hoitoketjun viimeinen lenkki, ennen potilaan itsenäistä elämää.
"Jos pääsisin käymään ongella"
Tarja Kalasniemi asuu nyt yksiössä kahden kissan kanssa ja tulee toimeen itsenäisesti. Avustaja käy kuitenkin joka viikko muutaman kerran ja auttaa monenlaisissa asioissa esimerkiksi hiustenlaitossa.
Tärkeintä on kuitenkin juttuseura.
– Minä sanon, että haluan keskustella. Kyllä minulla on itselläni aikaa tiskata ne muutamat likaiset astiat. Voin jutella kissoille ja ne jopa vastaavat, mutta se ei ole sama asia kuin jutella ihmisten kanssa, Kalasniemi sanoo.
Kalasniemen fyysinen kunto on nyt kohentunut sen verran hyväksi, että tulevasta uskaltaa jo haaveilla.
– Jos pääsisin käymään jonkun kanssa ongella, se ois kivaa.
Neljäksi yleisin kuolinsyy
Suomessa noin 25 000 ihmistä vuodessa saa aivojen verenkiertohäiriön eli aivoinfarktin tai aivoverenvuodon. Seitsemän kymmenestä potilaasta paranee kolmessa kuukaudessa kotihoitoon ja vain viisi prosentti sairastuu vakavasti.
– Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna aivojen verenkiertohäiriöt ovat neljäksi yleisin kuolinsyy, kertoo Soiten neurologian erikoislääkäri Victoria Ostrovska.
Lue seuraavaksi:
_Aiheesta voi keskustella 20.3. kello 23:een ast_i