Pariisissa käynnissä oleva tasa-arvokonferenssi vaatii merkittävää kohennusta naisten asemaan seuraavan viiden vuoden aikana.
YK:n naisjärjestön UN Womenin varapääjohtajan Anita Bhatian mukaan tavoite ei ole liian optimistinen.
– Meidän on oltava kunnianhimoisia. Ongelmat ovat niin suuria, että emme voi asettaa tavoitteita alakanttiin, hän sanoo Ylen videohaastattelussa Pariisista.
Tasa-arvoaktivistien puheissa kaikuu turhautuminen siihen, että naisten asema on ottanut takapakkia 2000-luvulla. Vuonna 1995 Pekingin historiallisessa jättikonferenssissa asetettiin tavoitteita, joiden toteutuminen on viivästynyt.
YK:n viisivuotisen Generation Equality - kampanjan on nyt määrä vauhdittaa kehitystä.
– Monin paikoin on koettu takaiskuja konservatiivisten voimien ja sellaisten hallitusten suunnalta, jotka eivät ole kiinnostuneita tukemaan naisten oikeuksia. Ihmiset korottavat jo epätoivoisesti äänensä sen puolesta, että tasa-arvoon voitaisiin päästä omana elinaikana, Bhatia sanoo.
Suomi edistää tasa-arvoista teknologiaa
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) vei Pariisin konferenssiin sanomaa teknologian käytöstä tasa-arvon edistämisessä. Hän mainitsi oman sukupolvensa tietävän hyvin, millaisia mahdollisuuksia teknologia voi tarjota.
Marinin mukaan digitaalista kuilua sukupuolten välillä pitää vielä kuroa umpeen.
– Näin voidaan luoda turvallisia digitaalisia ympäristöjä ja turvata tasa-arvoinen tulevaisuus, Marin sanoi.
Suomi on yksi kokouksen teknologiaryhmän vetäjistä ja keskittyy muun muassa innovointiin.
Valtaosa Suomen lupaamasta avusta käytetäänkin tasa-arvoa tukevan teknologian kehittämiseen.
Kaikkiaan Suomen tuki on 150 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyövaroista suunnataan Pariisin konferenssin linjaamiin kohteisiin 100 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriön johdolla on perustettu sparrausryhmä, jonka kautta tasa-arvotyöhön osallistuu myös IT-alan yrityksiä kansalaisjärjestöjen ohella, kertoo Suomen tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
– Näin saadaan mukaan sellaisia toimijoita, joita pelkkä tasa-arvoteema ei ehkä houkuttele, Viinikka sanoo Pariisista puhelimitse.
Viinikan mukaan tavoitteena on esimerkiksi vihapuheen torjuminen, mihin tarvitaan myös sosiaalisen median itsesääntelyä ja kansalaisjärjestöjä.
UN Women -järjestön varapääjohtaja Anita Bhati kiittää keskittymistä teknologian tarjoamiin vaihtoehtoihin. Tavat tukea naisten asemaa ovat muuttuneet.
– Esimerkiksi pääsy mobiiliin pankkiin on käynyt hyvin tärkeäksi. Niinpä naisille on mahdollistettava puhelimen omistaminen. Monissa maissa käy yhä niin, että kun nainen saa hankituksi puhelimen, joku kotipiirin miehistä ottaa sen haltuunsa, intialaissyntyinen Bhati muistuttaa.
Moniin ongelmiin on Bhatin mukaan lopulta yksinkertainen ratkaisu. Ne pitää vain panna toimeen.
Rahaa tasa-arvotyöhön sekä hallituksilta että yksityisiltä
Pariisin konferenssissa kuultujen tukilupausten yhteissumma kohosi noin 34 miljardiin euroon. Hallitusten ohella tasa-arvoa edistävät yksityiset tahot.
Gates Foundation -säätiötä edustava Melinda Gates kertoi, että säätiö käyttää 2,1 miljardia dollaria (1,8 miljardia euroa) sukupuolten tasavertaisuuden tukemiseen. Yli puolet luvatusta summasta menee seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviin hankkeisiin.
Kokouksessa on kuultu myös sitoutumuksia ihmisoikeuksien edistämisestä.
Kenian presidentti Uhuru Kenyatta toisti aiemman lupauksensa siitä, että tyttöjen sukuelinten silpomisperinne hävitetään maasta vielä hänen kaudellaan, eli ensi vuoteen mennessä.
Tasa-arvosuurlähettiläsKatri Viinikan mukaan hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten tahojen yhteistyö on tarpeen, koska perinteinen hallitusten välinen neuvottelutie on usein tukossa.
Pandemia on lisännyt naisten työtaakkaa
Esteitä tasa-arvon tiellä riittää. Yksi niistä ovat yhä kotityöt, joita pandemia-aika on entisestään lisännyt.
Naisten hoitotaakka kasvoi jyrkästi, kun lapset eivät päässeet kouluun ja kaikki olivat ansassa kodeissaan.
– Vaikka tätä ei ole vielä voitu tarkkaan laskea, voimme jo arvioida, että naisten työtaakka kasvoi miehiin verrattuna neljä- tai jopa viisikertaiseksi, sanoo UN Women -järjestön varapääjohtaja Anita Bhatia.
Naisten palkaton lasten, vanhusten ja kodin hoitotyö oli Bhatian mukaan jo ennen pandemiaa miehiin nähden kolminkertainen.
Kamala Harris tasa-arvokokouksen tähtenä
Yksi Pariisin konferenssin tähdistä oli Yhdysvaltain varapresidentti Kamala Harris. Etäyhteydellä avajaisiin osallistunut Harris korosti, että tasa-arvon parantaminen käy yhteen demokratian voimistamisen kanssa.
– Käyttäkää sananvapauttanne ja oikeutta äänestää. Jos nuo vapaudet puuttuvat, kamppailkaa niiden puolesta, Harris kehotti uutistoimisto Reutersin mukaan.
Pariisin konferenssia edelsi Meksikossa pidetty tapaaminen maaliskuussa, jolloin Yhdysvaltain uusi hallinto oli juuri aloittanut. Tuolloin toiveita oli nostattanut Kamala Harrisin valinnan ohella nuoren runoilijan Amanda Gormanin esiintyminen virkaanastujaisissa.
Presidentti Joe Bidenin hallinto on lunastamassa lupauksiaan, Bhatia sanoo.
– Bidenin-Harrisin politiikka kattaa lasten hoidon kustannuksia ja tuo köyhille perheille verohelpotuksia, jotta nämä saavat lapsensa takaisin kouluun. Myös työssäkäyville äideille mahdollistetaan paluu työelämään, hän kiittää.
Etäyhteyksin enemmän osallistujia
Alun perin jättimäiseksi suunniteltu Pariisin tasa-arvokonferenssi järjestettiin koronarajoitusten vuoksi lähes kokonaan etäyhteyksin. Avajaisissa oli paikalla vain noin kaksi ja puolisataa ihmistä. Tuhannet seurasivat tapahtumaa eri puolilla maailmaa.
Vaikka henkilökohtaiset tapaamiset eivät ole olleet mahdollisia, Suomessa kokousta koordinoineen Linda-Lotta Luhtalan mukaan kolikolla on kaksi puolta.
– Etäyhteydet mahdollistavat sen, että tapahtumiin osallistuu jopa 40 000 ihmistä. Tämä avaa kaikille tilaisuuden olla kuulemassa ja osallistumassa keskusteluihin matkustamatta paikalle, hän sanoo.
Kokouksesta käytetään englanninkielistä nimitystä Generation Equality Forum. Viittaus tasa-arvon sukupolveen muistuttaa asian kiireellisyydestä.
Linda-Lotta Luhtalan mukaan tasa-arvotavoitteiden toteutumisen laskettiin kestävän nykytahdilla jopa sata vuotta – kunnes koronapandemia toi laskelmaan 36 vuotta lisää. Kehitystä ovat vieneet taaksepäin myös konservatiiviset voimat, hän sanoo.
– Generation Equality -hankkeen on tarkoitus muodostua kansanliikkeeksi, joka yhdistää tasa-arvon tukijat edistämään syvällistä muutosta. Tämä työ alkaa, kun Pariisin foorumi perjantaina päättyy, Luhtala sanoo.
Mitä mieltä olet tasa-arvokehityksestä? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 3. heinäkuuta klo 23 asti.
Lue lisää:
Naisjärjestöt pistivät hynttyyt yhteen ja kampanjoivat vihapuhetta vastaan