Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sophie Backsen istui omassa huoneessaan perheen maatilalla, kun Zoom-linjaa pitkin kantautui järisyttävä uutinen.
Hän, 22-vuotias opiskelija, ja joukko muita nuoria olivat voittaneet Saksan hallituksen oikeudessa.
Saksan peruslakia valvova tuomioistuin linjasi, ettei maan hallitus tee tarpeeksi ilmaston eteen. Nuorille sukupolville on jäämässä kohtuuton taakka.
Oikeuden mukaan nuorten perusoikeudet ja vapaus ovat nykymenolla vaarassa.
Dieselmersujen, porsaanleikkeen ja hiilivoiman Saksan on muututtava ja vielä tällä vuosikymmenellä.
– Päätös oli täysi yllätys. Kukaan ei osannut odottaa sitä, Backsen sanoo kotisaarellaan Saksan pohjoisosassa pari viikkoa päätöksen jälkeen.
Päätös yllätti myös Saksan johdon ja heitti valtasuhteet uusiksi. Poliitikot eivät enää voi sivuuttaa nuoria.
Päinvastoin. Oikeuden päätös osoitti, että ilmastonuoret ovat koko ajan olleet oikeassa. Poliitikot ovat tehneet liian vähän ilmaston eteen.
Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on alkanut uusi aikakausi.
Ilmastotaistelu on siirtynyt kaduilta entistä näkyvämmin oikeussaleihin, ja ilmastoliikkeelle sataa voittoja.
Saksan lisäksi on vain muutaman viikon sisällä saatu polvilleen maailman mahtavimpiin kuuluva öljyjätti Shell.
Tuulee ja kovaa. Metsää ei näy missään.
Saksan manner siintää puolen tunnin lauttamatkan päässä. Tuuli pyörittää laiskasti rannikon tuulivoimaloita.
Maantieteeltään Sophie Backsenin kotisaari Pellworm on kuin Pohjanmeressä kelluva kylpyamme. Tai pesuvati.
Juuri siksi Backsenista on tullut Saksan ilmastokanteen keulakuva. Ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu on uhka hänen kotisaarelleen.
Ilmastonmuutos uhkaa tehdä saaresta entistä enemmän kelluvan ammeen.
Backsen kertoo rankkasateiden lisääntyneen syksyisin ja talvisin. Saarella on märkää samalla, kun merenpinta vallien ulkopuolella uhkaa nousta.
– Äärisäät ovat lisääntyneet. Sää vaihtelee todella märästä alkukesän todella kuivaan.
Saarta ympäröivän rantavallin päällä laiduntaa lampaita, joilla on tärkeä tehtävä. Laiduntaessa niiden sorkat tamppaavat patovallia tiiviimmäksi. Valli pitää Pohjanmeren loitolla.
Elämä saarella on muutenkin tiivistä. Kaikkia ohikulkijoita moikataan ja kaikki tuntevat kaikki. Luonto tuo avaruutta.
– Horisontti on aina näkyvissä. Se antaa vapauden tunteen, Backsen sanoo.
Mutta ilmastonmuutos uhkaa nostaa horisontin eteen esteen. Kirjaimellisesti.
– Patovalli oli aiemmin matalampi. Tänä vuonna sitä pitää yhdestä kohdasta taas korottaa, Backsen sanoo.
Patovallia ei kuitenkaan voi korottaa loputtomiin. On siis muutettava maailma.
Tämä vuosikymmen on käännekohta.
Johtavat ilmastotieteilijät sanovat, että on toimittava nyt eikä 20 tai 30 vuoden päästä.
Muuten Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoite karkaa, ja miljoona lajia on vaarassa kadota. Sophie Backsenin kotisaari on vaarassa.
Ilmastotieteilijät ovat varoittaneet ilmastonmuutoksesta 1970-luvulta alkaen. Nuorten ilmastoliike, Ruotsissa Greta Thunbergin koululakko ja Saksassa ilmastoaktivisti Luisa Neubauer ovat popularisoineet varoitusviestin täysin uudenlaisella volyymilla.
Nuoria on alettu kuunnella. He saavat kutsuja Davosin talousfoorumiin ja tapaamaan maailmanjohtajia.
Silti politiikka on laahannut perässä.
Tähän kevääseen asti.
Aivan viime viikkoina ilmastoliike on alkanut poimia suurvoittoja, jotka ovat muuttamassa maailman suuria toimijoita, valtioita ja yrityksiä ratkaisevalla tavalla.
Saksan perustuslakituomioistuimen huhtikuussa antama päätös oli vasta alkujäristys.
Viime viikolla oikeus Hollannissa linjasi, että öljyjätti Shellin pitää leikata hiilidioksidipäästöjä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta.
Shell-kanteen takana oli ympäristöjärjestöjä ja tavallisia hollantilaisia, jotka vaativat oikeusteitse Shelliä leikkaamaan päästöjään yhtä paljon kuin Pariisin ilmastosopimuksessa on määritelty.
Päätös on merkittävä ennakkotapaus, ja se poikinee lisää vastaavia muitakin mahtiyrityksiä kohtaan.
Australiassa joukko teinejä ja 86-vuotias nunna voittivat samalla viikolla oikeudessa oman ilmastokanteensa. Oikeuden mukaan poliittisilla päättäjillä on velvollisuus suojella nuoria ilmastonmuutokselta, kun maa päättää massiivisen hiilikaivoksen laajentamisesta.
Ilmastoliike on saanut useita selkävoittoja samalla keinolla kuin bussissa paikkaansa puolustanut Rosa Parks vuonna 1955 rotusorron Yhdysvalloissa.
Oikeusjuttu kerrallaan.
Parks kieltäytyi Alabamassa luovuttamassa paikkaansa valkoiselle miehelle, ja hänet tuomittiin. Parks jatkoi oikeustaistelua. Lopulta Yhdysvaltain korkein oikeus tuomitsi bussien rotuerottelun perustuslain vastaiseksi.
Yhdysvaltojen oli pakko alkaa muuttua. Ilmastokanteiden takana on sama idea.
Kun politiikka ei ole valmis tarpeeksi nopeaan muutokseen, yhteiskuntaa hivutetaan haluttuun suuntaan sopivien oikeusjuttujen kautta.
Muutos näkyy jo, kun katsoo Hollantiin, joka oli jo ennen Shell-päätöstä ilmastokanteiden pioneerimaa. Vuonna 2015 hollantilaisoikeus linjasi, että yksittäisillä valtioilla on velvollisuus suojella elämää ja Hollannin on kiristettävä päästötavoitteita.
Päätös piti valituksista huolimatta, ja seuraukset näkyivät välittömästi hollantilaisten arjessa.
Moottoriteillä saa ajaa enää 100 kilometrin tuntinopeudella tiettyinä aikoina, ja hiilen ajasajoa on joudutettu selvästi.
Hollannin mullistukset lyövät aaltoja myös Suomeen. Nyt vuorostaan Fortumin enemmistöomistama energiayhtiö Uniper on haastamassa Hollantia oikeuteen, sillä se haluaa korvauksia hiilivoimalansa nopeasta sulkemisesta.
Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, miksi juuri nuoret ovat lähteneet taistelemaan valtioita ja suuryrityksiä vastaan.
Sitran johtaja Mari Pantsar vastaa puhelimeen Hollolassa. Hän on erikoistunut ekologiseen kestävyyteen.
Pantsar sanoo maailman todella olevan keskellä ratkaisevaa keikahduspistettä. Ilmastonmuutoksen vastainen rintama vyöryy nyt monelta suunnalta. Isot toimijat Yhdysvallat, Kiina ja Eurooppa ovat julkistaneet kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.
Toinen rintama ovat ilmastokanteet. Ympäri maailmaa on tällä hetkellä käsittelyssä yli tuhat vastaavaa oikeusjuttua. Käänteentekeviä päätöksiä on siis odotettavissa lisää.
Sijoittaja-aktivismi on toinen tapa vaikuttaa ohi politiikan ja pakottaa suuryrityksen muuttumaan.
Tästäkin ilmastoliike on napannut tuoreen selkävoiton, kun Yhdysvalloissa ilmastosijoittajat saivat viikko sitten kaksi paikkaa öljyjätti Exxon Mobilen hallitukseen. Toinen paikoista meni Nesteen entiselle johtajalle Kaisa Hietalalle.
Pantsarin mukaan oikeusjutut ovat pakottaneet jokaisen valtion ja yrityksen viimeistään nyt miettimään, miten siirtyä hallitusti hiilineutraaliin aikaan.
– Yrityksiä aletaan haastaa enemmän. Mikään runsaspäästöinen teollisuuden ala ei enää voi väistellä muutosta, Pantsar sanoo.
Eli Rosa Parks -efekti näkyy jo. Oikeusjutut ovat kasvaneet kokoaan suuremmiksi pelotevaikutuksen vuoksi. Uudistumista ei voi enää lykätä.
Ei ole sattumaa, että Sophie Backsen päätyi haastamaan oman maansa oikeuteen. Häntä pyydettiin tekemään niin.
Ympäristöjärjestö Greenpeace oli Backsenin perheeseen yhteydessä jo vuonna 2019 ja kysyi kiinnostaisiko perhettä oikeustaistelu Saksan hallitusta vastaan. Taustalla oli Saksan ilmastolakipaketti samalta vuodelta, jonka ilmastoliike tyrmäsi täysin riittämättömäksi.
Ensimmäinen oikeus käytiin berliiniläisessä tuomioistuimessa, mikä poiki uuden suunnitelman.
Seuraavaksi vedottiin Saksan korkeimpaan oikeuteen. Vanhemmat jäivät pois. Sophie Backsen ja hänen kolme veljeään jäivät kantajiksi. Mukaan tuli muita nuoria ja ilmastojärjestöjä.
Backsenin perhe oli sopiva, koska he asuvat uppoavalla saarella. Mutta Sophien mukaan kyse on muustakin.
– Menimme oikeuteen myös muiden puolesta, hän sanoo.
Saksan oikeus päätyi nuorten kantajien linjalle. Saksan hallituksen vuonna 2019 päättämät ilmastolait jättivät liian paljon päästöleikkauksia vasta aikaan vuoden 2030 jälkeen.
Sen sijaan päästöjä olisi leikattava jo tällä vuosikymmenellä. Juuri niin kuin ilmastotieteilijät ovat sanoneet.
Sitran johtaja Pantsar arvioi, että nuoret nostavat kanteita, koska he toimivat eri logiikalla kuin politiikka.
– Poliittiset päätökset ovat kompromisseja. Nuoret toimivat tieteen mukaan. He kyllä ymmärtävät ilmastotiedettä paremmin kuin useimmat poliitikot, Pantsar sanoo.
Pellwormin saarella Sophie Backsen lähtee näyttämään perheensä maatilaa.
Syrjäisen saaren tunnelma vaikuttaa juurtuneen nuoren naisen olemukseen. Hän on loputtoman rauhallinen ja seurassa kiireen tunne katoaa.
Tavallisesti Backsen istuisi luentosalissa Kielissä, jossa hän opiskelee maataloustieteitä.
Nyt hän istuu traktorissa ja ohjaa sitä tottuneesti. Teiniajan kausia lukuunottamatta Backsen on aina auttanut mielellään tilan töissä.
Lammasaitauksessa yksi lampaista kiipeää lähes Backsenin syliin rapsutettavaksi.
Perheen tila on luomutila, ja äiti työskentelee lisäksi biologina. Eläimiä on kolmisensataa: kaksisataa nautaa ja satakunta lammasta.
– Olen kasvanut keskellä luontoa ympäristössä, jossa ilmastonmuutosta ei ole voinut sivuuttaa.
Samaan aikaan Backsen on sukupolvensa kasvatti. Yksi heistä, jotka sanovat ilmastokriisi eivätkä ilmastomuutos. Nuori, jolle reppureissu Thaimaahan ei ole reipas elämys vaan ilmastorikos.
Backsenin mukaan voitto osoittaa sen, ettei nuorten ilmastohuolia voi enää sivuuttaa tai pitää liioitteluna. Punaisiin kaapuihin ja valkoisiin ruusukkeisiin pukeutuvat Saksan ylimmät oikeusvalvojat eli perustuslakituomarit ovat heidän kanssaan samaa mieltä.
Saksassa tuomioistuimen auktoriteettia on vaikea liioitella. Karlsruhessa istuva tuomioistuin valvoo Saksan perustuslain eli saksalaisittain peruslain toteutumista. Peruslaki säädettiin natsiajan jälkeen määrittämään hyvin tarkasti sitä, ettei valtion sorto omia kansalaisiaan kohtaan enää toteutuisi.
Nykypäivän uhkana ei ollutkaan sortohallinto vaan hallinto, joka tekee liian vähän.
Ilmastokriisissä toimettomuus on uhka perusoikeuksille.
Saksan korkeimman oikeuden päätös oli kuin taikatemppu. Saksan hallitus runnoi vain parissa viikossa kasaan uuden suunnitelman päästötavoitteiksi.
Backsenin ja muiden kanteen vuoksi Saksasta tulee hiilineutraali jo vuonna 2045 eli viisi vuotta aiempaa tavoitetta nopeammin. Parlamentin käsittelyyn edenneessä lakiehdotuksessa hiilipäästöjä leikataan 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, kun aiempi tavoite oli 55 prosenttia.
Luvassa on radikaaleja muutoksia siihen, millä autoilla saksalaiset ajavat, miten paljon lihaa he syövät ja millä energialla talot tulevaisuudessa lämmitetään.
Lyhyesti: hyvästi uudet polttomoottoriautot ja hiilivoima ehkä jo tämän vuosikymmenen päätteeksi.
Backsenia vaivaa se, miten Saksan ilmastopolitiikka on ollut liian lepsua, vaikka faktat ilmastonmuutoksesta ovat olleet tiedossa. On tiedetty, etteivät nykytoimet riitä Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Poliitikot twiittasivat kilpaa kiitoksia, kun oikeuden päätös tuli. Se tuntuu Backsenista teennäiseltä. Heillähän oli koko ajan ollut valta tehdä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.
Poliitikot toimivat vasta pakon edestä.
– Heidän reaktionsa oli todella absurdi, Backsen sanoo.
Saksan kansanedustajat ovat suhteessa väestöön ylikorostetusti keski-ikäisiä miehiä.
Backsenista tuntuu, että he tekevät politiikkaa yhden vaalikauden eli neljän vuoden perspektiivillä ja vain äänestysikäisille.
– Politiikan pitää edustaa myös niitä, jotka ovat liian nuoria politiikkaan, Backsen sanoo.
Tämä on Backsenin mukaan ilmastokanteen suurin voitto. Poliitikot eivät voi enää sivuuttaa niitä, joilla ei ole vielä poliittista valtaa. Alaikäisiä ja niitä, jotka eivät ole vielä edes syntyneet.
On nousuveden aika Pellwormin rannalla.
Sophie Backsen nousee patovallille, jonka takana aukeaa Pohjanmeri.
Hän ei tiedä tarkalleen, kuinka nopeasti merenpinta täällä nousee, eikä edes sitä, uhkaako ilmastonmuutos saaren elinoloja vielä hänen elinaikanaan.
Backsenin mielestä yksi suurista haasteista on juuri se, että ilmastonmuutos ei uhkaa eurooppalaisten peruselämää juuri nyt.
Ilmastoituun markettiin voi ajaa bensapumpun kautta ostamaan viikon lihat ja lentää perinteiselle Mallorcan-kesälomalle, eikä se järisytä kenenkään arkea välittömästi.
– Koska ihmiset eivät näe ongelmaa, he eivät ajattele tarpeeksi, Backsen sanoo.
Silti keskustelu ilmastoteoista on pörrännyt pitkään nimenomaan yksilön valintojen ympärillä. Lentohäpeä, lihaton lokakuu ja jogurttipurkkien kansien oikeaoppinen kierrätys.
– Bambuhammasharjalla ja muovipakkausten välttämisellä kaupassa ei ole väliä, jos Saksa samaan aikaan jatkaa hiilivoiman käyttämistä, Backsen sanoo.
Saksan oikeudenpäätös osoitti, että kenellä suurin valta, on myös suurin vastuu.
Kuuntele:
Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo Takaisin Pasilaan -podcastissa, miksi juuri nuoret ovat lähteneet taistelemaan valtioita ja suuryrityksiä vastaan.
Lue lisää:
Onko ilmastonuorten taktiikka haastaa valtioita ja yrityksiä oikeuteen mielestäsi oikein? Keskustelu on avoinna perjantaihin 4.6. klo 23 asti.