TALLINNA Aika alkaa käydä vähiin. Viron parlamentti kokoontuu 30. elokuuta ylimääräiseen istuntoon, jossa tarkoituksena on päättää uudesta presidentistä. Nykyisen presidentin Kersti Kaljulaidin toimikausi päättyy lokakuun alussa.
Virossa presidenttiä ei valita suorassa kansanvaalissa kuten Suomessa, vaan presidentistä päättää parlamentin eli riigikogun täysistunto. Presidentiksi päätyy, jos saa taakseen kaksi kolmasosaa kansanedustajista.
Viron 101-paikkaisessa parlamentissa se on 68 ääntä.
– Tällä hetkellä puolueissa haetaan kuumeisesti sellaista kompromissiehdokasta, jota olisi valmis tukemaan hallituspuolueiden parlamenttiryhmien lisäksi myös ainakin yksi oppositiopuolue, Viron yleisradion politiikan toimittaja Toomas Sildam kertoo Ylelle.
Sopivan ehdokkaan löytäminen on helpommin sanottu kuin tehty.
Tilanne ajautui viime viikon lopulla täydelliseen umpikujaan. Aiemmin vahvana ehdokkaana pidetty Viron tiedeakatemian puheenjohtaja Tarmo Soomere ei onnistunut vakuuttamaan puolueita riigikogun ryhmien kuulemisissa.
Hänen tilalleen kaavailtu pitkän linjan diplomaatti ja moninkertainen ministeri Jüri Luik puolestaan sanoi ehdokkuudelle ei.
– Monta varteenotettavaa henkilöä on kieltäytynyt. Ilmeisesti he eivät ole olleet varmoja siitä, olisiko heidän kannatuksensa parlamentissa ihan niin suurta kuin heille suostutteluvaiheessa on luvattu, Sildam arvioi.
Luikin lisäksi kieltäytyneiden joukossa on muun muassa entinen oikeusministeri ja arvostettu oikeustieteilijä Jüri Raidla. Ehdokuutensa on keväästä lähtien toistuvasti poissulkenut myös parlamentin puhemies ja keskustapuolueen johtaja Jüri Ratas.
Kaljulaidin valinta oli paniikkiratkaisu
Viron presidentinvaali on ajautumassa kaaokseen jo toista kertaa peräkkäin.
Vuonna 2016 vaali epäonnistui kahdesti: sekä parlamentissa että valitsijamieskokouksessa, joka kutsutaan koolle, jos päätöstä presidentistä ei synny. Valitsijamiehiä ovat kansanedustajien lisäksi Viron kuntien edustajat.
Viiden vuoden takaa muistetaan muun muassa Viron suurimman puolueen reformipuolueen sisältä nousseet kaksi kilpailevaa ehdokasta. Kersti Kaljulaid tuli lopulta valituksi eräänlaisena paniikkiratkaisuna kokonaan vaalitaistelun ulkopuolelta.
Politiikan tutkija Tõnis Saarts arvosteli muutaman viikon takaisessa radiokolumnissaan virolaista vaalitapaa ja varsinkin vuoden 2016 sekasorron aiheuttamaa mainehaittaa kovin sanoin.
– Tämänhetkisen tilanteen voisi kiteyttää: "Viro hakee presidenttiä, mutta ehdokkaista on pulaa". Jos tämä ei ole presidentti-instituution kyntämistä pohjamudissa, niin mikä on, Saarts tykitti.
Hänen mukaansa puolueet eivät ota presidentinvaalia riittävän tosissaan.
– Valmistautuminen [lokakuussa pidettäviin] kuntavaaleihin näyttää olevan tärkeämpää.
Politiikan toimittaja Toomas Sildamin mukaan umpikujan yhtenä syynä on, että Tarmo Soomere osoittautui luultua heikommaksi ehdokkaaksi.
– Puolueita alkoi epäilyttää hänen kykynsä ymmärtää valtion ja politiikan toimintaperiaatteita. Hänellä ei myöskään ole ulkopoliittista kokemusta, kun taas Viron presidentin on pakko olla ulkopoliittisesti aktiivinen toimija.
Populisteilla oma ehdokas
Nykyisen presidentin Kersti Kaljulaidin mahdollisuuksia tulla uudelleenvalituksi pidetään Virossa melko heikkoina, vaikkei täysin olemattomina.
Pääministeri Kaja Kallas kertoi jo Ylelle helmikuussa antamassaan haastattelussa, että Kaljulaidilla ei ole parlamentissa riittävästi kannatusta.
Keskustan varapuheenjohtaja Jaanus Karilaid oli hiljattain radiohaastattelussa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Kaljulaid on tietoisesti laiminlyönyt tehtäväänsä yhdistää virolaista yhteiskuntaa.
Sopivan ehdokkaan etsinnät kuitenkin jatkuvat, sillä neljä parlamenttipuoluetta viidestä haluaisi välttää valitsijamieskokouksen.
– Ainoa, jolle sopii presidentinvaalin epäonnistuminen parlamentissa, on kansalliskonservatiivinen populistinen Ekre, toimittaja Toomas Sildam sanoo.
Ekre on ainoana puolueena ilmoittanut asettavansa presidentinvaalissa oman ehdokkaan, parlamentin varapuhemiehen Henn Põlluaasin.
Sildamin mukaan Põlluaasilla ei ole riittävästi kannatusta tullakseen valituksi. Vaalin kariutuminen riigikogussa tarjoaisi Ekrelle kuitenkin loistavan mahdollisuuden laittaa hänet kiertueelle maakuntiin ja valmistautua näin kuntavaaleihin.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 12.8. klo 23:een asti.
Lue lisää: