Ruoan jakelu on murroksessa, jota korona on vauhdittanut.
Ruoan verkkokauppa otti viime vuonna ison loikan eteenpäin. Markkinatutkimusyhtiö Nielsenin tilaston mukaan verkkokaupan osuus yli kolminkertaistui edellisvuodesta. Siitä huolimatta verkkokaupan osuus päivittäistavaran myynnistä oli vain kaksi prosenttia.
Se kuulostaa jopa vähältä suhteessa siihen, kuinka paljon verkkokaupan kasvusta on puhuttu julkisuudessa. 98 prosenttia myynnistä tapahtuu siis edelleen myymälöissä ja marketeissa.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto arvioi, että verkkokaupan kasvu jatkuu.
– Se tulee varmasti kasvamaan, mutta mille tasolle – se jää nähtäväksi. Maailmalla on todettu, että ruoan verkkokauppa ei ole järin kannattavaa toimijoille.
Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan apulaisprofessorin Elina Närväsen mukaan ruoan jakelu on murroksessa, jota korona on vauhdittanut.
– Verkkokaupan lisäksi on tullut kuljetuspalveluiden esiinmarssi. Ateriakassit ovat tulleet suosituiksi, ja ruokakauppoihin on tullut ravintolamaisuutta. Ihmiset ovat omaksuneet uusia tapoja ja rutiineja ostaa ruokaa.
Närväsen mukaan myös paikallisen ja suomalaisen ruoan arvostaminen on korostunut korona-aikana.
Foodora haluaa eturintamaan
Perinteisten kauppaketjujen lisäksi ruokalähettipalvelut ovat perustaneet omia ruokaverkkokauppoja. Varastopäällikkö Tuomas Nurminen kerää ostoskärryihin sipsipusseja Suomen uusimmassa Foodora Marketissa Tampereella. Tällaista myymälää kutsutaan nimellä "dark store". Se tarkoittaa varastokauppaa tai keräilymyymälää, johon asiakkailla ei ole pääsyä sisään.
Ostokset tehdään sovelluksella, ja tilaus kilahtaa myymälässä työskentelevän keräilijän skanneriin. Kun tilaus on valmis, Foodoran lähetti kuljettaa sen autolla perille.
Keskiviikkona avautunut myymälä on Foodora Suomen toinen. Ensimmäinen avautui joulukuussa Helsingin Pasilaan. Kehitysjohtaja Anni Ahngerin mukaan Foodoran tarkoituksena on perustaa kauppojen ketju.
– Näemme, että tähän ruokakauppa on menossa, ja haluamme olla siinä eturintamassa. Tarkoituksena on kasvattaa liiketoimintaa nopeallakin aikataululla, ja tämä on yksi osa-alue.
Ahngerin mukaan ruoan verkkokaupan suosio on räjähtänyt, ja ala kaipaa uusia toimijoita ja lisää kilpailua.
– Asiakkaat toivovat nopeita toimituksia, ja sitä me lähdimme tekemään.
Tampereella toimitus saapuu perille 30–40 minuutin kuluessa tilauksesta. Pasilassa keskimääräinen toimitusaika on 31 minuuttia.
Wolt luottaa kumppanuuksiin
Foodoran kilpailijalla Woltilla on kaksi markettia Helsingissä ja yksi Turussa. Woltin maajohtajan Henrik Pankakosken mukaan Wolt Marketeilla menee hyvin. Uusista marketeista esimerkiksi Tampereelle ei ole päätetty.
– Yleisesti priorisoimme kumppanuuksia, koska niiden avulla pystymme toimimaan hyvinkin nopeasti monissa kaupungeissa ympäri Suomen. Kumppaneillamme on valikoima ja kauppapaikat valmiina. Me puolestamme mahdollistamme sen, että asiakas saa tuotteet nopeasti ovelleen.
Woltissa on Suomessa tällä hetkellä yli 200 ruoka- ja päivittäistavarakauppaa. Puhtaasti ruokakauppoja on mukana muutamia kymmeniä. Maajohtaja Henrik Pankakoski arvioi, että verkosta ostaminen jatkaa kasvuaan myös koronapandemian jälkeen.
– Viime vuosi on tarjonnut monelle aiempaa matalamman kynnyksen kokeilla tilaamista. Se on löytänyt tiensä osaksi ihmisten arkea. Emme kuitenkaan usko, että tilaaminen täysin korvaisi kaupassa käymisen. Kyse on enemmän siitä, että ihmisillä on yksi tuttu vaihtoehto lisää ruokaostosten tekemiseen.
Pankakosken mukaan Wolt laajentuu tänä vuonna Suomessa uusiin kaupunkeihin. Yhtiö myös aloittaa uusia yhteistöitä, jotka liittyvät markettiostoksiin ja päivittäistavaroihin.
Päivittäistavarajätit uskovat kasvuun
S-ryhmän ruoan verkkomyynti kolminkertaistui ja K-ryhmän peräti viisinkertaistui viime vuoden aikana. Yle kysyi näiden kahden suurimman ryhmän näkemyksiä verkkokaupan tulevaisuudesta.
Keskon verkkokaupan ja digitaalisten palvelujen johtaja Antti Rajala ennustaa, että kasvu jatkuu.
– Uskomme, että ruoan verkkokaupan käyttö jää korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa ja itse asiassa jatkaa kasvuaan lähivuosina. Taso jää nähtäväksi. Joka tapauksessa monet suomalaiset ovat huomanneet, miten palvelu helpottaa arkea.
SOK:n ruoan verkkokaupan myyntipäällikkö Matti Torniainen on samoilla linjoilla.
– Ruoan verkkokaupan kasvu on jatkunut. Alkuvuosi on menty korkeammalla tasolla kuin mihin viime vuoden loppu jäi. Asiakkaat ovat saaneet hyviä kokemuksia ja pysyneet verkkokaupan asiakkaina.
S-ryhmässä 60 prosenttia verkkomyynnistä on noutoa ja 40 prosenttia kotiin toimituksia. Pääkaupunkiseudulla kuljetuksen osuus on korkeampi kuin valtakunnallisesti.
K-ryhmässä puolestaan kotiinkuljetus on suositumpaa kuin noutopalvelu. Osuudet ovat suunnilleen päinvastoin kuin S-ryhmällä.
Perinteisen kaupan edut
Verkkokaupasta tilatut ruoat kerätään tavallisesti myymälän tai marketin hyllyiltä. Henkilökunta kulkee kärryineen asiakkaiden joukossa, mikä ei välttämättä ole tehokkain mahdollinen malli. Olisiko dark store käypä myymälä myös suurille ryhmille?
S-ryhmällä on jo yksi dark store Vantaalla. Sieltä kerätään suurin osa Alepan verkkokaupan ostoksista ja toimitetaan koko pääkaupunkiseudulle. Lisäksi Alepalla on pilotti yhteistyössä Woltin kanssa. Siinä Alepan ostokset kerätään myymälöistä ja Woltin lähetit kuljettavat ostokset asiakkaille. Wolt kuljettaa myös Sale-myymälöistä tilattuja ostoksia Tampereella ja Porissa.
SOK:n ruoan verkkokaupan myyntipäällikkö Matti Torniainen ei kommentoi, onko keräilymyymälöitä suunnitteilla lisää.
– Dark store on yksi vaihtoehto logistisissa ratkaisuissa. Siellä keräily on tehokkaampaa. Haasteena voi olla etäisyys asiakkaaseen. Myymäläverkosto pääsee lähemmäs asiakkaita.
Kauppiasvetoisessa K-ryhmässä keräilymyymälöitä ei ole, kertoo Keskon verkkokaupan ja digitaalisten palvelujen johtaja Antti Rajala.
– Ainakin toistaiseksi olemme todenneet toimivimmaksi mallin, jossa keräys tehdään kaupasta. Tämä on mahdollistanut meille nopean reagoinnin räjähtäneeseen kysyntään.
Woltin ja Foodoran valtti on nopeus. SOK:n Matti Torniaisen mielestä nopeus on tärkeää tietyissä tilanteissa.
– Jos tilaa viikon ruoat tänään ja ne saa seuraavana päivänä, se on ollut yleisesti asiakkaille hyvä taso. Mutta jos jääkaapista on jokin tuote loppu, kun on laittamassa ruokaa, nopeus on tärkeä tekijä.
Keskon Antti Rajala toivottaa kuljetusyritysten tuoman kilpailun tervetulleeksi, koska se kehittää koko markkinaa ja kirittää myös K-ryhmää eteenpäin.
Lidl Suomi sen sijaan luottaa perinteiseen kivijalkakauppaan. Yrityksen viestinnästä kerrotaan, että Lidl ei tällä hetkellä avaamassa ruoan verkkokauppaa Suomeen. Tilannetta kuitenkin seurataan jatkuvasti.
Inspiraatiota ja elämyksiä kaupassa
Tampereen yliopiston palvelujen ja kaupan apulaisprofessori Elina Närvänen arvioi, että dark storet ovat varmasti yksi tapa, jolla ruokaa jatkossa jaetaan kuluttajille.
– Dark storessa myymälä suunnitellaan niin, että tuotteiden keräily on mahdollisimman helppoa ja tehokasta. Sen jälkeen tuotteet pitää vielä toimittaa asiakkaalle. Dark store on kaupunkiseutujen malli, koska kysyntää on riittävästi ja toimitusmatkat ovat lyhyitä.
Närväsen mukaan keräilyn tehokkuutta pitää vielä parantaa, jotta dark store kannattaa. Tällä hetkellä tuotteita keräilevät ihmiset.
– Maailmalla on käytössä robotteja, jotka keräävät tuotteet hyllyiltä. Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä kustannustehokkaampaa keräily on.
Palvelujen ja kaupan apulaisprofessori pohtii, että perinteisten myymälöiden rooli ylipäätään voi olla muuttumassa.
– Ehkä sinne mennään jatkossa inspiroitumaan ruoanlaitosta ja hakemaan uusia ideoita ja elämyksiä. Sinne voidaan mennä myös tapaamaan muita ihmisiä.
Närvänen muistuttaa, että lähikauppa on maaseudulla myös tärkeä kohtaamispaikka.
Lue lisää: