Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Uimisen into voi hiipua, jos parhaassa oppimisiässä ei pääse polskimaan – asiantuntijaa huolettaa korona-ajan vaikutus lasten uimataitoon

Korona-aika on rajoittanut ympärivuotista uinnin harjoittelua. Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton asiantuntija on huolissaan varsinkin niiden lasten uimataidosta, jotka eivät pääse harjoittelemaan perheensä kanssa.

Lapset hyppäävät uima-altaan reunalta veteen uimakoulussa, uimaohjaaja seuraa vieressä.
Uimaopetusta Uintikeskus Ulpukassa kesällä 2020. Kuva: Paula Collin / Yle
  • Elisa Kallunki

Lasten uimataidossa voi olla korona-ajan jäljiltä kurottavaa.

Korona-aika on rajoittanut ympärivuotista uinnin opettelua ja harrastamista. Uintimahdollisuudet ovat vaihdelleet alueittain: uimahalleja on ollut pitkään suljettuina eikä uimaopetusta ole kaikkialla järjestetty normaaliin tapaan.

– Olen huolissani oppimisvajeesta, jota on lapsilla viidestä vuodesta ylöspäin. He olisivat optimaalisessa, innokkaassa iässä tutkimaan uimataidon saloja eivätkä ole päässeet niin tekemään, sanoo Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Tero Savolainen.

Joillekin lapsille pitkä tauko edellisen uintikerran jälkeen voi aiheuttaa myös epävarmuutta.

– Tilanteet voivat olla jännittäviä, kun ei ole ollut uimassa vähään aikaan.

Kun tilanne kesän tai ensi syksyn mittaan sallii, taidot kyllä kehittyvät, jos vanhemmat voivat aktiivisesti viedä lasta uimaan.

Hankalassa tilanteessa ovat Savolaisen mukaan kuitenkin ne lapset, jotka eivät ole korona-aikana päässeet päiväkodin tai koulun kanssa normaalisti uimaopetukseen ja joiden vanhemmat eivät syystä tai toisesta pysty paikkaamaan tilannetta käymällä lapsen kanssa uimassa.

Eskari-ikä ja ensimmäiset kouluvuodet ovat otollista aikaa oppia uimaan

Otollinen ikä alkeisuimataidon oppimiseen on Tero Savolaisen mukaan noin 5–8-vuotiaana, esikouluiässä tai parin ensimmäisen kouluvuoden aikana. Uimaan voi toki oppia jo aiemmin tai myöhemmin.

Mitä kauemmaksi uimataidon opettelun aloitus tästä iästä lykkääntyy, sitä hankalampaa on innostaminen uimataidon harjoittelemiseen.

– Uimataidon oppiminen tulee haastavammaksi alakoulun ylemmillä luokilla, kun alkaa tulla oppilaiden välistä vertailua ja aletaan enemmän jännittää uimaopetustilanteita. Teini-ikää kohti alkaa pikku hiljaa nousta häpeän ja nolouden tunteita.

Joka neljännellä kuudesluokkalaisella on heikko uimataito

Suomessa on seurattu kuudesluokkalaisten lasten uimataitoa viiden vuoden välein. Edellisen kerran sitä selvitettiin vuonna 2017.

Noin kolme neljäsosaa kuudesluokkalaisista täyttää uimataitoisen kriteerit. Uimataitoisena pidetään uimaria, joka pystyy veteen pudottuaan ja pintaan päästyään uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään.

Yhdellä neljäsosalla kuudesluokkalaisista uimataito on heikko. Pieni osa ei osaa uida lainkaan. Niillä oppilailla, jotka eivät kuudesluokkalaisina ui kunnolla, uimataito ei parane merkittävästi myöskään yläkoulun aikana.

Lapsi uimassa Espoon Haukilahdessa.
Veteen tottuminen on tärkeä perusta uimisen oppimiselle. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Polskuttelu oman vanhemman kanssa luonnonrannassa on Tero Savolaisen mielestä riittävä tapa uimataidon alkeiden oppimiseen. Pienet lapset nauttivat usein vedessä olemisesta, kun heille annetaan siihen turvallinen mahdollisuus.

– Kyllä uimataidon alkeet lähtevät ihan itsestään kehittymään ilman opetustakin, kun annetaan lasten polskia vedessä.

Toinen vaihtoehto on tietysti uimakoulu.

– Uimakouluihin ilmoittautumiset ovat tällä hetkellä käynnissä joka puolella Suomea, ja niitä järjestetään kesällä paljon.