Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vaikka koronapandemia näyttää Suomessa laantumisen merkkejä, tulevat erilaiset kasvomaskit olemaan osa arkea vielä pitkään. Ehkä joissain määrin jopa pysyvästi. Teknologian tutkimuskeskus VTT on tutkinut maskien pesemistä ja uudelleenkäyttöä myös ympäristönäkökulmasta.
Pandemian aluksi moni käytti saatavuusongelmien tai taloudellisten ja ympäristösyiden vuoksi pestäviä kangasmaskeja. Niiden suodatustehon on todettu lukuisissa tutkimuksessa olevan kuitenkin vain noin 50-70% luokkaa. Siksi monissa maissa on päädytty suosittelemaan kangasmaskien sijaan kertakäyttöisten suu-nenäsuojainten ja tiiviimmin kasvoille istuvien FFP2- ja N95 -luokan hengityssuojainten käyttöä. Ne estävät tehokkaasti virusten leviämistä, mutta niiden käytöllä on hintansa.
Käytetty maski on likapommi
VTT on tehnyt testejä tuhansille kasvomaskeille. Yksi uusimmista tutkimuksista käsitteli mm. virusten, mikrobien ja lian kertymistä kertakäyttömaskeihin. Tutkimuksessa eri mittaisen ajan käytössä olleiden maskien päälle valettiin TTC-väriaineella höystettyä agaria, jolloin oli nähtävissä mm. käyttäjän omasta hengityksestä sekä iholta, kuten leuasta ja käsistä kertyneiden mikrobien määrä. Tutkimuksessa selvitettiin myös kertakäyttöisten maskien puhdistusta kotikonstein.
Maskien likaantumista ei ole juuri mahdollista välttää, eli niitä kannattaa vaihtaa useita kertoja päivässä, vaikka ei joutuisikaan muuten ottamaan maskia pois nenän ja suun edestä.
– Käytössä ollutta maskia ei myöskään kannata missään nimissä laskea lepäämään leuan alle, sillä silloin pyyhkii maskiin valtavan määrän mikrobeja omasta ihosta. Myös maskin ulkopinnalle koskemista on syytä välttää, toteaa professori Ali Harlin VTT:ltä.
Jos käytetyn maskin laittaa taskuun, leviävät mikrobit ja virukset sinne. Laittamalla puhtaan käden samaan taskuun likaisen maskin kanssa, on tuloksena sekä likainen tasku, maski että käsi.
– Jos on aivan pakko ottaa maski hetkeksi pois ja ottaa sama maski takaisin käyttöön, on vähiten huono vaihtoehto pujottaa maski kuminauhoista käsivarren ympäri, Harlin selventää.
Pesten puhtaiksi
Roskiin kertakäyttöistäkään maskia ei kuitenkaan kannata käytön jälkeen heittää. Kuten moni ehti tottua kankaisten maskien kanssa, kannattaa myös kertakäyttömaski pestä ja käyttää uudelleen. Mikäli pesua ei voi tehdä välittömästi, tulee käytetty maski kuljettaa suljetussa muovipussissa.
– Jos puhutaan vaikka N95-luokan hengityssuojaimista, suodattavat ne normaalisti noin 95% hiukkasista. Pesimme näitä maskeja kymmenen kertaa ja niiden suodatusteho oli vielä tämän jälkeenkin noin 90%, eli huomattavasti parempi kuin kangasmaskeilla ikinä, Harlin kertoo.
Siinä missä kangasmaskeja voi pestä keittämisen lisäksi koneessa, suosittelee Harlin kertakäyttömaskeille ensisijaisesti noin viiden minuutin keittämistä.
– Huomasimme, että jos kertakäyttömaskeja laittaa pesukoneeseen, niiden pinta vaurioutuu herkästi. Nukkaantuminen on syy heittää maski pois.
Keittämisen voi tehdä kaiken tyyppisille kertäyttömaskeille, niin suurissa paketeissa myytäville suu-nenäsuojaimille kuin kalliimmille, usein yksittäispakatuille FFP2 sekä N95 -luokan hengityssuojaimille.
– Kalliimmat maskit ovat yleensä vahvempaa materiaalia, mutta lähes kaikki testaamamme maskit kestivät keittämistä hyvin, Harlin jatkaa.
Auringosta apua?
Kesän tullen maskien puhdistukseen on tulossa keittämisen lisäksi lisää apua kuin kirjaimellisesti taivaan lahjana. Maailmalla on tehty useita tutkimuksia, joissa on todettu auringon ultraviolettisäteilyn tuhoavan tehokkaasti viruksia myös maskeista.
Ilmiö on tuttu myös Suomessa, vaikka täällä UV-säteily onkin varsin vaatimatonta moniin muihin maihin verrattuna. VTT:llä viimeistellään juuri tutkimusta, joka todistaa kansainväliset tulokset päteviksi.
– Näkyvää likaa, kuten vaikkapa meikkijäämiä UV-säteily ei toki poista, mutta virukset se kyllä tuhoaa. Pari päivää suorassa kirkkaassa auringinvalossa, tekee käytetystä maskista lähtökohtaisesti jälleen käyttökelpoisen, Harlin selventää.
Mistä sitten maallikko voi tietää milloin UV-säteilyä on riittävästi?
– Voisi ajatella, että jos tarvitsee aurinkorasvaa välttääkseen ihon palamisen, on ympäristössä myös viruksia tuhoavia UV-säteitä. Odotan, että kesän tulo tekee meille monella lailla hyvää, hän summaa.
Katso tv-juttu aiheesta Yle Areenasta: