Putinin pyhä Valamo

Karjalan Laatokalla sijaitsevasta Valamon luostarista on tullut tärkeä vallan näyttämö.

Aiemmin ortodoksinen luostari kuului Suomelle.

Vladimir Putin vieraili Valamossa ensi kertaa presidenttinä jo vuonna 2001.

Sittemmin Putinin vierailuista luostarisaarella on tullut säännöllisiä ja valtiovallan suhteet ortodoksikirkkoon ovat tiivistyneet.

Neuvostoaikana ränsistynyt Valamo on nyt kunnostettu isolla rahalla uuteen kukoistukseen.

Luostarissa asuu noin 150 munkkia ja munkkikokelasta.

Putinia kiitetään paljon muustakin luostarisaarella.

Presidentin esimerkiksi kerrotaan lahjoittaneen tämän jahdin.

Valamoon on rakennetu myös uutta, kuten tämä massiivinen Pyhän Vladimirin skiitta eli munkkien erakkomaja.

Kansan parissa se tunnetaan Pyhän Putinin skiittana.

Rakennus on presidentin käytössä, kun hän vierailee saarella. Julkisten vierailujen lisäksi Putin käy Valamossa myös epävirallisesti.

Virallisesti Putin vieraili Valamossa edellisen kerran toissa kesänä ennen koronaepidemian alkamista.

Hänen mukanaan oli itsevaltaisesti Valko-Venäjää johtava Aljaksandr Lukašenka.

Yksi Putinin säännöllisistä keskustelukumppaneista Valamossa oli isä Mefodi. Hän kuoli koronavirukseen heinäkuussa.

Mefodi puhui Venäjän erityisestä roolista maailmassa oikean uskon välittäjänä ja piti lännen pakotteita ilmentymänä tätä vastaan.

Venäjän valtiovallan ja ortodoksisen kirkon tiivistinyt suhde on hyödyksi molemmille.

Kirkko on saanut lisää valtaa ja vaurautta. Vallanpitäjät puolestaan pönkittävät omaa asemaansa vetoamalla kansaan kirkon konservatiivisella arvopohjalla.

Isä Germanin mukaan Neuvostoliiton voitto toisessa maailmansodassa on pitkään ollut ainoa Venäjän kansaa yhdistävä henkinen side. Nyt sen rinnalle tarvitaan kirkon ajamat vanhoilliset arvot.

Lisää aiheesta:

Valamon luostari hääti asukkaita – Yle kävi saarella, jossa tilalle ovat tulleet Putinin VIP-mökki ja oligarkit

Venäjän armeijan uudessa jättikirkossa ylistetään Krimin asemiehiä, mutta mosaiikki-Putin oli liikaa