Suomi komeilee korruptioluokitusten puhtoisimpana maana, jossa presidentti virkaan astuttuaan madalsi vapaaehtoisesti omaa palkkiotaan, ja jonka pääministeri meikkaa, laittaa hiuksensa ja siivoaaa virka-asuntonsakin itse.
Verottaja selvittää parhaillaan laintulkintaa pääministeri Sanna Marinin (sd.) aamiaisista ja kylmistä aterioista, joita tämä on saanut verovapaana keskimäärin 845 euron arvosta kuukausittain. Marin on ilmoittanut, ettei jatkossa käytä ateriapalvelua ja maksaa runsaat 14 000 euroa takaisin, oli verottajan tulkinta mikä hyvänsä.
Summat ovat toisenlaisia esimerkiksi Ranskassa. Kuten Ylen Pariisin-kirjeenvaihtaja, toimittaja Annastiina Heikkilä twiittasi: “Muistutuksena Ranskan presidenttien ehostuskuluja: Macronin meikit maksoivat 26 000e/3 kk, Hollanden parturi 10 000/kk."
Tutkijat, kuten Emilia Palonen Helsingin yliopistosta, ovat arvioineet Marinin saaman ruokaedun suhteellisen vähäiseksi. Jos esimerkiksi Macronin kuluihin vertaa, ne ehkä ovatkin.
Onko selkkaus siis ollut ylireagointia ja polemiikki turha?
– Ei missään nimessä. Kohu on voinut puhdistaa ilmaa, hallinnon läpivalaiseminen on terveen yhteiskunnan merkki, arvioi hallinnon eettisyyteen ja korruptioon perehtynyt emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.
Mikä oli täysin hyväksyttävää poliittisessa kulttuurissa vielä 2000- tai 2010-luvulla, ei välttämättä ole sitä enää. Salmisen mukaan näiden käytäntöjen pohtiminen on tervetullutta.
– Yhteiskunta muuttuu. Tulkinnat muuttuvat ajan kanssa. On vaikea ajatella, että 30 vuotta sitten hyväksi katsottu etu olisi sitä suoralta kädeltä enää.
Tuttuja tapoja pitää arvioida uudelleen
Suomessa on vähän räikeää ja tarkoitushakuista "seteli käteen" korruptiota.
– Tuskin tässä tapauksessa on rakennettu tahallisesti mitään etuja. Täytyy muistaa, että pääministeri ei ole ollut tätä mallia itse rakentamassa.
Se ei tarkoita, etteikö rakenteissa olisi parantamisen varaa. Huonot käytännöt ovat usein kulttuurisidonnaisia, ja niitä on vaikea tunnistaa.
Salminen muistuttaa, että mikäli hallinnon läpinäkyvyydestä halutaan huolehtia, vakiintuneita käytäntöjä pitää joskus arvioida uudelleen.
– Nyt arvioinnissa on jääty siihen, että “näin on ennenkin tehty”.
Avoimuuden lisääminen edellyttää myös sitä, että ohjeet ovat niin selkeät, etteivät ne jätä tulkinnanvaraa.
– Monissa virastoissa on huolellisesti valmisteltuja eettisiä koodistoja, jotka on huolellisesti jalkautettu osaksi toimintakulttuuria.
Aamiaisgatessa tärkeintä on, miten edut perustellaan
Millaiset palvelut voivat meikäläisen oikeustajun mukaan kuulua korkeille poliittisille johtajille 2020-luvun Suomessa? Ainakin kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden ohi ajoi aika.
Palataan esimerkkiin Ranskan presidentin Emmanuel Macroniin kauneudenhoitokuluista. Onko Marinin ruokien vertaamisessa niihin edes järkeä?
Kyse ei tutkijoiden mukaan ole niinkään summista kuin siitä, miten hyvin etuja perustellaan.
– Suomessa julkiseen vallankäyttöön on kohdistunut hyvin korostettu laillisuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus. Mitä korkeammasta valta-asemasta on kysymys, sitä painavammin vaatimus koskee vallankäyttäjää, arvioi eduskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä Ylen Ykkösaamussa tiistaiaamuna.
Kun ajatellaan maan johdon toimintakykyä, on Jokisipilän mukaan loogista, että pääministerillä on riittävät tukipalvelut, jotta hän voi omistautua varsinaisiin töihinsä. Tukipalveluihin voisi Jokisipilän mukaan siten tulkita kuuluvan myös ravintopalveluita.
Näin katsoo myös Ari Salminen.
– Vaativien tehtävien hoidon kannalta tarpeelliset palvelut täytyy tietenkin järjestää, mutta julkisella sektorilla perustelujen tulee olla läpinäkyvät.
Etenkin kahta lakia syynätään
Verottaja käy nyt pikavauhtia läpi pääministerin virka-asunnon ateriaedun ja sen, kuuluvatko sinne tilatut aamiaistarvikkeet ja ruuat virka-asunnon verottomiin palveluihin, vai ovatko ne tuloa, joista pitää maksaa vero.
Tätä käydään läpi ensisijaisesti kahden lain – tuloverotusta koskevan lain sekä ministeripalkkiolain kautta.
Tuloverotus on lain mukaan lähtökohtaisesti kaikille yhtäläinen, oli kyse sitten kansanedustajasta tai rivikansalaisesta.
Sen mukaan työnantajan antamat palkka ja edut on lähtökohtaisesti veronalaista tuloa, ellei ole erityissäädöksiä.
Ministeripalkkiolain mukaan pääministereille kuuluu verovapaa asumisetu sekä matkustusetu. Kesärantaan liittyvä pykälä on kirjoitettu näin:
"Pääministerillä on asunto valtion talossa, jonka kunnossapito, lämmitys ja valaistus sekä sisustus kustannetaan ja tarpeellinen henkilökunta maksetaan valtion varoista."
Verohallinnon ratkaisussa voi painaa myös seuraava pykälä, jonka mukaan valtioneuvoston jäsenelle korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kohtuulliset kustannukset valtioneuvoston kanslian päätöksellä.
"Kylmä ruoka ja lämmin juoma", ja päinvastoin
Lakipykälien lisäksi verottaja voi arvioinnissaan käyttää Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätöksiä siitä, mikä tarjoilu on katsottu verovapaaksi kahvileiväksi, mikä veronalaiseksi ateriaksi – mikäli vastaavia tapauksia ennakkopäätöksistä löytyisi.
Esimerkiksi kansankielinen määritelmä “kylmästä ruuasta ja lämpimästä juomasta” tavanomaisena ja siten verovapaana tarjoiluna perustuu juuri KHO:n vakiintuneeseen tulkintaan. "Lämmin ruoka ja kylmä juoma" lasketaan käytännön mukaan ateriaksi, joka on veronalaista tuloa.
Kuuluvatko pääministerin aamupalat ja kylmät ruuat ateria- vai kahvileipä-kategoriaan, sitäkin verottaja voi sivuta. Merkitystä on silläkin onko kyse satunnaisesta toiminnasta, vai pysyväisluonteisesta edusta.
Eettistä pohdintaa voisi käydä myös oma-aloitteisesti
Salmisen mukaan on perusteltua, että valtioneuvoston kanslia hakee kysymykseen vastausta myös verottajalta.
Tulisiko korkean profiilin poliitikoillle ohjeistuksia laativien virkamiesten 2020-luvulla kuitenkin itsekin hahmottaa, kestävätkö käytännöt tarkastelua?
– Sääntöjen tarkistusvaiheessa olisi hyvä käydä eettinen keskustelu, miltä nämä käytännöt näyttävät ulospäin, ja kestävätkö ne kriittistä tarkastelua.
Markku Jokisipilä arvioi, ettei valtioneuvoston ohjeistus ei välttämättä ollut ajan tasalla.
– Siitä tämä keskustelu on herännyt, Jokisipilä sanoo.
Kesällä 2019 avoimuudelle ja eettiselle keskustelulle oli tuhannen taalan paikka, kun silloinen pääministeri, SDP:n Antti Rinne pyysi täsmennystä sille, mitä etuun kuuluu.
Valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen on todennut, että ruokaetu on ollut arvoltaan kohtuullinen sekä vakiintunut osaksi laissa määriteltyä asuntoetua.
Juttua korjattu 3.6: Korjattu ministeripalkkiolakia koskevaa virkettä niin, että asumisetu koskee nimenomaan pääministereitä, ei ministereitä, kuten siinä aikaisemmin luki.
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: näin aamiaiskohu alkoi, ja VNK olisi voinut viestinnällä estää sen syntymisen.