Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tekemiin tarkastuksiin käytetty työaika on pudonnut jyrkästi, vaikka kyseessä on viraston lakisääteinen tehtävä.
Muutoksen taustalla on VTV:n uusi strategia, jota työstettiin ylijohtaja Tytti Yli-Viikarin johdolla vuodesta 2018 lähtien.
Uudessa strategiassa virasto määritteli missiokseen, eli toiminta-ajatuksekseen valtion taloudenhoidon kestävän kehityksen mahdollistamisen.
Aiemmassa strategiassa missiota ei vielä ollut. Tuolloin VTV kertoi toteuttavansa strategisia tavoitteitaan tekemällä lainmukaisia tehtäviään. Laissa sanotaan, että VTV:n tehtävä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista.
Miksi uusi strategia tehtiin? Ylen tietojen mukaan muutoksen taustalla oli kipakka palaute, jota VTV oli saanut tarkastettavista virastoista.
VTV oli arvostellut raporteissaan suoraan joidenkin ministeriöiden ja valtion virastojen rahankäyttöä ja toiminnan lainmukaisuutta.
Tarkastuksen kohteena olleet organisaatiot toivoivat kuitenkin, että VTV olisi valtion virastoille enemmänkin konsultoiva kumppani kuin jälkikäteen viranomaisten rahankäyttöä selvittävä vahtikoira.
Näiden toiveiden pohjalta alettiin muovata virastolle uutta strategiaa. Sen takana ei ole yksin Tytti Yli-Viikari. Ylen selvityksestä käy ilmi, että sitä luonnosteltiin esimerkiksi kansanedustajien mielipiteitä kysyen ja hintavien konsulttitoimistojen apua käyttäen.
Sidosryhmät lähettivät VTV:lle videotervehdyksenä toiveitaan
VTV aloitti uuden strategian suunnittelun kysymällä “sidosryhmiltään” vuonna 2018, miten ne toivoivat tarkastusviraston toimivan tulevaisuudessa. Yle sai kyselyn VTV:ltä.
VTV siis käytännössä tiedusteli tarkastustensa kohteilta näkemyksiä siitä, miten heitä kannattaisi tarkastaa.
VTV:n sidosryhmiksi määrittelemät tahot koostuvat esimerkiksi ministeriöiden virkamiesjohdosta, kansanedustajista sekä valtion virastojen johdosta. Lisäksi mukana oli pienessä määrin muun muassa kuntien edustajia sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten väkeä. Kysely toteutettiin anonyymisti.
VTV:n strategian uudistustyötä johtanut Pirkko Lahdelma kertoo, että kyselyllä haluttiin selvittää, mitkä asiat sidosryhmille olivat tärkeitä ja miten VTV voisi tuottaa niille lisäarvoa. VTV halusi selvittää “palvelukuvansa”.
– Pyysimme myös tällaisia videotervehdyksiä henkilöstöllemme siitä, millaisia tulevaisuuden odotuksia sidosryhmillämme on. Halusimme, että henkilöstö näkee sidosryhmistä kasvoja, kertoo VTV:n oppimiskeskuksen johtajana toimiva Lahdelma.
Lahdelman mukaan sidosryhmät eivät kuitenkaan sanelleet sitä, miten tarkastustoimintaa pitäisi jatkossa tehdä.
– Kysely on yksi tietopohja meille. Käytimme myös sisäistä työtä ja arviointia.
Näkemyksensä kyselyssä kertoi yli 150 ihmistä. Yhteenvedon tulokset olivat selviä: Vastaajat halusivat, että VTV tekisi enemmän yhteistyötä tarkastettaviensa kanssa ja katsoisi ikään kuin tarkastettavan kumppanina eteenpäin virheiden kaivelun sijaan.
VTV:n toiminnan kivijaloiksi mainittiin muun muassa tarkastusraporttien raikas ulkoasu, vuorovaikutus “asiakkaan” kanssa ja ennakoivasti tulevaisuuteen katsova konsultoiva ote.
VTV kysyi myös henkilökunnan näkemyksiä strategian uudistamisesta ja siitä, mikä VTV:n toiminnassa on keskeistä. Lopulliset päätökset tehtiin viraston päällikkötasolla Yli-Viikarin johdolla.
VTV:n uudesta strategiasta tuli kuin kopio sen tarkastuskohteiden edustajien toivelistasta. Aiempi ajattelu, jossa VTV halusi pitää tietynlaista etäisyyttä tarkastettaviin riippumattomuutensa säilyttämiseksi, sai väistyä.
Esimerkiksi Lahdelma kirjoitti VTV:n blogissa vuonna 2019, että tarkastusala muuttuu ja VTV:n tulee lähteä neljän seinän sisältä ulos verkostoitumaan. VTV:n piti vahvistaa osaamistaan ulkopuolisten asiantuntijaverkostojen avulla.
Kymmeniä tuhansia euroja konsulttipalveluihin
VTV on käyttänyt runsaasti rahaa ulkopuolisiin koulutuspalveluihin Yli-Viikarin pääjohtajakaudella. Viime vuonna erilaisten palvelujen ostoon upposi jo runsaat kaksi miljoonaa euroa viraston 16 miljoonan euron budjetista.
Pirkko Lahdelman mukaan VTV on halunnut panostaa henkilökunnan koulutukseen.
– Osaamisen varmistaminen on ollut koko ajan hyvin tärkeä näkymä, jotta meillä säilyisi ammattiaitoinen ja osaava henkilöstö myös tulevaisuudessa ja jotta pystyisimme kohtaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä tarkastajina.
Konsulttiapua käytettiin myös strategiaa uudistettaessa.
Uutta suuntaa hiottiin muun muassa verkossa toteutetuilla aivoriihillä, jotka järjesti yritys nimeltä Fountain Park. Vuonna 2018 VTV käytti yrityksen palveluihin yhteensä 33 000 euroa. Tästä strategiatyöhön käytetty osuus oli 28 000 euroa.
Lisäksi strategiatyöhön palkattiin päiväksi yritys nimeltään Muutostaito Oy. Sen järjestämä koko päivän tilaisuus henkilöstölle maksoi 16 900 euroa.
– Strategiapapereissa käytetään helposti vaikeita käsitteitä, jotka pitää sanoittaa oman organisaation kielellä. Tilaisuudessa haettiin sitä, mitä nämä käsitteet tarkoittavat meille, kertoo Pirkko Lahdelma.
Lisäksi strategian rinnalla tehtävää organisaatiouudistusta oli toteuttamassa yritys nimeltä Walk the Talk. Pienehkö yritys on erikoistunut organisaatioiden muutosjohtamiseen. VTV osti sen palveluja vuonna 2018 yhteensä 32 400 eurolla.
Vuosina 2019–2020 VTV osti myös esimerkiksi ajatushautomo Demos Helsingiltä palveluita yli 50 000 eurolla.
Tarkastusraporteista tehtiin puolivillaisia
Vielä VTV:n vuosien 2015–2019 tarkastussuunnitelmassa virasto luonnehti esiintyvänsä mediassa usein virkamiesten vahtikoirana. Viime vuosina VTV:n rooli näyttää kuitenkin muuttuneen vahtikoirasta opaskoiran suuntaan.
Uuden strategian myötä VTV:n tarkastustoimintaa alettiin kehittää niin, että yksittäisten virastojen sijaan tarkastuksissa alettiin painottaa yhä enemmän valtiontalouden kannalta merkittäviä isoja teemoja.
Strategian uudistamisen jälkeen VTV:n johtotasolta on siloteltu useita tarkastusraportteja niin, että tarkastajan kriittisiä havaintoja on poistettu ja sanamuotoja lievennetty. Osaa näistä raporteista on avattu jo julkisuudessa.
VTV otti käyttöön uudenlaisia ohjeita tarkastusraporttien laatimiseen. Raporttien merkkimäärää oli rajoitettu jo aiemmin. Osa tarkastettavista oli kokenut raportit liian pitkiksi ja vaikeaselkoisiksi. VTV:n palveluksessa ollut virkahenkilö kertoo Ylelle, että tarkastusten tuloksia alettiin ujuttaa raporttien liitteisiin.
– Silloin niistä tuli lähtökohtaisesti puolivillaisia, ja tarkastuksen kohteet pystyivät kyseenalaistamaan, mihin tarkastusviraston kannanotot perustuvat.
VTV:n luottamusmies, johtava tilintarkastaja Pasi Tervasmäki kertoo, että valtionhallinnossa on ollut haluja muuttaa VTV:tä tarkastettavan “rinnalla kulkijaksi” koko Yli-Viikarin aikakauden ajan, mutta ilmiö on korostunut viime vuosina.
– Sieltä sidosryhmiltä tuli syötettä, miten strategiaa pitäisi uudistaa. Toivottiin, että VTV olisi päätöksenteon tukena, eikä niinkään jälkikäteisenä tarkastajana, mikä meidän rooli oli ollut aiemmin. Toiveiden perusteella strategiaa sitten uudistettiin, sanoo Tervasmäki.
Hänen mielestään näyttää siltä, että VTV:n riippumattomuuteen on yritetty vaikuttaa ulkoapäin. Kritiikin sijaan on haluttu kuulla positiivisia ja kannustavia asioita, ettei kenellekään tulisi paha mieli.
– Sanoisin, että nämä toiveet tulevat virkamiesjohdosta, ministeriöistä ja virastoista. Mutta saattaa siellä myös poliittista vaikutusvaltaa olla takana.
Myös toinen VTV:ssä työskennellyt virkahenkilö pitää erikoisena sitä, että tarkastettaville on annettu uudessa strategiassa valtaa vaikuttaa VTV:n työhön.
– VTV:ssä on nähty ihmeellisesti, että tarkastusviraston toiminta palvelisi vain tarkastuskohteita ja niiden toiminnan kehittämistä. Ei. Se palvelee eduskunnan, veronmaksajien ja myös tarkastuskohteiden tietotarpeita. VTV:n tehtävänä on myös valvoa valtion talousarvion noudattamista tekemällä tarkastuksia.
Heti strategian uudistamisensa jälkeen VTV laittoi myös organisaatiokaavionsa uusiksi.
Tässä mylläkässä esimiestehtäviä siirreltiin työntekijöiltä toisille, taloon rekrytoitiin muutosjohtajia ja monen työtehtävät muuttuivat. Työkulttuurissa pysyvyyden tilalle tuli projektimaisuus, mikä oli pois ydintoiminnasta eli tarkastuksista.
VTV:n henkilökunta oli oireillut jo vuosia, eivätkä suuret muutokset nostaneet työhyvinvointikäyrää ylöspäin.
Voiko kestävä kehitys olla VTV:n tehtävä?
VTV:n mukaan uudistuksiin vaikutti se, että Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan ja tavoitteisiin.
VTV:n mukaan tarkastusvirastojen kansainvälinen järjestö INTOSAI on painottanut kestävän kehityksen merkitystä.
– Hallinnon tulee löytää uusia työskentelytapoja, sillä perinteinen, siiloutunut ja ylhäältä alas tapahtuva politiikkavalmistelu ei tue kestävän kehityksen monialaista ja poikkihallinnollista toimeenpanoa, Yli-Viikari kirjoitti VTV:n vuoden 2019 vuosikertomuksessa.
Kansainvälistyminen nostettiin VTV:ssä keskiöön. Tähän liittyvät myös Ylen jo viime kesänä uutisoimat Yli-Viikarin hulppeat matkustuskulut, joista koko VTV-kohu sai alkunsa. Yli-Viikari matkusti 55 000 euron edestä vuonna 2019.
Myös viraston raporttien ja vuosikertomusten visuaalinen ilme muuttui. Sivut täyttyivät värikkäistä kuvista ja grafiikoista, mikä lunasti sidosryhmien toiveen raporttien raikkaasta ulkoasusta.
VTV on raikastanut brändiään merkittävästi. Vuosikertomusta oli suorastaan nautinnollista lukea. Perinteisten hallintoajattelujen vahvistamisen sijaan VTV on uskaltautunut julistamaan muutoksen tärkeyttä!
VTV:n kyselyyn vastannut sidosryhmän edustaja
VTV voisi olla nykyistä enemmän sisäinen sparraaja, joka auttaisi valtionhallintoa uudistumaan. VTV voi kertoa parhaista käytännöistä ja siten levittää niitä koko valtionhallintoon.
VTV:n kyselyyn vastannut sidosryhmän edustaja
Edelleenkin yhteistyötä VTV:n kanssa tekevänä Jotenkin tuntuu, että 2010-luvulla VTV on etääntynyt liian kauaksi perustehtävästään ja sen asema on hämärtynyt luotettavana valtiontalouden tarkastajana.
Valtionhallinnon sisäisen tarkastuksen edustaja VTV:n mainetutkimuksessa
Kun “vanha” VTV oli vielä kertonut toteuttavansa ainoastaan sille laissa määrättyjä tehtäviä, freesattu VTV oli luisumassa kauemmas ydinalueeltaan.
Pasi Tervasmäen mielestä tämä tuntui nurinkuriselta.
– Meidänhän ei tarvitse mitenkään myydä palvelujamme kenellekään tai markkinoida olemassaoloamme. Meillä on lakisääteiset tehtävät, ja toimintaamme rahoitetaan verovaroista. Me tarkastamme, halusivat tarkastettavat sitä tai eivät.
Tervasmäki jatkaa, että Yli-Viikarin tavoite tarkastusten vaikuttavuudesta ja lisäarvon tuottamisesta tarkastettaville on sinänsä arvokas.
– Tietysti on hyvä, jos tarkastuksista on niiden kohteille hyötyä, ja muut toimijat saavat niistä laajemmin oppia ja oivalluksia. Hyvät toimintatavat voivat levitä laajemmin hallintoon. Mutta tämän brändäyksen suhteen tietty vaatimattomuus olisi ollut hyvästä.
VTV ottaa roolia poliittisissa kysymyksissä
VTV on pyrkinyt muuttamaan brändiään virastonharmaasta kohti näkemyksellisen ajatuspajan suuntaa. Virasto on järjestänyt vuosina 2019–2020 sidosryhmilleen työpajoja, joissa on muun muassa pohdittu “tulevia tietotarpeita ja haasteita”.
VTV on myös alkanut julkaista katsauksia, joissa se on ottanut kantaa poliittista kenttää jakaviin aiheisiin. Kirjoituksissa korostuvat valtiontalous ja siihen liittyvät riskit. Hiljattain kirjoituksissa on käsitelty muun muassa sote-uudistusta, hyvinvointialueita, maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia ja työllisyyden kuntakokeiluja.
Näillä kirjoituksillaan VTV on vastannut jälleen yhteen sidosryhmiensä toiveeseen, eli aktiivisen roolin ottamiseen yhteiskunnallisena keskustelijana. Kuuluuko tällainen rooli virastolle, jonka pitäisi pysyä päivänpolitiikan ulkopuolella?
– Meidän virastomme yritti olla moderni organisaatio. Johto seuraili muun maailman kehitystä ja muoti-ilmiöitä ja halusi olla ajan hermolla. Jälkeenpäin voi sanoa, että olisi kannattanut tyytyä maltillisempaan ja konservatiivisempaan tapaan toimia, Pasi Tervasmäki sanoo.
VTV ei ole yrittänyt mitenkään peitellä sitä, että se on muuttanut toimintaansa tarkastettaviensa haluamaan suuntaan. VTV:n vuoden 2019 vuosikertomuksessa kirjoitetaan näin:
Sidosryhmät toivovat virastolta entistä vahvempaa kumppanuutta ja aktiivisempaa viestintää. Lisäksi sidosryhmien toiveena on, että virasto omaksuisi konsultoivan otteen ja toimisi suunnannäyttäjänä sen toiminnan ydinalueilla. Näin virasto auttaisi valtionhallintoa uudistumaan.
Myös Yli-Viikari on puhunut sidosryhmien miellyttämisestä.
– Meille on tärkeää käydä jatkuvaa dialogia sidosryhmiemme kanssa ja toimia aktiivisesti eri verkostoissa. On ollut ilo huomata, että sidosryhmämme arvostavat toimintaamme, hän kirjoitti VTV:n vuoden 2019 tilinpäätöksessä.
– Myös säännölliset tapaamiset ministeriöiden ja valtionhallinnon keskeisten toimijoiden kanssa ovat jatkuneet. Tarkastuksissa olemme pyrkineet entistä aktiivisempaan vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa, Yli-Viikari puolestaan totesi VTV:n vuoden 2020 tilinpäätöksessä.
VTV käyttää monien keskeisten tavoitteidensa onnistumisen arvioinnissa juuri sidosryhmäkyselynsä tuloksia.
VTV:n tuloksellisuustarkastuksiin käyttämä työaika on lähes puolittunut Yli-Viikarin aikakaudella. Siitä huolimatta vuoden 2019 VTV:n tilinpäätöksessä todetaan, että tuloksellisuustarkastuksiin menee yhä liikaa aikaa.
Tuloksellisuustarkastuksiin on kulunut aikaa ja työpäiviä keskimäärin noin viidennes suunniteltua enemmän, mikä ei vastaa tavoitetta. Kehitys on kuitenkin ollut oikeansuuntaista, ja viime vuosina suunnitelmissa on pysytty aiempaa paremmin.
VTV:n vuoteen 2025 ulottuvan tarkastussuunnitelman mukaan valvontaan ja tarkastuksiin käytetään puolet henkilökunnan työajasta. Loput henkilötyövuosista menee muuhun ydintoimintaan, kuten johtamiseen ja kansainvälistymiseen sekä tukitoimintoihin, kuten hallintoon ja koulutukseen.
Poliitikot valvovat VTV:tä ja VTV puolueita
VTV:n toimintaa valvoo eduskunnan tarkastusvaliokunta. Se selvittää parhaillaan viraston toimintaa. Valiokunta on kertonut, ettei se ole saanut tietoa VTV:n tarkastustoiminnan surkastumisesta, vaikka valiokunnan jäseniä istuu VTV:n neuvottelukunnassa ja VTV raportoi tarkastusvaliokunnalle tekemisistään vuosittain.
Esimerkiksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on VTV:n suuntaan toisaalta “keskeisen yhteistyötahon” edustaja, toisaalta valvoja.
Eduskunta on myös VTV:n tärkeimpiä sidosryhmiä. Asetelma ei ole ongelmaton, koska eduskunnassa työskentelee henkilöitä, joiden pitäisi valvoa VTV:tä ja toisaalta henkilöitä, jotka kuiskuttelevat toiveitaan VTV:n korvaan. VTV puolestaan valvoo puolueiden rahoitusta.
Eduskunnan kansliatoimikunta pidätti torstaina Yli-Viikarin virastaan häntä koskevan keskusrikospoliisin tutkinnan ajaksi. Yli-Viikaria epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, maksuvälinepetoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Yli-Viikari on kiistänyt rikosepäilyt. Hänen mielestään virasta pidättämiselle ei ole perusteita. Yli-Viikari ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Yle kuitenkin tavoitti VTV:n johtajan Matti Okon, joka toimii pääjohtajan sijaisena. Okko kertoo, että hallinnon, ministeriön ja virastojen ylimmän johdon odotuksia kuultiin VTV:n strategian valmistelussa, koska ne ovat eduskunnan ohella tahoja, joiden käyttöön VTV haluaa tarjota hyödyllistä tietoa.
Okon mukaan näitä keskeisiä sidosryhmiä kuullaan myös tulevaisuudessa ja kerätään heiltä palautetta. Hän sanoo, että VTV:n tehtävä on arvioida puheet ja laittaa ne kontekstiin.
– Voi sen varmaan niinkin nähdä, että jonkin viraston pääjohtaja ei välttämättä sitten sano, että tarkastakaa nyt joka vuosi ylimmän johdon rahankäyttö tai luottokorttimaksut.
Juttua korjattu 10.4. klo 7.32 Toisin kuin jutun faktassa kerrottiin, Yli-Viikariin kohdistuvaan poliisitutkintaan liittyvät rikosnimikkeet ovat tiedossa.