Pyhtään kunta haluaa haastaa perinteiset tavat toimia. Kunta tavoittelee toimeliaisuutta, hyvinvointia ja elämänlaatua, jonka pohjana ei ole pelkkä väestönkasvu.
Kunnanjohtaja Jouni Ehon mielestä väestöennusteet ovat tärkeitä, mutta niitä tuijotetaan jo liikaa.
– Suurin osa meistä kunnanjohtajista on kohta saattohoitajia, jos keskitymme vain väestöennusteisiin, Eho laukoo.
Älykäs sopeutuminen eli smart shrinking on uusi ajatusmalli kuntien kehittämisessä. Uuden ajattelun tavoite on väestömäärän pienenemisen hyväksyminen. Tarkoitus on luoda mahdollisimman hyvä elämä niille ihmisille, jotka jo asuvat kunnassa.
Väki vähenee kaikkialta paitsi suurimmista kaupungeista. Kuntien on kuitenkin vaikea hyväksyä sitä, ja suunnitelmat ovat usein epärealistisia.
Konsulttiyhtiö MDI on tutustunut kaikkien kuntien strategioihin. Vain seitsemässä kunnassa on kuitenkin mainittu kutistuminen.
– Tosiasiat pitää tunnustaa, mutta mielestäni sitä ei saa käyttää tekosyynä passivoitumiseen. Kasvuakin tärkeämpää on saada aikaan liikettä. Sen tuloksena voi syntyä lopulta kasvuakin, Eho pohtii.
Eho puhuu syvyyssuuntaisesta kasvusta: kestävästä kehityksestä, kulttuurista ja ihmisten henkisestä kasvusta
Älykkääseen sopeutumiseen liittyy myös kunnan roolin muuttuminen. Kunta ei enää ole pelkästään palveluiden tarjoaja tai kuntalaisten palvelija vaan osallistaja. Pienen kunnan pitää tuntea vahvuutensa ja asukkaiden sitoutua kehitykseen.
Sosiaalista ja kulttuurista elinvoimaa
Pyhtää on 5 140 asukkaan kunta eteläisessä Kymenlaaksossa. Ylen Kuntatutkan ja Kuntaliiton elinvoimaindikaattorin mukaan Pyhtää pitää kärkipaikkaa hiipuvassa maakunnassa. Elinvoimaa on mitattu Kuntaliitossa väestön, koulutustason, verotulojen, taloudellisen huoltosuhteen ja työpaikkojen määrän muutoksilla.
Yrittäjille tehdyssä kyselyssä Pyhtää vei Kymenlaakson ykköspaikan.
Ongelmiakin on. Esimerkiksi taloudellinen huoltosuhde on heikompi kuin keskimäärin Suomen kunnissa. Se tarkoittaa sitä, että työikäisiä on selvästi vähemmän kuin eläkeikäisiä tai lapsia.
Tuoreen väestöennusteen mukaan kunnan asukasluku pienenee perusennusteen mukaan liki 14 prosentilla kahden vuosikymmenen aikana. Silti kunnassa uskotaan, että pienikin voi pärjätä.
Kuntaliitto kehittää parhaillaan mittareita myös muun kuin taloudellisen ja materiaalisen elinvoiman mittaamiseen. Sosiaalinen elinvoima liittyy yhteisöllisyyteen, luottamukseen ja toimeliaisuuteen. Kulttuurinen puolestaan riskinottoon, rohkeuteen ja kokeilukulttuuriin.
Kaikkia näitä viimeksi mainittuja Pyhtäällä korostetaan.
– Yhteisöllisyys on vuorovaikutusta. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei kunta ole kasvoton musta aukko, joka jättää vastaamatta kuntalaisten kysymyksiin ja viesteihin. On tärkeää, että kunnanjohtajakin on mukana keskustelemassa esimerkiksi somessa, Jouni Eho sanoo.
"Annetaan asioiden tapahtua"
Kunta myi vanhan kunnanvirastonsa Pyhtään Kulttuuritalo Oy:lle. Toiveena on, että tiloihin saataisiin paljon uutta luovaa toimintaa.
Kunnanvirasto muutti vuokralle puolta pienempiin tiloihin. Talossa on myös asuntoja ja ravintola.
Pyhtään Kulttuuritalo edustaa uutta yhteisöllisyyttä. Leimallista on myös kunnan rooli. Kunta mahdollistaa, mutta ei ole itse toteuttamassa.
–Meihin on suhtauduttu hyvin ja asiat ovat sujuneet miellyttävästi. Suoranaisesti kunta ei ole kuitenkaan mukana, yksi kulttuuritalohankkeen vetäjistä Vesa Ristimäki kertoo.
Kunnanjohtaja Eho houkutteli henkilökohtaisesti mukaan helsinkiläisen Ristimäen, joka on tapahtuma- ja kulttuurialan kovimpia nimiä Suomessa.
– He tuovat mukanaan uusia verkostoja Pyhtäälle, ja sitä kautta syntyy taas jotain aivan uutta. Mahdollistetaan siis ja annetaan asioiden tapahtua. Kieltäjiä ja säätelijöitä Suomessa riittää – harvassa ovat mahdollistajat, Eho sanoo.
Perusasiat kuntoon
Jouni Ehon mielestä lähivuosina pitäisi keskittyä perusasioihin: koulutukseen, varhaiskasvatukseen, sivistyspalveluihin ja kulttuuriin.
– Perusasioihin satsaaminen kouluissa tarkoittaa riittäviä opettajaresursseja, matalan kynnyksen tukea nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tueksi ja harrastusmahdollisuuksia.
Ylen Kuntatutkassa nuorten hyvinvointiin liittyvät muuttujat olivat Pyhtään osalta lievästi punaisella: koulukiusaaminen, terveysongelmat ja koulujen psykologiresurssit.
Seurat ja yhdistykset ovat mukana toteuttamassa esimerkiksi liikuntapaikkoja.
Hyvinvointiin kuuluvat tietysti myös sotepalvelut. Ne Pyhtää ulkoisti vuonna 2014.
Pari vuotta sitten Pyhtää liittyi muiden Kymenlaakson kuntien joukossa sote-kuntayhtymä Kymsoteen. Pyhtään terveyskeskusta pyörittää kuitenkin edelleen Terveystalo, jonka kanssa sopimus kestää vuoden 2024 loppuun.
Vielä on epäselvää, miltä kuntalaisten terveyspalvelut näyttävät tämän jälkeen ja kuka ne jatkossa järjestää.
Vuosittaisten kyselyjen mukaan kuntalaiset ovat olleet erittäin tyytyväisiä nykyisiin terveyspalveluihin ja niiden läheisyyteen.
– Kannan huolta siitä, että Pyhtään kaltaisilta kunnilta viedään päätöksenteko kauemmaksi kuntalaisista ja mahdollisuus päättää yksityisistä palveluntuottajista. Kyseenalaistan, että tällainen hyvin toimiva malli halutaan romuttaa, Eho lausuu painokkaasti.
Lentokenttä ja muita lennokkaita hankkeita
Pyhtään kunnan tavoitteena on luoda menestyvän pienen kunnan prototyyppi.
Se vaatii Ehon mielestä rohkeita liikkeitä ja yritysmyönteisyyttä, joka ei ole rakettitiedettä vaan käytännönläheistä tekemistä: aamukahveja yrittäjien kanssa ja ongelmien ratkaisua.
– Ravintolayrittäjä otti yhteyttä koronakriisin keskellä, että miten kunta voisi auttaa, kun valtion tuki-instrumentit tuntuivat junnaavan. Me tartuimme toimeen ja kunnanhallitus päätti, että myönnetään mikrolainoja. Siinä meni ehkä kaksi viikkoa yhteydenotosta päätöksentekoon.
Pyhtään kärkihankkeita ovat lentokenttä, erämuseo sekä matkailuinvestoinnit Keihässalmeen, Versoon ja Kaunissaareen.
– Hankkeiden taustalla on kirkas ajatus, että niiden kautta saamme nettotuloja pitkällä aikavälillä kuntaan. Siis yksityisiä investointeja, työpaikkoja ja toimeliaisuutta. Se on mielestäni älykkään supistumisen ydin: keskitytään tuloihin, toki menokuria unohtamatta, Eho kiteyttää.
Mökkiläisistä uusia veronmaksajia?
Pienten, kutistuvien kuntien uusia veronmaksajia saattavat tulevaisuudessa olla myös kesämökkiläiset ja kakkosasuntojen omistajat.
Merellisen Pyhtään alueella on parituhatta kesämökkiä ja aktiivinen mökkiläisten yhteisö, joka tuo vireyttä kuntaan. Kyselyn mukaan yli puolet mökkiläisistä tekee etätöitä Pyhtäällä.
Monien mökkikuntien tapaan Pyhtääkin olisi kiinnostunut kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuuksista ja tietysti uusista verotuloista.
– Kaksoiskuntalaisuuteen liittyy paljon juridisia ja verotuksellisia kysymyksiä, mutta niitä kannattaa kyllä valtion tutkia ja pohtia. Varmasti olisi iso mahdollisuus Pyhtään kokoiselle kunnalle, jos saisimme veropohjaa laajennettua, Eho pohtii.
Helsinkiläiset Eija ja Esa Korjula ovat mökkeilleet Pyhtäällä yli 30 vuotta. Heidän mielestään kaksoiskuntalaisuus olisi nykypäivää.
– Ihan mielellään maksaisimme veroja kuntaan. Käytetäänhän me näitä palveluitakin, Esa Korjula sanoo.
Pyhtään valtti on tunnin moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulta. Alkuperäiset pyhtääläiset ovat kuitenkin kiinnittyneet Kotkaan ja Kymenlaaksoon. Kysymys kuuluukin, riittääkö pienellä kunnalla resursseja palvella molempien ryhmien intressejä.
– Arvostan pientä kuntaa, koska täällä voi helposti soittaa vaikka kunnanjohtajalle – ei tartte ujostella. Täällä voi vaikuttaa asioihin, Esa Korjula sanoo.
Lue lisää: