Politiikan tutkija, Lapin yliopiston apulaisprofessori Petri Koikkalainen arvioi sitoutumattomien ryhmien nousun tuovan ennakoimattomuutta kunnalliseen päätöksentekoon. Nyt valtuustoihin on noussut paljon uusia ihmisiä, joille päätöksentekojärjestelmä ei ole ennestään tuttua.
– Heillä voi olla uuden opettelu edessä.
Toisen syyn ennakoimattomuuteen Koikkalainen löytää linjakysymyksistä.
– Usein tällainen ryhmä on syntynyt jonkun kunnan oman kiistakapulan ympärille ja kanta siihen tiedetään. Mutta ryhmän kannat muihin kysymyksiin voivat olla arvoitus, välttämättä ryhmä itsekään ei ole niistä vielä puhunut tai niitä linjannut.
Paikallisilta kriiseiltä ei kaikkialla vältytä
Koikkalainen kuitenkin korostaa, että sitoutumattomien merkittävä rooli valtuustoissa ei missään tapauksessa automaattisesti tarkoita vaikeuksia päätöksenteossa.
Noin kolmasosassa Lapin kunnista sitoutumattomilla ryhmillä on merkittävän kokoinen valtuustoryhmä. Kolarissa ja Pelkosenniemellä enemmistö valtuutetuista on sitoutumattomia.
– Varmasti nähdään välienselvittelyä ja ehkä voi olla jotain kriisiäkin välillä. Kuntien rakenteeseen, elinkeinopolitiikkaan tai hallintoon liittyvät kysymykset eivät ole helppoja ratkaista kokeneillekaan poliitikoille, sanoo Koikkalainen.
Toimintatapoihin voi Koikkalaisen mukaan tulla muutoksia.
– Nyt ongelmanratkaisuun haetaan uusien ryhmien mukana uusia kaavoja. Miten asiat ratkeavat, vaihtelee varmasti kunnittain. Voi olla, että menee ihan helposti ja ilman sen kummempaa, mutta ei varmasti aina ja kaikkialla.
Myös perinteisten puolueiden on sopeuduttava, mikäli ne menettivät vaaleissa kannatustaan.
Alkuun katseltiin, sitten kiiteltiin
Kolarissa kaksi sitoutumatonta ryhmää sai valtuustosta 11 paikkaa, kun perinteiset puolueet joutuivat tyytymään kymmeneen paikkaan. Jo edellisessä valtuustossa oli neljä sitoutumattomien listalta valittua jäsentä.
Nyt valtuustoon Kolarin kylät ja tunturit -listalta noussut Sanna Setälä pääsi viime kaudella vaikuttamaan varavaltuutettuna. Hänen mukaansa sitoutumattomien toiminta sai muilta kiitosta.
– Alkuun jonkin aikaa vähän seurailivat millaista väkeä Ylläksen suunnalta tulee, mutta sittemmin meitä kiiteltiin ryhmäksi, jonka kansa pystyy keskustelemaan asiakysymyksistä.
Ei pelkästään yhden vaalikauden ilmiöitä
Tietyn asiakysymyksen tai kiistakapulan ympärille syntyneet ryhmät jäävät usein tähdenlennoiksi kunnallisen päätöksenteossa. Lapissa on kuitenkin paljon esimerkkejä kunnista, joissa puolueiden ulkopuoliset ryhmät ovat saaneet äänestäjiltä luottamusta useammissa vaaleissa.
Puolueilla on tarjota kunnallisjärjestöilleen koulutusta, kampanjaosaamista ja rahaakin, joita sitoutumattomille ei ole tarjolla. Silti esimerkiksi Keminmaasta, Kittilästä ja Posiolta löytyy ryhmiä, jotka ovat vaalien yli säilyttäneet paikkansa kuntiensa valtuustoissa.
Ylikunnallinen päätöksenteko puolueiden vastuulla
Kunnallisia luottamuspaikkoja jaettaessa sitoutumattomat ryhmät ovat samalla viivalla kuin perinteiset puolueetkin. Kunnissa avainpaikat jaetaan valtuutettujen määrän perusteella. Kunnanhallituksen puheenjohtajuudet ja jäsenyydet sekä valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajiston paikat ovat siis sitoutumattomille mahdollisia.
Sen sijaan ylikunnalliseen päätöksentekoon sitoutumattomien tiet ovat suljetut. Siellä kuntien edustajina ovat perinteisten puolueiden jäsenet.
– Olisiko jo aika luopua vanhoista toimintatavoista ja mahdollistaa sitoutumattomien osallistuminen ylikunnalliseen päätöksentekoon, miettii Sanna Setälä.
– Ehkä se vaatisi Lapin sitoutumattomien järjestäytymistä.
Aluevaalit ensi tammikuussa
Politiikan tutkija Petri Koikkalainen näkee sitoutumattomien nousun taustalla tyytymättömyyttä perinteisten puolueiden tapaan toimia.
– Mielenkiintoinen ilmiö. Laittaa miettimään, haettaisiinko tässä maakuntavaalien lähetessä yhteistyötä joidenkin kuntien välillä, miettii Koikkalainen.
– Itselläni ei tällaisesta ole mitään tietoa, mutta varmasti politiikkaa seuraavat ihmiset haistelevat muutoksen tuulia ja miettivät, mitä tästä voi seurata.
Sanna Setälä uskoo, että sitoutumattomien toiminnalla olisi tilausta kuntatasoa korkeammallakin.
– Jos sitoutumattomien toimintaan uskotaan kunnallisella tasolla, niin miksi ei sitten maakunnallisesti ja isomminkin, hän perustelee
Setälä ei pidä lainkaan mahdottomana ajatusta, että ensi tammikuun aluevaaleissa olisi Lapissa ehdolla sitoutumattomien yhteislista.
– Ihan hyvin voi nähdä tämmöisen tapahtuvan, kyllä
Sitoutumattomat valtuustoryhmät Lapissa
Enontekiö (yhteensä 17 valtuutettua); Enontekiöläisten ääni 5, Johtti Sápmelaccat 3, Kemijärvi (27 valtuutettua): Tulevaisuuden Kemijärvi 3, Keminmaa (31 valtuutettua): Keminmaalaisten Parhaaksi 8, Kittilä (27 valtuutettua): Oikeudenmukainen Kittilä 4, Kuntalaislista 1, Kolari (21 valtuutettua): Kolari 21 -yhteislista 6, Kolarin kylät ja tunturit 5,
Pelkosenniemi (13 valtuutettua): Pyhä-Pelkosenniemi 3, Pelkosenniemen kylät 4, Yhteinen Pelkosenniemi 1, Posio (17 valtuutettua): Ryhmä 2008 -yhteislista 2, Sodankylä (27 valtuutettua): Kuntalaiset 7, Ylitornio (21 valtuutettua): Ylitornion parhaaksi 6.