Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Perussuomalaisten vallanvaihto tapahtui nyt hyvin toisenlaisissa merkeissä kuin vuonna 2017.

Puolueen johtoon nousi ennakkosuosikki, 44-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Riikka Purra. Haastajat – kokouksessa harmaasti esiintynyt Sakari Puisto ja koronadenialistien keulakuva Ossi Tiihonen – jäivät lopulta kauas taakse.

Purra voitti vaalit lähes samalla ääniosuudella kuin edeltäjä Jussi Halla-aho neljää vuotta aiemmin. Uusi puheenjohtaja on myös kertonut etukäteen aikovansa jatkaa puolueen nykyisellä linjalla.

Perussuomalaisten tilanne puolueena on kuitenkin toinen kuin Halla-ahon noustessa valtaan vuonna 2017. Erot kävivät selväksi Seinäjoen puoluekokouksen avainhetkissä.

"Ihmisten puolella eikä ketään vastaan"

Vuonna 2017 perussuomalaiset oli matkalla kohti hajoamista.

Timo Soini oli ilmoittanut jo etukäteen luopuvansa puheenjohtajuudesta. Jäähyväispuheessaan hän keskittyi oman poliittisen perintönsä kirkastamiseen. Hän puhui puolueen vennamolaisista juurista enemmän kuin sen nykytilasta.

– Ihmisten puolella eikä ketään vastaan, Soini toisti puheessaan.

Puhetta seuranneina tunteina puolueen maahanmuuttokriittinen siipi syrjäytti soinilaiset kaikista tärkeistä tehtävistä. Puhuttiin nuivien vallankaappauksesta.

Oppiriita johti puolueen jakautumiseen vielä saman vuoden aikana. Soinin perustama Sininen tulevaisuus kutistui marginaalipuolueeksi, perussuomalaiset nousi Halla-ahon johdolla hetkittäin jopa maan suosituimmaksi.

Nyt puolue on jälleen tienristeyksessä.

Halla-ahon jäähyväispuhe Seinäjoella oli tyystin erilainen kuin Soinin neljää vuotta aiemmin. Halla-aho käytti paljon aikaa me vastaan muut -asetelman rakentamiseen.

– Me eroamme muista puolueista, koska ne, jotka hallitsevat julkisuutta, eivät yleensä pidä meistä, hän sanoi.

Puheen kenties mieleenpainuvin osa oli, kun Halla-aho vertasi perussuomalaisia parveen kuningaspingviinejä. Kumpienkin kun on haettava turvaa toisistaan "vihamielisessä ympäristössä". Vuorollaan kukin pingviini siirtyy ulkokehälle, jotta voi suojata muuta parvea jääkylmältä viimalta. Neljä vuotta "ulkokehällä" oli Halla-aholle tarpeeksi.

Vastentahtoinen suosikki

Riikka Purraa on pidetty julkisuudessa Halla-ahon suosikkina. Purraa asetelma on vaikuttanut ärsyttävän. Viime viikolla järjestetyssä puheenjohtajapaneelissa hän turhautui silminnähtävästi, kun häneltä kysyttiin yhteiskuvista Halla-ahon kanssa.

Purra on kuitenkin luvannut jatkaa Halla-ahon linjalla. Jopa hänen ehdokaspuheensa Seinäjoella oli kuin jatkumoa Halla-ahon puheelle Jyväskylässä.

Kumpikin ilmoitti, ettei pidä itsensä kehumisesta, ja että läsnäolijat tuntevat hänet kyllä. Kumpikin pysytteli lyhyessä puheessaan hyvin yleisellä tasolla – toisin kuin esimerkiksi Suomen koronalinjaa vastaan hyökännyt Ossi Tiihonen.

Perussuomalaisten puoluekokous Seinäjoella oli suurelta osin puolueen vallitsevan johdon voitto. Tiihosen johtama protestiliike iski kuitenkin särön kuvaan sopuisasta vallanvaihdosta.

Protestiliikkeen keulakuva

Omassa esittelypuheessaan Ossi Tiihonen teki alusta alkaen pesäeron puoluejohdon nykylinjaan. Hän vertasi koronavirusta “tavalliseen räkätautiin” ja ilmoitti suorin sanoin olevansa euro- ja EU-vastainen. Tiihosen mielestä unioni on kehittymässä huonoon suuntaan, eikä Suomen pidä olla siinä mukana.

Median ennakkoarvioissa Tiihoselle ei annettu paljoakaan mahdollisuuksia puheenjohtajavaalissa. Siihen nähden lohjalaisen paikallispoliitikon saama 14 prosentin äänisaalis oli jopa yllättävän hyvä.

Puoluekokouksen aikana "Tiihosen linjan" äänitorvena toimi Youtuben Leveli-podcast, jossa oli enemmän katsojia kuin perussuomalaisten omassa virallisessa suorassa lähetyksessä.

Levelin striimissä väitettiin suoraan, että puheenjohtajavaali olisi ollut vilpillinen – ilman todisteita. Keskustelijat haukkuivat uuden puheenjohtajan Purran "median sylikoiraksi" ja ykköshaastaja Puiston "soijapojaksi".

Tiihosen äänisaalis ei välttämättä tarkoita sitä, että 14 prosenttia perussuomalaisista olisi puolueen nykyjohdon kanssa eri mieltä EU- ja koronapolitiikasta.

Ehdokkaan ja hänen kannattajiensa esiintyminen herättää kuitenkin kysymyksen, onko protestiliikkeen tulevaisuus perussuomalaisissa vai jossakin muualla. Samankaltaisen ongelman eteen joutui aiemmin Jussi Halla-aho puolueen radikaalin nuorisojärjestön kanssa.

Tiihosen linjan yksi mahdollinen suunta on Ano Turtiaisen uusi puolue Valta kuuluu kansalle. Ainakin yksi Turtiaisen puolueen johtajistosta oli paikalla myös Seinäjoella. Lisäksi myös Turtiainen nojaa Tiihosen tavoin talouslinjassaan ekonomisti Tuomas Malisen ajatteluun.