Teini-ikä alkoi 36-vuotiaana. Joensuulainen Alia Dannenberg huomasi, että hänen tunne-elämänsä laajeni. Koskettava elokuva tai kappale kouraisi sisuksista ja nosti vedet silmiin.
Se oli hämmentävä kokemus tasaiselle luonteelle. Mutta vaihtoehtoja ei ollut. Kun Dannenberg, 46, aloitti hormonihoidot sukupuolensa korjaamiseksi, päätös oli kypsynyt koko siihenastisen elämän. Ja sen vuoksi hän oli 36-vuotiaana yhtä aikaa teinityttö, paperilla mies ja kolmen lapsen isä.
Itku, joka oli ollut kadoksissa 14-vuotiaasta asti, tuli takaisin. Sille oli nyt tilaa.
– Aloin viimein elää tätä omaa elämääni, Dannenberg sanoo.
Etuoikeuksien kehän keskeltä ei näe reunamille
Viime aikoina Suomessa on alettu puhua entistä enemmän etuoikeuksista. Keväällä somessa kiersi käännös englanninkielisestä etuoikeuksien kehästä.
Siinä keskelle sijoittuu suuri enemmistö: on etuoikeutettua olla kantasuomalainen, hetero tai vammaton.
Ytimen ulkopuolelle jäävät erilaiset vähemmistöt sekä toimeentulon, terveyden tai muiden asioiden suhteen heikompiosaiset.
Kehän keskeltä on hankala nähdä reunoille ja asettua toisten asemaan. Marginaalista puolestaan on vaikea saada ääntään kuuluviin.
Alia Dannenberg on päättänyt, ettei marginaalissa tarvitse vaieta. Sieltä pystyy huutamaan, niin kuntapolitiikassa kuin tasa-arvotyössä.
Kaareutuva aika-avaruus arkipäivässä
Kuvittele pörröinen jyrsijä, älykäs chinchilla, joka katselee maailmankaikkeutta sen ulkopuolelta. Se pystyy arvaamaan maailmankaikkeuden tilan, laskemaan aikakehityksen ja tietää kaiken menneen ja tulevan.
Meneekö yli hilseen? Niin menee suurimmalla osalla meistä, mutta ei Alia Dannenbergilla. Ajatus älykkäästä chinchillasta oli osa hänen teoreettisen fysiikan väitöskirjaansa.
Käytännön asiat ovat Dannenbergille usein vaikeita, mutta teoreettiset eivät. Hän on poikkeuslahjakkuus matemaattisessa mallintamisessa ja kehittänyt tieteellisen laskennan kaavoja teoreettisen fysiikan, tähtitieteen ja kansantaloustieteen aloille. Tällä hetkellä työn alla on ihmisen käyttäytymisen mallintaminen matemaattiseen muotoon.
– Hyvänä päivänä näen neliulotteisen kaareutuneen aika-avaruuden mielessäni.
Sen lisäksi Dannenbergilla on ilmiömäinen muisti. Siitä on hyötyä shakissa.
Supermuisti johti shakkimenestykseen
Netflix-sarjassa Musta kuningatar (The Queen’s Gambit) huippulahjakas pikkutyttö opettelee orpokodissa pelaamaan shakkia. Hän näkee pelin kulun mielessään siirto siirrolta. Köyhästä tytöstä kasvaa huippupelaaja, joka lopulta päihittää voittamattomina pidetyt venäläiset mestarit.
Kuulostaapa tutulta. Alia Dannenberg aloitti shakin pelaamisen 4-vuotiaana. Alusta asti oli selvää, että hän hahmottaa pelin eri tavalla kuin moni muu. Nykyisin hän pystyy painamaan mieleensä pelin eri skenaariot lähes 30 siirron verran.
Se on arvokas taito, kun suunnitellaan pelitaktiikkaa arvo-otteluihin.
Kyky on tuonut hänelle viisi hopeasijaa suomenmestaruuskisoissa ja paikan shakin olympiajoukkueessa.
Mutta pelilliset saavutukset kalpenevat tärkeämpien saavutusten rinnalla. Shakkiolympialaisissa vuonna 2018 Georgian Batumissa Dannenberg pelasi sateenkaariteemalla kynsien lakkausta ja kaulahuivia myöten. Hän oli ensimmäinen transnainen, joka hyväksyttiin kansainvälisiin arvokisoihin.
Lapsuuden Hangossa neljä yhteiskuntaluokkaa
Vuonna 1982 Hangossa aloitti ekaluokan pieni tyttö, jonka nimi oli Olavi. Perheessä Olavi erottui veljistään, eikä erilaisuuteen osattu suhtautua kotona tai sen ulkopuolella.
Dannenbergilla ei ole kouluvuosistaan Hangossa yhtään hyvää muistoa. Kaupungissa oli hänen mukaansa neljä yhteiskuntaluokkaa: rikkaat ruotsinkieliset, rikkaat suomenkieliset, köyhät ruotsinkieliset ja köyhät suomenkieliset.
Lapsuudenperhe kuului neljänteen luokkaan. Heidän alapuolellaan olivat vain romanit, ja erään romaniperheen lapsi oli Olavin ainoa luotettava ystävä.
Koulukiusaaminen raa’istui yläasteella fyysiseksi väkivallaksi. Aikuisista ei ollut apua, kukaan ei puuttunut. Teini-ikäinen Olavi koki jääneensä maailmaan täysin yksin.
Silloin, 14-vuotiaana, hän lopetti itkemisen.
Kiusaamiselle tuli piste vasta, kun Dannenberg päätti pitkään harkittuaan vastata samalla mitalla.
Hän löi takaisin. Useamman kerran ja voimalla.
Sen jälkeen Dannenberg jätettiin rauhaan – ja yksin. Lukioaikana hänen ympärilleen olisi voinut kuvitella muurin, jota ei läpäise mikään tai kukaan.
Lohtua toi mielikuva sankarittaresta. Sitä Dannenberg kantoi mukanaan siihen asti, kunnes päätti itse ryhtyä sellaiseksi.
– Sankaritar on pitkähiuksien hoikka nainen, joka kantaa miekkaa ja on valmis taisteluun oikeudenmukaisuuden puolesta.
RUK:n priimus jätti Cooperin testin kesken
Ennen taistelua oli kuitenkin käytävä armeija. Sieltä Dannenberg lähti etsimään kadoksissa ollutta miestä itsessään. Sitä ei löytynyt, mutta vastoin odotuksia Parolan panssariprikaatin hintelä alokas eteni reserviupseerikouluun ja kurssinsa kakkoseksi.
Aseena oli ennen kaikkea terävä pää.
Dannenberg päätyi kadettikoulun pääsykokeisiin asti. Hän oli treenannut fyysistä puolta ja tiesi selviytyvänsä Cooperin testistä, jossa oli juostava vähintään 2600 metriä.
– Kesken testin kysyin itseltäni: tätäkö todella haluan? Jätin loppukirin juoksematta ja tulos oli 2550 metriä, Dannenberg sanoo.
Viimein yliopistossa yhteys toisiin ihmisiin löytyi. Helsingin yliopiston Karjalaisesta osakunnasta Dannenberg löysi ystäväpiirin ja tulevan puolison. Heidän kanssaan ei riekuttu baareissa, vaan juotiin teetä ja keskusteltiin pikkutunneille.
Isästä tuli "umma"
Muutos alkoi hiuksista. Alia Dannenberg ei ole leikannut hiuksiaan vuoden 2009 jälkeen. Kun hiukset kasvoivat, miesten puvut vaihtuivat ensin neuletakkeihin. Sen jälkeen housut pitkiin hameisiin.
Suurin muutos tapahtui tietenkin pään sisällä. Vasta pitkälti aikuisena Dannenberg sai nimen sille, mitä oli ollut aina. Virallisen diagnoosin transsukupuolisuudesta saadessaan vuonna 2011 hänellä oli puolisonsa kanssa jo kolme lasta.
Juridisen sukupuolensa Dannenberg korjasi naiseksi vasta vuonna 2017, koska pariskunta ei halunnut muuttaa avioliittoaan rekisteröidyksi parisuhteeksi. Kun tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan, hän marssi samana päivänä Joensuun maistraattiin. Sukupuoli vaihtui ja avioliitto jatkui.
Omaksi itseksi kasvaminen on ollut kuitenkin lähipiirille kova pala. Yli 20 vuoden liitto päättyi eroon reilu vuosi sitten.
Mutkattominta transsukupuolisuus on ollut Dannenbergin mielestä lapsille. He muistavat isänsä pelkästään naisena.
– En keksi, miten transsukupuolisuus vaikuttaisi vanhemmuuteen. Mielestäni se ei vaikuta millään tavalla.
Lapsilleen Dannenberg on umma. Arabiankielinen termi tarkoittaa äitiä. Vanhemmaksi tullessaan Dannenberg kävi läpi eri kielten äiti-sanoja ja päätyi suomalaiseen suuhun sopivaan ummaan.
Transhenkilöiden oikeudet laahaavat perässä
Sukupuolivähemmistöt, kuten transihmiset ja muunsukupuoliset, ovat esillä enemmän kuin ennen. Esimerkiksi sisällöntuottaja Mona Bling ja korkeushyppääjä Jade Nyström kertovat ahkerasti somessa elämästään transsukupuolisina.
– Transasiat ovat nyt samalla tavalla “muodissa” kuin homoseksuaalisuus oli 1990-luvulla. Asian normalisoituminen kulkee tätä reittiä.
Kun Dannenberg valittiin Joensuun kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi vuonna 2012, hän oli vielä juridisesti mies. Silloin lautakuntien paikkajaossa heräsi kysymys, kuuluuko hänelle nais- vai miespaikka.
Dannenberg setvi asiaa myös tasa-arvovaltuutetun kanssa, ja lopputulos oli toivottu: paikat jaettiin sosiaalisen eikä juridisen sukupuolen mukaan. Toisin oli shakin olympialaisissa. Niissä Dannenberg ei olisi voinut osallistua naisten sarjaan pelkän sosiaalisen sukupuolensa perusteella.
Sateenkaariaktivismista on tullut Dannenbergille tärkein väylä vaikuttaa. Hän toimii toista kautta valtakunnallisen Setan varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä suurin työsarka on translain uudistaminen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta sterilisaatiota.
Dannenbergia huolestuttavat myös transvihamieliset aktivistit feministisessä liikkeessä. Oikeistoradikaalien kanssa eri puolilla maailmaa liittoutunut kansainvälinen liike on hänen mukaansa rantautunut myös Suomeen.
Kuntatalouden suhmurointi jää piiloon
Joensuun kaupunginvaltuuston kokoustila on kaupunginteatterin ylväs suuri näyttämö. Näissä kulisseissa Dannenberg haluaa selvittää erityisesti julkisten varojen käyttöä.
– En ole suosituin henkilö tässä salissa.
Viime viikonlopun kuntavaaleissa Dannenberg kasvatti äänimääräänsä. Hänet valittiin kirkkaasti jatkokaudelle Vasemmistoliiton valtuustoryhmään.
Erikoisalaa ovat talousasiat, varsinkin kaikenlaisen suhmuroinnin tutkiminen.
Sitä hän selvittelee myös työkseen yrittäjänä. Kiinnostavimmat toimeksiannot ovat kuin salapoliisin työtä: Dannenberg tutkii esimerkiksi väärinkäytösepäilyjä yrityksissä ja tekee erityistarkastuksia.
Kaupungin tarkastuslautakunnassa hän on nostanut esiin epäilyjä kaupungin varojen väärinkäytöstä ja hyvä veli -verkostoista. Niitä ei Dannenbergin mielestä ole otettu riittävän vakavasti, ja vastaanotto on ollut kalsea.
Vastarakastunut nautiskelija
Politiikka on ennen kaikkea ihmissuhteita ja vuorovaikutusta. Sosiaaliset tilanteet ovat Dannenbergille välillä hankalia. Hän saattaa lukea tilannetta eri tavalla kuin muut.
Dannenberg tunnetaan valtuustossa ärhäkkyydestään. Hän ei epäröi sanoa vastaan. Kuntapolitiikka on muuallakin kuin Joensuussa usein vänkäämistä, riitelyä ja mollaamista. Mutta nyt Dannenbergin ajatukset ovat muuttumassa.
– Saataisiinko kuntapolitiikkaan turvallinen, kunnioittava ja keskusteleva ilmapiiri? Olen itse valmis työskentelemään sen eteen, Dannenberg sanoo.
Onko taistelija seestymässä?
Voi olla. Ainakin omassa elämässä suurimmat taistelut ovat takanapäin. Dannenberg on vastarakastunut ja ensimmäistä kertaa elämässään kiinnostunut pitämään itsestään parempaa huolta. Elämän pienet nautinnot, hyvä tee ja suhteet läheisiin, ovat nyt tärkeitä.
Dannenberg on elänyt naisena jo toistakymmentä vuotta, mutta tuli julkisesti kaapista vasta pari vuotta sitten. Matka on ollut pitkä ja raskas.
– Mutta nyt olen riittävän vahva.