Afganistanissa ääri-islamilaisen Talibanin muodostaman hallituksen johtoon, virkaatekeväksi pääministeriksi, nousee mullah Mohammad Hassan Akhund.
Hän on yksi liikkeen perustajajäsenistä ja alkuperäisen johtajan mullah Omarin läheinen liittolainen ja poliittinen neuvonantaja.
Akhund on johtanut pitkään Talibanin päätöksentekoelintä Rehbari Šuraa eli johtajuusneuvostoa.
Hän toimi Talibanin edellisellä valtakaudella vuosina 1996–2001 ulkoministerinä ja varapääministerinä.
Hän on edelleen YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden alaisuudessa hallitusroolinsa takia. Tämä saattaa osaltaan vaikeuttaa Talibanin pyrkimyksiä saada kansainvälinen tunnustus hallinnolleen.
Taliban-liike kertoi siis tiistaina ensimmäisistä hallitusnimityksistään.
Hallitukseen nousee joukko liikkeen vanhan kaartin jäseniä. Ministereitä ei ole nimitetty Talibanin ulkopuolelta.
– Kabinetti ei ole täysi, se on vasta virkaatekevä, Talibanin tiedottaja Zabihullah Mujahid sanoi Kabulissa uutistoimisto AFP:n mukaan. Hän sanoi, että hallitukseen yritetään saada ihmisiä eri puolilta maata.
Dohan toimiston johtajasta varapääministeri
Varapääministeriksi nimitettiin Taliban-liikkeen perustajajäseniin kuuluva mullah Abdul Ghani Baradar.
Baradar taisteli mullah Omarin kanssa jo 1980-luvulla Neuvostoliittoa vastaan. Juuri mullah Omar antoi hänelle peitenimen Baradar, joka tarkoittaa veljeä.
Baradarin oli aiemmin arveltu nousevan pääministeriksi, koska hän vastasi neuvotteluista Yhdysvaltain kanssa ja on edustanut Talibania ulkomaailmalle.
Mullah Baradar johti tammikuusta 2019 Talibanin poliittista toimistoa Dohassa Qatarissa. Sitä ennen hän oli istunut kahdeksan vuotta vankilassa Pakistanissa.
Hänet pidätettiin Pakistanin Karachissa Yhdysvaltojen ja Pakistanin yhteisoperaatiossa vuonna 2010.
Pakistan vapautti Baradarin vuonna 2018 Yhdysvaltojen toiveesta, jotta tämä voisi osallistua rauhanneuvotteluihin.
Helmikuussa 2020 Baradar allekirjoitti Yhdysvaltain kanssa tehdyn sopimuksen Yhdysvaltain joukkojen vetäytymisestä.
Baradar myös keskusteli presidentti Donald Trumpin kanssa puhelimitse. Hän oli siis ensimmäinen Taliban-johtaja, joka on suoraan viestinyt Yhdysvaltain presidentin kanssa.
Mullah Omarin pojasta puolustusministeri
Puolustusministeriksi Taliban nimesi mullah Mohammad Yaqoobin, joka on liikkeen perustajan mullah Omarin poika.
Mullah Yaqoob nimettiin Talibanin sotilasoperaatioiden johtoon sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Taliban sopivat helmikuussa 2020 Yhdysvaltain vetäytymisestä.
Ulkoministeriksi järjestö nimesi Amir Khan Muttaqin, joka oli neuvotteluryhmän jäsen Talibanin Qatarin toimistossa.
Tiedossa ei ole, millaista roolia hallituksessa mahdollisesti esittää Talibanin korkein johtaja mullah Haibatullah Akhundzada, joka ei ole esiintynyt julkisuudessa sen jälkeen, kun lännen tukema Afganistanin hallitus romahti ja Taliban vyöryi suurimpaan osaan maata.
Pian nimitysten julkaisemisen jälkeen Akhundzada antoi julkilausuman, jonka mukaan uusi hallitus työskentelee ankarasti islamin sääntöjen ja šaria-lain ylläpitämiseksi.
– Tulevaisuudessa kaikkea hallinnon ja elämän asioita säätelevät pyhän šarian lait, Akhundzada ilmoitti julkilausumassaan.
Talibanin johtaja sanoi, että Taliban sitoutuu kaikkiin kansainvälisiin lakeihin, sopimuksiin ja sitoumuksiin, jotka eivät ole ristiriidassa islamilaisen lain kanssa.
Talibanin edellisellä valtakaudella Afganistanissa vuosina 1996–2001 liike ajoi jyrkän äärikonservatiivista islamin tulkintaa. Naiset käytännössä suljettiin yhteiskunnallisesta elämästä koteihinsa.
Myös esimerkiksi musiikki kiellettiin, ja Taliban sai kyseenalaista mainetta maailmalla, kun liike räjäytti Bamiyanin laakson historialliset Buddha-patsaat.
Sisäministeriksi nousi pelätyn Haqqani-verkoston johtaja
Sisäministeriksi nousi Sirajuddin Haqqani, joka on pahamaineisen Haqqani-verkoston johtaja ja on toiminut myös Talibanin varajohtajana.
Haqqani-verkosto on Yhdysvaltain terroristijärjestöjen listalla ja se tunnetaan itsemurhaiskijöiden käytöstä.
Verkoston katsotaan orkestroineen useita verisiä terrori-iskuja Kabulissa.
Verkoston perustaja oli Neuvostoliiton vastaisessa sodassa 1980-luvulla kunnostautunut Jalaluddin Haqqani.
Yhdysvaltain keskustiedustelu CIA rahoitti Haqqania Neuvostoliittoa vastaan. CIA piti häntä arvokkaana asiamiehenä.
Sodan aikana ja Neuvostoliiton vetäydyttyä Haqqani vaali suhteita ulkomaisiin jihadisteihin, kuten Osama bin Ladeniin, joka perusti al-Qaida-terroriverkoston.
Vuonna 1995 Haqqani liittoutui Talibanin kanssa ja toimi muun muassa ministerinä Taliban-hallinnossa.
Vuonna 2018 Taliban ilmoitti Jalaluddin Haqqanin kuolleen pitkäaikaiseen sairauteen ja hänen pojastaan Sirajuddinista tuli verkoston johtaja.
Mielenosoitusta hajotettiin laukauksin
Maanantaina Taliban kertoi ottaneensa haltuunsa maan viimeisen vastarintapesäkkeen, Panjshirin laakson.
Taliban on vakuutellut, ettei se aio perustaa maahan hirmuhallintoa ja kostaa vastustajilleen.
Kovista otteista nähtiin silti merkkejä taas tänään tiistaina, kun Taliban-taistelijat hajottivat Kabulissa mielenilmauksen ampumalla ilmaan. Sadat ihmiset osoittivat mieltään Taliban-hallintoa vastaan ja vaativat naisten oikeuksia.
Taliban otti kesän kuluessa nopeasti suurimman osan Afganistanin haltuunsa, kun Yhdysvallat veti joukkonsa maasta.
Pääkaupunki Kabuliin Taliban-taistelijat marssivat 15. elokuuta, mikä aiheutti kaoottisia tilanteita kaupungin lentokentällä, kun tuhannet ihmiset pyrkivät pakoon maasta ja ulkovallat yrittivät kiireessä evakuoida kansalaisiaan ja niille työskennelleitä afganistanilaisia.
Aiheesta aiemmin: