Säät ovat suosineet turpeen nostoa tänä kesänä.
Energiaturpeen nostomäärät ovat kuitenkin vähentyneet rajusti, koska turpeenpoltto ei ole enää energiayhtiöille yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin.
Kasvu- ja kuiviketurpeelle sen sijaan olisi kova kysyntä esimerkiksi nauta- ja broileritiloilla.
Kuiviketurpeena käytetään kuivatusta turvesuosta kerättävää vaaleampaa ylintä kerrosta. Kasvuturpeena, esimerkiksi puuntaimille, käytetään alempaa kerrosta ja energiakäyttöön suon syvemmistä osista nostettavaa tummempaa turvetta.
Bioenergia ry:n tilaston perusteella vuonna 2020 kasvu- ja ympäristöturvetta tuotettiin Suomessa jo yli kolmannes kaikesta turvetuotannosta eli yhteensä 2 352 000 kuutiota. Energiaturpeita tuotettiin samaan aikaan 6 513 000 kuutiota.
99,5-prosenttia Suomen broileritiloista käyttää alustan kuvikemateriaalina turvetta, joka on ominaisuuksiltaan muihin materiaaleihin verrattuna ylivertaista.
Kun broilereiden elinympäristö on mikrobeista vapaa, se tukee niiden terveyttä.
Nurmolainen eläinlääkäri, broilerintuottaja Petri Yli-Soini sanoo, että turve on parasta, mitä broilerikanalle on keksitty.
– Se on luonnollinen materiaali ja siinä kanojen on helppo kylpeä. Sen happamuus vähentää mikrobikasvua. Toisaalta syötävän lihan kautta evät haitalliset bakteerit sitten leviä ihmisiin. Tämä tukee osaltaan sitä, että suomalaisessa broilerituotannossa ei antibiootteja tarvita, Yli-Soini toteaa.
Kuiviketurpeen tuotanto on ollut energiaturpeen sivutuotantoa.
Nyt ollaan uudessa tilanteessa, kun energiaturpeen markkinat ovat katoamassa ennakoitua nopeammin. Jatkossa uusia turvesoita ei enää aloiteta entiseen tapaan.
Samalla myös kuivikkeeksi sopivaa pintakerrosta on nostettavissa vähemmän.
Turve ja kasvualustat -yksikön toimialapäällikkö Hannu Salo on odottavalla kannalla.
– Kyllä sillä on selkeä vaikutus, mutta ei ihan välittömästi. Muutamaksi tulevaksi vuodeksi vielä riittää energiaturpeen tuotantoalueiden pintoja. Kun koko turvekerrosta ei voida kannattavasti hyödyntää, se vähentää uusien alueiden tarvetta, Salo sanoo.
Valkoisen lihan kulutus kasvaa kovaa vauhtia
Suomen Siipikarjaliiton tilaston mukaan broilerinlihan kulutus on Suomessa kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2020 yli 30 prosenttia yhteensä 141,1 miljoonaan kiloon vuodessa. Broileria kasvattaa noin 175 tilaa.
Broilerit elävät elämänsä kasvattamon lattialla kuivikkeen päällä. Kasvatusaika on viitisen viikkoa. Kaikki linnut saapuvat kasvattamoon saman aikaan ja lähtevät myös samaan aikaan.
Luonnonvarakeskus Luken vuonna 2019 alkaneessa Turveke-tutkimushankkeessa etsitään korvaavaa materiaalia turpeelle kuivikemateriaalina.
Työryhmä on tehnyt laboratoriokokeita turpeen, ruokohelpisilpun, järviruokosilpun ja rahkasammalen välillä.
Tutkimushanke kestää vuoden 2021 loppuun, mutta alustavien tulosten perusteella nopeaa ratkaisua turpeen korvaajasta ei vielä ole näköpiirissä.
– Vaikka kokeet tuottaisivatkin hyviä tuloksia joistain vaihtoehdoista, ongelmana on se, että niiden saatavuus on huono ja epävarma, sanoo johtava tutkija Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta.
Kutterinlastua käytetään nyt vähäisessä määrin kasvattamoissa. Lisäksi esimerkiksi kookoskuitujen käyttöä on suunniteltu.
– Ei kovin ekologiselta kuulosta. Kookospuu kasvaa vähän huonosti Keski-Nurmossa, Yli-Soini naurahtaa.
Hän ottaa vertailuksi tanskalaisen broilerinlihan, jota kasvatetaan virolaisella turvealustalla.
– Meidän täytyy tutkia onko turvetta saatavissa ulkomailta, jos turpeennosto Suomessa tehdään mahdottomaksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kansallisen turvetyöryhmän huhtikuussa 2021 julkaistussa loppuraportissa todetaan, että kuiviketurpeen hinnan nousu ja/tai rajatumpi saatavuus heikentää suomalaisen kotieläintuotannon kilpailukykyä.
Lisäksi raportissa arvioidaan, että kuiviketurpeen korjuuseen sopivat alat vähenevät nopeimmin ja pulaa kuiviketurpeesta tulee ensimmäisenä Itä-Suomessa.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 18. elokuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: