Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kyllikki Jonninen yrittää löytää oikeaa kuvioyhdistelmää Emma-automaattipelissä Veikkauksen pelisali Pelaamossa.

Valkoinen keppi nojaa peliautomaattiin. Jonnisen silmät eivät ole kunnossa, mutta pelaamiseen näkökyky riittää. Hän sanoo käyvänsä ainakin kerran viikossa Pelaamossa Helsingin Malmilla.

Jonninen sanoo itsekin, että ”tietenkin peli ottaa enemmän kuin antaa”, mutta haluaa silti käyttää pelaamiseen aikaa ja rahaa – miksi?

– Minulla ei ole muuta, en näe lukea tai tehdä käsitöitä. Pojat laittavat pelin päälle ja tässä minä pärjään, tässä on minun ajanvietteeni, hän sanoo.

Jonnisen pelibudjettinsa liikkuu joissakin sadoissa euroissa, "kun joskus innostuu".

Tässä jutussa kerrotaan, miksi rahapelimonopoli on joutunut pahoihin ristipaineisiin ja miten uusi arpajaislaki muokkaa Veikkauksen pelikenttää.

Ennen hehkutettiin Loton jättipottia, nyt peliriippuvuus hallitsee keskustelua

Peliongelmat ovat olleet viime vuosina päähuomionkohteena siellä, missä Veikkaus Oy:n nimi on mainittu. Muutos menneeseen on raju. Vielä jokin aika sitten sitten Lotto-arvonta kokosi koko kansan yhteen, ja valoisa Lotto-tyttö oli kuin mukava perheenjäsen.

– Tämä muutos on erittäin terve. Rahapelipolitiikan tavoitteena on haittojen vähentäminen, ja on hyvä, että se nousee kunnolla pinnalle, sanoo Jani Selin keskusteluilmapiirin nopeasta muutoksesta.

Selin on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n erikoistutkija, jonka tutkimusalaa ovat riippuvuusongelmien sääntely ja rahapelipolitiikka.

Selin viittaa viimeaikaiseen tutkimukseen, jota on tehty Helsingin yliopistossa ja THL:ssä – muun muassa Veikkauksen voittovarojen rahoittamana. Tutkimus on nostanut esiin juuri niitä näkökohtia, johon Veikkausta arvosteleva keskustelu nyt pohjautuu.

Selin listaa keskeisimpiä tutkimustuloksia. Noin kolme prosenttia pelaajista häviää puolet kaikista Veikkauksen tuotoista. Peliautomaatteja sijoitetaan enemmän heikompiosaisten asuinalueille. Peliongelmia on kolmella prosentilla suomalaisista ja todennäköisesti peliriippuvuus 1,4 prosentilla.

Hän muistuttaa myös siitä, että Veikkauksen "häviörahoja" saavien järjestöjen tavoitteena on pitää rahapelituottoja yllä, eikä keskittyä pelihaittojen ehkäisyyn, vaikka juuri sen pitäisi olla rahapelipolitiikan varsinainen tavoite.

Selin kiittää aktiivisia kansalaisia, jotka ovat sosiaalisessa mediassa laajentaneet keskustelijoiden piiriä. Peliongelmista puhuvat jo muutkin kuin tutkijat. Myös kaksi kirjaa viime vuosilta korostaa, että rahapeleistä riippuvaisia eivät ole vain ongelmapelaajat, vaan myös Veikkauksen voittovaroista riippuvaiset järjestöt.

Keväällä 2017 ilmestyneen ajatuspaja Liberan Kultaiset kahleet -raportin mukaan korvamerkityt Veikkausrahat tekevät kansalaisjärjestöistä uhkapelimonopolin kritiikittömiä äänitorvia, raportissa väitetään.

Tänä vuonna ilmestyneessä Veikkauskratia-kirjassa sanotaan, että Veikkauksesta on tullut “hyvien tekojen varjolla vähäosaisilta peliongelmaisilta piiloveroa keräävä koneisto”. Kirjan kirjoittanut toimittaja Senja Larsen on käynyt myös Twitterissä aktiivista keskustelua Veikkauksen pelimonopolista. Keskustelu ei ole juuri rahapelimonopolia mairitellut.

Veikkaus-keskustelun raju heilahdus lottotytöstä peliongelmiin ei ole jäänyt huomaamatta yhtiön toimitusjohtaja Olli Sarekoskelta.

– On aika harvoja asioita, jotka nauttisivat sadan prosentin yksituumaisuutta, hän sanoo tyynesti.

– Rahapelaamisesta on nyt ja tulevaisuudessa eri näkemyksiä. Se on normaalia. Aikaisemmin tästä ei keskusteltu. Nyt on heiluri heilahtunut nurkasta toiseen ja hakee uuden normaalin.

Tämä heilurin viuhuessa on valmisteltu rahapelaamisen uusia sääntöjä.

Ristipaineet näkyvät arpajaislain uudistuksessa. Lakiehdotuksessa korostetaan pelihaittojen torjumista. Mutta samalla vahvistetaan Veikkauksen asemaa ja annetaan sille mahdollisuus laajentaa mainontaa uusille alueille.

Lain valmistelua johdetaan sisäministeriössä. Ministeri Maria Ohisalo (vihr.) ei halua kommentoida lakiluonnosta Ylelle.

Mutta lakia valmistellut neuvotteleva virkamies Jukka Tukia on kiinnittänyt huomiota siihen, miten keskustelu Veikkauksen ympärillä on muuttunut.

– Kyllä selkeästi on havaittavissa, että ihmiset ovat enemmän tietoisia rahapelien haitoista, Tukia kuvailee ilmapiirin muutosta.

Tukian mukaan lainmuutoksessa on olennaista turvata “rahapelijärjestelmän elinvoimaisuus”. Käytännössä se tarkoittaa Veikkauksen yksinoikeusaseman vahvistamista erityisesti suhteessa ulkomaisiin nettikasinoihin.

Ulkomaista kilpailua suitsitaan, kotimaista mainontaa vapautetaan

Veikkauksen asemaa turvataan järeällä keinolla.

Ulkomaiselle peliyhtiölle, joka markkinoi luvattomasti esimerkiksi verkkovedonlyöntiä Suomeen, voitaisiin määrätä maksuliikenne-esto. Pankit eivät siis saisi siirtää maksuja sen tilille tai tililtä.

Monen peliyhtiön kotimaa Malta on vastustanut maksuliikenne-estoa. EU:lle se näyttää kelpaavan. Unioni ei ole vaatinut asiasta sen tarkempia selvityksiä.

Samalla kun Veikkauksen asemaa suojellaan ulkomaisten peliyhtiöiden kilpailulta, uudessa laissa korostetaan, että rahapelimainonnan on oltava maltillista. Sitä on syytäkin korostaa, sillä monopoliaseman tärkein perustelu on juuri se, että monopolin avulla torjutaan pelihaittoja.

Mutta pyrkimys maltillisuuteen ei näytä estävän pelaamisen markkinointia entistä laajemmin.

Tähän saakka Veikkaus ei ole saanut mainostaa vedonlyöntiä ja eräitä hevospelejä, koska niiden aiheuttamaa riskiä pelihaittoihin on pidetty liian suurena. Nyt tämä mainosrajoitus aiotaan poistaa.

Tutkija Jani Selin katsoo lakiesityksen noudattavan pelihaittojen hillinnästä tuttua linjaa.

– Tyypillistä on, että otetaan pieni askel haittojen vähentämisen suuntaan, mutta askel myös tuottojen kasvattamiseen suuntaan.

Hänestä lakiesityksessä vedonlyöntipelien markkinoinnin vapauttaminen on askel taaksepäin pelihaittojen torjumisessa, mutta pelaajien tunnistautumisen määrääminen pakolliseksi puolestaan askel eteenpäin. Kaikkiaan Selin katsoo, että laaja lakiuudistus on vain pieni askel eteenpäin peliongelmien ehkäisyn kannalta.

Kiihkeää rahapelikeskustelua seuratessa voisi ajatella, että peliriippuvuus on räjähtänyt uusiin ennätyksiin. THL:n mukaan näin ei kuitenkaan ole.

THL:n tutkimuksen mukaan 112 000 suomalaisella on rahapeliongelmia. Heistä 52 000 ihmisellä tilanne on vielä pahempi eli kyse on jo todennäköisesti rahapeliriippuvuudesta.

Ongelma on siis laaja, kun muistaa, että pelihaitat heijastuvat usein myös lähipiiriin.

Mutta peliongelmat ovat kuitenkin pysyneet joka neljäs vuosi tehdyn tutkimuksen perusteella melko samalla tasolla vuodesta 2007 lähtien. Samalla kun peliriippuvuus on kasvanut hiukan, on ongelma- ja riskitason pelaaminen laskenut enemmän.

Voiko siis sanoa, että Veikkaus on onnistunut pelihaittojen torjuntatehtävässään? Kyllä, mutta tutkija ei suostu antamaan kunniaa peliyhtiölle.

– Se on monen asian summa, eikä vain Veikkauksen ansiota. Lainsäädäntöä on muutettu jo aikaisemmin. Pelaajien tunnistautumispakko rahapeliautomaateille on tullut ja Veikkaus otti sen käyttöön tammikuussa. Jo aikaisemmin nostettiin pelien ikärajaa 18 vuoteen. Myös markkinointiin on tullut pieniä kiristyksiä.

Veikkaus on ennakoinut lainsäädäntöä ja ottanut esimerkiksi jo tämä kuun alussa käyttöön automaateissakin pelaajalle pakollisen tappioiden ylärajan. Ulkomaisissa nettikasinoissa ei tällaista sääntelyä välttämättä ole.

Tämän vuoksi voisi ajatella, että Veikkaus on ainakin pienempi paha, kuin ulkomailta toimivat ja suomalaisen sääntelyn ulkopuolelle jäävät peliyhtiöt. Selinin mukaan tämäkään ajatus ei ole perusteltu.

– Ajatus ei ole tällä hetkellä vakaalla pohjalla, koska Veikkauksen hyvin haitallisten pelien kuten automaattien saatavuus on niin korkeaalla tasolla. Niitä on kaikissa arkisissa ympäristöissä. Yksistään tämä tekee argumentista epäuskottavan.

Veikkaus on vähentänyt peliautomaattien määrää tuntuvasti, mutta silti niitä riittää Suomessa enemmän kuin juuri missään muussa maassa.

Esimerkiksi Malmin kauppakeskuksessa Pelaamon lisäksi pelikoneet vilkkuvat noin 100 metrin säteellä viereisen Citymarketin edessä, R-kioskissa, Prisman aulassa ja kahdesa olutkuppilassa. Lidlin sisäänkäynnistä ne poistettiin kesällä.

Veikkaus otti syyskuun alussa käyttöön kaikille automaattipeliensä pelaajille pakollisen tappiorajan. Tappiorajan voi määritellä itse, mutta suurimmillaan se on 2 000 euroa kuukaudessa.

Rajaa on pidetty liian korkeana, mutta Veikkauksessa toimitusjohtaja Sarekoski katsoo sen olevan varsin sopiva.

– Jos laskemme rajan kovin alas, pelaaminen siirtyy ulkomaille, mutta haitat jäävät edelleen Suomeen.

– Tämä ei ole mustavalkoinen kysymys. Jollekin 50 euroa on liikaa, jollekin 2 000 euroa liian vähän.

Sarekoski ennustaa, että pakollinen tappioraja tulee vähentämään peliongelmia. Hänen mukaansa kolme-neljäsosaa pelaajista asettaa tappiorajansa alle 500 euroon kuukaudessa.

Tappiorajojen vaikutus peliongelmiin näkyy muutaman vuoden viiveellä, ja siksi hänen mielestään rajoja ei pitäisi nopeasti muuttaa.

Veikkauksen pelaajilta keräämät voitot eli pelikate on laskenut puoli miljardia euroa koronaa edeltävistä ajoista. Vuoteen 2019 saakka oli totuttu noin 1,7 miljardin euron pelikatteeseen. Viime vuonna potti romahti 1,3 miljardiin. Yhtiön pulittama arpajaisverokin putosi viime vuonna 151 miljoonaan euroon edellisvuoden yli 200 miljoonasta.

Tämän vuoden alkupuoliskolla Veikkaukselle hävittiin 13 prosenttia eli 500 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin viime vuoden alussa.

Veikkauksen mukaan pelikatteen laskuun vaikutti erityisesti koronapandemia, jonka vuoksi suuri osa sen peliautomaateista ja omista pelipaikoista oli kiinni vuoden alkupuoliskolla noin neljän kuukauden ajan.

Veikkauksen rahamyllyn hidastumista seurataan kauhulla lähes kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Rahapelitoiminnan tuotot ovat vähän yli puolet taiteen saamasta valtionrahoituksesta, urheilun ja liikuntakasvatuksen rahoituksesta yli 90 prosenttia, nuorisotoiminnan rahoituksesta noin 70 prosenttia ja tieteen rahoituksesta noin viidesosa.

Valtiolle kertyvä tulonmenetys on kipeä aihe myös hallituksen budjettiriihessä.

Auttaako, jos rahapelituotot siirretään suoraan valtion budjettiin?

Erkki Liikasen johtama työryhmä ehdotti vuoden alussa, että Veikkauksen tuotot siirrettäisiin valtion budjettiin vuodesta 2024 lähtien. Se katkaisisi suoran yhteyden Veikkauksen edunsaajien ja rahapelaajien välillä.

Jani Selin kannattaa ajatusta, koska silloin rahapelituotoista kiinnostuneita toimijoita ja lobbaajia olisi tuhansia nykyistä vähemmän. Rahapelien puolustajien määrä hiipuisi.

– Se selkiyttäisi tilannetta huomattavasti ja rahapeliahaittojen ehkäiseminen olisi helpompaa.

Veikkauksen Sarekoski ei halua ottaa asiaan selvää kantaa.

– Me vain tuloutamme voitot, eikä Veikkaus ole osallinen rahan jakamisessa. On täysin omistajan asia, miten tuotot käytetään, hän sanoo.

Mutta tosiasiassa Veikkaus on kyllä kiinnostunut, mihin sen keräämät voittovarat menevät.

Se kertoo verkkosivullaan lukuisien esimerkkien voimin, miten yhteistä hyvää edistetään Veikkaus-varoilla. Sivulla on myös linkki, jonka kautta opastetaan avustusten hakemiseen valtiolta.

Ei siis näytä olevan haitaksi, että Veikkaus-varoista nauttiva yhteisö tai “veikkausperhe” saisi yhä lisää uusia jäseniä.

Valtion monopoleilla on eri linja

Veikkauksella ja Alkolla on jotain yhteistä: molempien pitää myydä, mutta ei liikaa, eikä väärille asiakkaille.

Mutta Jari Selin korostaa, että kahden valtionyhtiön välillä on myös oleellisia eroja.

– Esimerkiksi Alkon markkinointi on paljon hillitympää ja pienimuotoisempaa kuin Veikkauksen, Selin sanoo.

Hän arvelee eron johtuvan siitä, että Veikkauksen omistajaohjaus on valtioneuvoston kanslissa, jossa “tuntuu olevan tuottopuoli päällimmäisenä”. Alkon ohjaus on sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa korostuu terveysnäkökulma.

– Ja ero on myös siinä, että Veikkaus esittää itsensä hyväntekijänä. Ehkä hyväntekijän imago ja kasvava tietoisuus pelihaitoista on se ristiriita, johon nykykeskustelu liittyy, Selin pohtii.

Tarkennus 7.9. klo 15.50: Rahapeliriippuvaisien henkilöiden määrä 52 000 sisältyy 112 000 peliongelmaisen joukkoon, eikä ole sen lisäksi, kuten jutusta aiemmin saattoi käsittää.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 8.9. klo 22 saakka