Tilastokeskuksen konkurssiluvut vuoden ensimmäiseltä puoliskolta kertovat, että pelätty konkurssiaalto on pysynyt poissa. Asiantuntijoiden arvioissa kuultaa jo mahdollisuus, että sitä ei tule lainkaan.
– Ainakaan Verohallinnon näkökulmasta ei näytä siltä, että olisi tulossa meidän hakemana suuria määriä konkursseja, sanoo riskivastaava Tuomas Hurskainen Verohallinosta.
– Jos tilanne jatkuu tällaisena, niin ainakin suurin osa yrityksistä pystyy jollakin tavoin selviämään niistä velvotteista, joita niille on kasaantunut korona-ajalta, sanoo vakuutuspalvelujohtaja Tiina Grönqvist Varmasta.
– Tuntuma on, että ehkä sitä ei tule. Totta kai tämä on ehdollinen sille, että pandemia ei nyt räjähdä uudelleen käsiin, sanoo myös pääekonomisti Mauri Kotamäki Keskuskauppakamarista.
Tilastokeskuksen mukaan tammi–kesäkuussa 2021 pantiin vireille 1 298 konkurssia, mikä on 57 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Konkursseissa myös menetettiin hieman vähemmän työpaikkoja, sillä henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 6 583, mikä on 963 henkilötyövuotta vähemmän kuin edellisvuonna.
Vireille pantujen konkurssien määrä väheni muun muassa kaupan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä teollisuuden toimialoilla.
Konkurssien määrä kasvoi puolestaan esimerkiksi rakentamisen ja kuljetuksen toimialoilla.
Yritykset ovat käyttäneet joustoja apuna
Yrityksiä suojasi viime vuonna konkurssilta väliaikainen laki, joka vaikeutti velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin. Tuo suoja päättyi tammikuun lopussa. Tilalle tuli syyskuun loppuun asti jatkuva väliaikaislaki, joka estää velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien vuoksi.
Lisäksi ensimmäisen kerran jo viime vuonna niin yritykset, toiminimet kuin yksityishenkilötkin pystyivät hakemaan lisäaikaa verojen maksuun normaalitilannetta helpommin ehdoin. Vastaava haku on päällä parhaillaan elokuun loppuun asti.
– Ihan pieni piikki siinä alkuvuonna tuli, kun väliaikainen laki päättyi, mutta sen jälkeen on päädytty konkurssihakemuksissa koronaa edeltävälle tasolle, jos ei sen alikin jonkun verran. Jos verrataan alkuvuoteen 2019 niin noin viitisenkymmentä kappaletta vähemmän on lähtenyt konkurssihakemuksia nyt alkuvuonna, kertoo Hurskainen.
Verohallinnon näkökulmasta konkurssien vähentyminen johtuu maksujoustoista.
– Suuri merkitys on varmaan ollut näillä helpotetuin ehdoin tehdyillä maksujärjestelyillä, joita Verohallinto on tehnyt maksuvaikeuksissa olevien kanssa. Niitä on noudatettu hyvin ja niin kauan kun ne pysyvät voimassa niin ei ole mitään hätää, Hurskainen täsmentää.
Viime vuonna helpotetuin ehdoin tehtiin eri pituisia maksujärjestelyjä yli 30 000 kappaletta ja tänä vuonna uudella kierroksella niitä on tehty noin 12 000.
– Ilmeisesti tilanne on nyt monilla parempi, koska hakemuksia on tullut vähemmän, Hurskainen sanoo.
Kaikkiaan voimassa olevia helpotetuin ehdoin tehtyjä maksujärjestelyjä on nyt noin 20 000. Niistä puolet on yrityksillä ja toinen puoli toiminimiyrittäjillä ja yksityishenkilöillä.
Velkojat pysyneet kärsivällisinä
Useimmin yrityksen hakevat konkurssiin verottajan lisäksi eläkeyhtiöt, mutta nekään eivät ole konkurssihakemustehtailuun lähteneet. Pikemminkin päinvastoin.
– Se on ollut konkurssisuojan päättymisen jälkeen hyvin maltillista. On katsottu, että konkurssihakemus on viimeinen keino eli koetetaan ensin etsiä ratkaisuja muilla tavoin. On yritetty olla kärsivällisiä siihen rajaan asti kun pystytään, sanoo Grönqvist.
Toisaalta rajoitusten purku on nopeasti helpottanut etenkin monen ravintola- tai hotelliyrittäjän tilannetta.
– Tällä hetkellä viime vuoteen verrattuna näyttää siltä, että yritysten tilanne on parempi. Esimerkiksi maksumuistutuksia tai maksuohjelmia erääntyneistä maksuista tehdään vähemmän kuin viime vuonna. Vaikka yrityksillä on tiukkaa, niin pikkuisen parempi on tilanne tällä hetkellä myös alkuvuoteen verrattuna, Grönqvist jatkaa.
Velkojen perimistä vauhdittava trattauskielto päättyy syksyllä.
Tratta on toiselta nimeltään julkisuusuhkainen maksuvaatimus, jota käytetään yhtenä perintäkeinona yritysperinnässä.
Henkitoreisiin päätyneitä yrityksiä ei silti aiota ryhtyä edelleenkään täysillä hätyyttelemään, koska monella tilanne on vasta alkanut parantua.
– Emme ole halunneet lannistaa vaikeuksissa olleita yrityksiä vaan on uskottu heihin ja kannustettu sinnittelemään maaliin asti ja näin aiomme toimia edelleen, Grönqvist sanoo.
Hallituksen tukitoimet saavat kiitosta
Yritysten odotukset ovat suorastaan mullistuneet parempaan päin sitten koronakriisin alun kerrotaan myös Keskuskauppakamarista.
Huhtikuussa 2020 liki 90 prosenttia yrityksistä odotti liikevaihdon alenevan seuraavan kahden kuukauden aikana ja peräti 22 prosenttia yrityksistä odotti aleneman olevan yli 50 prosenttia.
Viimeisimmän, kesäkuussa tehdyn kyselyn mukaan enää alle puolet odotti liikevaihdon alenevan. Yli 50 prosentin alenemaa odotti enää noin 5 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.
Pahin ei siis toteutunut ja se näkyy myös konkurssien määrissä.
– Näyttää siltä, että Suomen yhteiskunta on ollut joustava sopeutuja kriisiin ja se on toki hyvä asia. Hallituksen toimista on ollut varmasti hyötyä eli meillä on ollut tukitoimia sekä lainsäädännöllisiä että rahallisia ja toisaalta kriisi on jäänyt pienemmäksi kuin mitä odotettiin ainakin toistaiseksi, Kotamäki arvioi.
Tilanne on tällaisena pysyessään ja rajoitusten purkautuessa entisestään niin hyvä, että vaikka verottajan edulliset maksujärjestelyt tai konkurssien viivyttäjänä olleet suojat loppuisivat yritykset kyllä selviytyisivät.
– Suhtaudun kyllä aika myönteisesti, että jos nämä joustot sitten loppuu syksymmällä niin monet yritykset pystyy pärjäämään ihan hyvin senkin jälkeen, Kotamäki sanoo.
Myös Ylen Aamussa keskustelleet Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ja Nordean pääekonomisti Jan von Gerich näkivät tilanteen positiivisena. Pääsyy on talouden avautumisessa ja kysynnän kasvussa, mutta se, että alkuvuonnakin konkurssisumalta vältyttiin kertoo tukitoimien onnistumisesta.
Katso tästä: Ylen aamu Näkyykö korona konkurssitilastoissa?
Mutta kriisi ei suinkaan ole vielä ohi.
– Kun sanoin, että tilanne on parempi kuin ehkä odotettiin, niin toimialakohtaisesti kuten matkailu- ja ravintola-alalla sekä taiteilijoilla on vieläkin aika vaikeita tilanteita ja yksittäisillä yrityksillä erittäinkin vaikeaa.
Lisäksi epävarmuus tulevasta jäytää yhä muitakin kuin kotimarkkinasektoria.
– Me ei tiedetä missä vaiheessa kriisiä me oikeastaan ollaan. Yli vuosi sitten ajateltiin, että kriisi olisi tässä vaiheessa ohi ja näin me vaan taas ollaan tilanteessa, jossa tartunnat on taas nousussa. Pahimmillaan negatiivinen kierre voisi alkaa uudelleen ja jopa globaalisti. Kyllä riski epidemian uudesta noususta on todella todellinen.
Lue lisää: