– Venäläisiltä diplomaateilta ei taiteta hiustakaan, lupasi Taliban noustuaan valtaan Kabulissa 16. elokuuta.
Talibanin asemiehet olivat tuolloin ottaneet hoitaakseen Venäjän Kabulin-lähetystön turvallisuuden, kertoo brittiläinen The Guardian -lehti.
Venäjän Afganistanin-lähettiläs Dmitri Žirnov kehui Venäjän televisiossa talibanien tapaa hoitaa tehtävänsä.
– He tekivät meihin hyvän vaikutuksen. Kunnon kavereita ja hyvin aseistettuja, Žirnov kuvaili The New York Timesin mukaan.
Talibanin edustajia oli käynyt vierailulla Moskovassa jo kuukausia aiemmin, samoin Kiinassa heinäkuussa. Molemmat suurvallat ottivat ääriryhmäksi luokittelemansa liikkeen vastaan lämpimästi.
Mitä Kiina ja Venäjä haluavat Afganistanista nyt, kun länsi on poissa?
Venäjä patoaa radikaali-islamismia
Venäjä tavoittelee rauhanomaista rinnakkaiseloa Talibanin kanssa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tuntija Arkady Moshes.
Kukaan Venäjällä ei halua asettua Talibania vastaan.
Päätavoite on pitää Afganistanin lähialueet vakaina: estää sodat ja kontrolloida, ettei rajojen yli virtaa islamistitaistelijoita.
Venäjää huolettaa radikaali-islamismin leviäminen sen liittolaismaihin, kuten Tadžikistaniin ja Uzbekistaniin.
– Jos Venäjän liittolaisten rajat ovat turvattuja, se tarkoittaa että Venäjän omat rajat ovat turvattuja, Moshes sanoo.
Toinen tärkeä tavoite on estää huumeiden tuloa Venäjälle, joka on Afganistanin oopiumista jalostettavan heroiinin suuri markkina.
Venäjä pyrkii siis Afganistanissa ennen kaikkea estämään kielteistä kehitystä kuin hakemaan myönteistä kehitystä.
– Taloudellisesti en usko, että Venäjällä on paljon saavutettavaa Afganistanissa, Moshes sanoo.
Kiina haluaa turvata Silkkitie-investoinnit
Kiinalla on Afganistanissa myös taloudellisia intressejä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin Afganistan-asiantuntija Olli Ruohomäki.
Ruohomäki toteaa, että Kiina on neljäs suurvalta, joka astuu Afganistanin näyttämölle britti-imperiumin, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain jälkeen.
– Kiina lähtee ihan erilaisella otteella kuin kolme edellistä. Sillä on bisnesintressi. Se saattaa olla tietyllä tavalla kestävämpikin lähestymistapa, Ruohomäki aprikoi.
Hän uskoo, että Kiinalla on aito kiinnostus Afganistanin maamineraaleihin, mutta kaikkein tärkeintä sille on turvata Silkkitie-hankkeet eli taloudelliset megainvestoinnit, joita Kiinalla on kaikissa lähialueen maissa.
Silkkitie-hankkeita vastaan on isketty viime aikoina muun muassa Pakistanissa, huomauttaa Kiinan ulkopolitiikkaan perehtynyt tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.
– Jos Afganistan pysyy epävakaana, on vaarana, että konflikti laajenee koskettamaan muitakin ympäristön valtioita, Kallio sanoo.
Kiina pelkää separatistisia vaikutteita
Kiina-tutkija Jyrki Kallio ei usko, että Kiina aikoo kaataa kasoittain rahaa Afganistaniin. Kiina pyrkii taloudellisella avulla etupäässä patoamaan sitä, että radikaali-islamistinen liikehdintä leviäisi sen omalle maaperälle.
Kiina pelkää, että uusi Taliban-johto tukisi separatistien toimintaa esimerkiksi Kiinan ankarasti kontrolloimalla uiguurialueella.
Siksi Kiina on korostanut, ettei terrorismia voida poistaa, ellei paranneta taloutta. Tämä on myös viesti, jonka Kiinan hallitus lähettää kotimaiselle yleisölle, Kallio sanoo. Monet kiinalaiset ovat kritisoineet veljeilyä Talibanin kanssa.
Talibanin poliittisen komitean johtaja Abdul Ghani Baradar antoikin heinäkuussa lupauksen, jonka mukaan Afganistanin aluetta ei käytetä Kiinalle haitallisiin hankkeisiin, kertoo Financial Times -lehti.
Kiinalaisilla on jo ollut Afganistanissa kaivoshankkeita, joista on ollut huonoja kokemuksia. Kiina ei siis lähde kaatamaan rahojaan "kankkulan kaivoon", Kallio sanoo.
– Toki sijoitukset Afganistaniin Kiinaa kiinnostavat, mutta niiden hyödyntämisen aika on varsin kaukana. Afganistaniin sijoitetaan siinä vaiheessa, kun näyttää, että sieltä pystytään myös voittoja kotiuttamaan.
Kiinalla on kuitenkin kärsivällisyyttä odottaa sopivaa investointihetkeä, Olli Ruohomäki sanoo.
– Aikakäsite on toisenlainen, kun ei ole neljän vuoden vaalisykliä, Ruohomäki huomauttaa.
Käytännönläheiset suhteet
Venäjä ja Kiina suhtautuvat suhtautuvat Taliban-hallintoon lähtökohtaisesti epäluuloisesti eivätkä ole tunnustaneet sitä, Jyrki Kallio ja Arkady Moshes sanovat.
Maat pitävät Talibaniin käytännönläheistä keskusteluyhteyttä.
– Kiinassa katsotaan, ettei tapahtuneelle mitään voi. Jos Taliban on se, joka pystyy tuomaan vakauden, sitten sen kanssa keskustellaan, Kallio sanoo.
Myös Venäjä on varautunut pitkään siihen, että amerikkalaiset lähtevät Afganistanista ennemmin tai myöhemmin. Venäjä ei näe Taliban-yhteistyölle vaihtoehtoja.
– Omien joukkojen lähettäminen Afganistaniin oli poissa laskuista, samoin vastarinnan tukeminen Afganistanissa, koska vastarintaa ei ole. Joten teki mitä tahansa, edessä oli Talibanin tulo. Ja jos se on Talibanin tulo, sitten pitää rakentaa siltoja Talibaniin, Moshes kuvaa.
Taliban on Venäjällä edelleen luokiteltu terroristijärjestöksi, joten sen kanssa ei saisi olla kanssakäymistä, mutta se on Moshesin mukaan tässä vaiheessa vitsi.
Venäjä on pakkoraossa: kun aiemmin on voinut lähinnä heitellä kapuloita Yhdysvaltojen rattaisiin Afganistanissa, nyt kapuloita ei ole enää heiteltävänä.
– Venäjä joutuu nyt miettimään, mitä näiden kaiffareiden kanssa oikein tehdään. Tokko Venäjäkään tunnustaa heti Talibania valtiollisena toimijana, Afganistan-tutkija Olli Ruohomäki sanoo.
Venäjä ja Kiina pullistelevat muskeleitaan
Venäjä ei ole jättänyt viestiään vain diplomatian varaan. Heti kun Taliban oli vakiinnuttanut valtansa Afganistanissa, Venäjä aloitti suuret sotaharjoitukset naapurimaa Tadžikistanissa.
Esillä oli poikkeuksellisen paljon raskasta aseistusta, kuten taistelupanssarivaunuja ja helikoptereita.
Moshesin mukaan Venäjä haluaa sotaharjoituksillaan näyttää sekä Talibanille että liittolaisilleen, että Venäjä toimii, jos tulee tarve puolustaa sille tärkeitä alueita.
Keski-Aasian maat tarvitsevat Venäjän suojelua, koska Afganistanin hallinnon romahdus uhkaa niiden omia yhteiskuntamalleja.
– Afganistanin kaatunut hallitus oli sekulaari [ei-uskonnollinen], klaanipohjainen ja korruptoitunut. Siis täysin samannäköinen kuin Uzbekistanissa ja Tadžikistanissa, Arkady Moshes kuvaa.
Kiina ja Venäjä ovat pitäneet myös yhdessä vuosien mittaan yhteisiä sotaharjoituksia Keski-Aasiassa. Niillä on luotu ensisijassa pelotevaikutusta Talibanin suuntaan, Jyrki Kallio sanoo.
Kummallakaan maalla ei ole todellisuudessa halua lähettää sotilaitaan Afganistaniin.
Propagandavoitto, mutta todellisuudessa tappio
Yhdysvaltojen ja Naton sotavoiman nöyryyttävä poistuminen on ollut autoritaarisille maille propagandavoitto.
Sekä Venäjällä että Kiinassa on rummutettu "länsimaisen mallin" viennin epäonnistumista. Venäjä viestii esimerkiksi Ukrainalle, ettei toivoa kannata laskea epäluotettavan lännen varaan.
Silti amerikkalaiset olivat molemmille suurvalloille Talibania turvallisempi vaihtoehto.
– Alueella oli tiettyä ennustettavuutta. Nyt sitä ei enää ole, Moshes sanoo.
– Kiina on ollut suuri hyötyjä Yhdysvaltain läsnäolosta. Niin kauan kuin Yhdysvallat oli läsnä, Afganistanin tilanne pysyi jollakin tavalla hallinnassa, Kallio sanoo.
Kiinan vaikutusvalta Afganistanissa kasvaakin lähinnä siksi, että siellä on nyt valtatyhjiö – ei siksi, Kiina olisi aktiivisesti Afganistaniin tunkemassa, Jyrki Kallio sanoo.
– Kiina tasapainottelee tässä kahden pahan välissä, hän toteaa.
Kiina ei esimerkiksi myönnä lainaa Talibanille tuosta vain, vaikka tarjoaakin todennäköisesti suurieleisesti humanitaarista apua Afganistanille, Kallio uskoo.
Pakistanin vaikutusvalta Kabulissa kasvaa
Myös Iranilla ja Pakistanilla on merkittäviä syitä vaikuttaa Afganistanin kehitykseen, Olli Ruohomäki sanoo.
Iranin syyt liittyvät pelkoihin pakolaisten ja huumeiden virroista. Yksi merkki suhteiden luomisesta on se, että Iran on aloittanut polttoainekuljetukset Talibanille.
Iran tekee asioita Afganistanissa myös Venäjän puolesta, Pakistan taas Kiinan puolesta, Ruohomäki sanoo.
Kiinalla on Pakistanissa käynnissä lukuisia investointeja, joiden talousvaikutus voi heijastua Afganistaniin.
– Pakistan on Kiinalle tärkeämpi kuin Afganistan, mutta epävakaus naapurustosta heijastuu Pakistaniin. Sen takia Afganistanin tilanne on tärkeä Kiinalle, Ruohomäki sanoo.
Pakistanin vaikutusvalta kasvanee Kabulissa. Pääministeri Imran Khan on jo juhlinut Talibanin voittoa.
Pakistanin vuoristoinen rajaseutu on ollut kauan Taliban-taistelijoiden turvapaikka huolimatta siitä, että virallisesti Pakistan on taistellut heitä vastaan Yhdysvaltain tuella. Pakistan on syvästi islamilainen valtio ja moni on mielissään uudesta hallinnosta, joka sanoo noudattavansa islamin oppeja.
Toisaalta Kiinalla on niin suuri vaikutusvalta Pakistaniin, että sen kautta Kiinan voi jopa kontrolloida Talibanin toimintaa, sanoo Financial Times -lehden haastattelema Afganistan-asiantuntija Andrey Serenko.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 26. elokuuta klo 23 asti.
Lue lisää: