Kun matelijat valtaavat kodin

Tästä konnasta kaikki alkoi. Naaraskilpikonna Ride on Elina Hirvosen, 29, ensimmäinen ja rakkain lemmikki.

Saarijärveläinen eläintenhoitaja sai nyt 19-vuotiaan kreikankilpikonnan ollessaan kymmenvuotias. Hän oli kinunnut sitä vanhemmiltaan jo pitkään.

Innostus matelijoihin lähti käsistä, kun Hirvonen valmistui eläintenhoitajaksi 2011. Aluksi hän alkoi hankkia erilaisia gekkoliskoja. Nyt reilun sadan neliön omakotitalossa asustaa avopuolison lisäksi neljä koiraa, akvaariokaloja sekä noin sata liskoa, käärmettä ja kilpikonnaa. Makuuhuoneen viereinen huone täyttyy lattiasta kattoon terraarioista.

Eläinrakkaalla naisella on lemmikeissään kädet täynnä töitä. Hoidettavana on monia lajeja gekko- ja agamaliskoja. Pienikokoiset kuristajakäärmeet ovat hiekkaboa- ja Kenian hiekkaboa -käärmeitä.

Toimittuaan muutamia vuosia eläintenhoitajana eläinpuistossa ja hevostalleilla Hirvonen vaihtoi päivähommat ruokakaupan myyjäksi. Näin hänellä säästyy enemmän voimia ja intoa hoitaa omaa lemmikkitarhaansa.

Huolenpito matelijoista vaatii paljon tietoa ja erikoisosaamista.

Terraarioihin pitää saada luotua mahdollisimman luonnonmukaiset olosuhteet. Lämpötilan, kosteuden ja valon määrän on oltava oikea. Vaihtolämpöiset liskot tarvitsevat kotinsa toiseen päähän lämpimämpää ilmaa ja toiseen viileämpää, jotta ne pystyvät säätelemään kehonsa lämpötilaa.

Harrastuksessa täytyy pohtia myös eettisiä asioita. Rahulan Rehu lopettaa eläinten myynnin vedoten kaupallisiin ja eettisiin syihin. Eläinkauppaketjun mukaan pieneläimiä tuodaan usein epäinhimillisistä oloista. Euroopan tukut ovat eläinkaupan mielestä eläintehtaita. Yritys ohjaa jatkossa asiakkaat ostamaan lemmikit lähiympäristön kasvattajilta.

Hirvoselle eläinten hyvinvointi on ensisijaista. Hänen koulutuksestaan on paljon hyötyä eksoottisten eläinten hoidossa. Hän kasvattaa matelijoita myös myyntiin.

Hirvonen suunnittelee huolella, millaisia poikasia aikoo kasvattaa. Hän on myös tarkka siitä, minkälaisiin koteihin matelijoitaan myy.

Hirvonen hankkii eläimensä kasvattajilta eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Hän ei osta tukuista. Hänellä on harrastuksessaan kiinni pieni omaisuus. Liskon poikanen voi maksaa sadasta kahteen sataan euroa. Joidenkin harvinaisten gekkojen hinta voi kivuta jopa kymppitonniin.

Matelijoiden mamma ei laske kuinka paljon hänen lemmikkeihinsä kuluu rahaa. Sadan eläimen ruokkiminen maksaa. Hirvonen kasvattaa itse erilaisia ötököitä ja tilaa loput ruuat netistä.

Liskot ruokitaan kaksi tai kolme viikossa. Niiden lempiruokaa ovat torakat, sirkat ja jauhomadot.

Käärmeet herkuttelevat hiirillä kerran yhdessä tai kahdessa viikossa. Hirvonen pakastaa käärmeille myös liskonpoikasia, jotka eivät selviä poikasajasta elossa.

Jäiset hiiret lämmitetään lämpimässä vedessä sen lämpöisiksi kuin ne olisivat elävinä. Jäisiin hiiriin käärmeet eivät koske.

Lemmikkien pitäminen häkeissä, akvaarioissa ja terraarioissa saa toisinaan osakseen myös kritiikkiä.

Hirvosen mielestä kaikille eläimille olisi parasta saada elää luonnossa myös esimerkiksi hevosten, koirien ja kissojen. Mutta hän perustelee lemmikkien pitämistään sillä, että monet lajit ovat hävinneet ihmisen takia. Terraarioissa eläimet saadaan säilymään: ne saavat elää stressitöntä elämää ilman vihollisia.

Monet matelijat ovat hämäräeläimiä ja liikkuvat vain öisin. Myös Hirvonen on yökyöpeli. Hän menee usein seuraamaan matelevien lemmikkiensä puuhia muiden jo mentyä nukkumaan.