Kun helsinkiläinen Meeri aloitti 18-vuotiaana työt vilkkaalla huoltoasemalla, hän kauhistui ensiksi siitä, että hänet laitettiin vain muutaman perehdytyskerran jälkeen yksin ilta- ja yötöihin. Pian hän sai huomata, että kiireisten iltavuorojen aikana piti jatkuvasti myös soitella poliisille.
Bensavarkauksien lisäksi Shellin palveluasemalta lähti nimittäin viikoittain kävelemään etenkin alkoholia ja tupakkatuotteita. Lisäksi Meeri seisoi useimmiten yksin kassan takana, kun tiskin toisella puolella oli päihtyneitä, uhkaavilta tuntuvia asiakkaita. Hälytysnappia poliisin tai vartijan kutsumiseen ei ollut huoltoasemalla lainkaan.
Mun päähän ei mahdu, miten yhdelle ihmiselle voidaan jättää tuollaisia vastuita, varsinkin kun kyseessä on 18-vuotias tyttö.
"Meeri", Shellin entinen työntekijä
Meeri ei ole ainut nuori, joka on laitettu yksin työvuoroon. Alle 25-vuotiasta palvelualan työntekijöistä 23 prosenttia työskentelee joko jatkuvasti tai ainakin suurimman osan työpäivästä yksin. Tämä selviää Palvelualojen ammattiliitto PAMin kyselystä, johon vastasi 373 liiton jäsentä.
Kysyimme nuorilta heidän työoloistaan palvelualalla verkkokyselyllä. 350 vastauksesta kävi ilmi, että nuoret ovat kokeneet esimerkiksi paniikinomaista kiirettä, kärsineet huonosta johtamisesta ja palkattomista ylitöistä.
Tässä jutussa kerrotaan nuorten töissä kokemasta turvattomuudesta, jota osa tuntee etenkin ilta- ja yötöissä sekä yksin vuorossa ollessaan.
Haastattelimme kahdeksaa kyselyymme vastannutta nuorta, jotka kertovat kohdanneensa töissä muun muassa seksuaalista häirintää, fyysistä väkivaltaa, ryöstöjä ja uhkaavia tilanteita. Osa haastateltavista on saanut asiakkailta jopa tappo- ja raiskausuhkauksia.
Meeri ja suuri osa Ylen haastattelemista nuorista esiintyvät jutussa nimettöminä, koska heitä pelottaa, että julkisuudessa palvelualan epäkohdista puhuminen voisi vaikuttaa tulevaisuuden työmahdollisuuksiin. Juttuun haastatellut nuoret ovat kaikki irtisanoutuneet ketjujen palveluksesta viimeisen kolmen vuoden sisällä.
Vartija paikalle vain “ryöstötilanteessa”
Ylen haastattelemat R-kioskilla työskennelleet nuoret naiset kertovat, että kioskeissa oli hälytysnappi, mutta esihenkilöiden ohjeistusten mukaan sitä sai painaa ainoastaan “ryöstötilanteissa”.
R-kioskin turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Erkki Laxin mukaan työntekijöitä tulisi ohjeistaa kutsumaan vartija paikalle aina uhkatilanteissa.
Lisäksi Lax painottaa, että “kioskeilla ei olla koskaan täysin yksin, koska ketjun palvelukeskus on henkilöstön tavoitettavissa kioskien ollessa auki puhelimitse tai sisäisen viestintäkanavan kautta”.
R-kioskin Helsingissä sijaitsevalla toimipisteellä tänä vuonna työskennellyttä parikymppistä naista huvittaa ketjun vastaus.
– Jos soittaa palvelukeskukseen, pitää odottaa vastausta puolesta minuutista pariin minuuttiin. Sinne ei todellakaan soiteta, jos joku tulee varastamaan tai uhkailemaan.
Laxin mukaan palvelukeskuksen vasteaika on alle 30 sekuntia.
Mehu- ja smoothiebaariketju Jungle Juice Barissa useamman vuoden esihenkilötehtävissä työskennelleen nuoren naisen mukaan osassa ketjun toimipisteistä ei ole nappia, jota painamalla saisi vartijan paikalle.
Lisäksi työntekijöitä on ohjeistettu ottamaan yhteyttä vartiointipalveluun vain, jos kyseessä on henkeä uhkaava tilanne.
– Osaako nuori tehdä itse arvion, onko kyseessä henkeä uhkaava tilanne? Olen saanut tappouhkauksia ja minusta on otettu kiinni fyysisesti. Kaikista tapauksista olen kertonut eteenpäin.
Nainen kertoo, että vartijoihin yhteyden ottaminen on siinä mielessä vaikeaa, että työpisteille ei saisi ohjeistuksen mukaan tuoda omaa puhelinta. Ainoa vaihtoehto olisi siis soittaa toimipisteen lankapuhelimella vartijalle, mutta haastateltavan mukaan ison puhelimen esiin kaivaminen tekee usein tilanteista vielä uhkaavampia.
Jungle Juice Barissa työskentelyn kuormittavuudesta on käyty keskustelua myös nuorten suosimassa anonyymissä keskustelupalvelu Jodelissa. Hesburgerin kohtuuttomat vaatimukset nuorille työntekijöilleen nousivat esiin samaisessa sosiaalisen median kanavassa elokuun lopussa. Tällä viikolla Hesburgerin johto kertoi ryhtyneensä toimenpiteisiin. Yritys aikoo kuunnella työntekijöitään ja parantaa heidän olosuhteitaan.
Pikaruokaravintola Subwayssa vuonna 2019 työskennellyt parikymppinen nainen kertoo, että kivijalkaliikkeessä ei ollut lainkaan vartijanappia. Liikkeessä työskenneltiin perjantain ja lauantain väliset yöt yksin.
Viikonloppuöisin humalaiset asiakkaat virtasivat ovesta sisään, kun baarit sulkeutuivat.
Liikkeessä työskenteli pääosin nuoria naisia. Haastateltavan mukaan työntekijät sanoivat yrittäjälle, että yksin yövuorossa työskenteleminen ei tunnu turvalliselta.
Subwayn yrittäjän mukaan hän sanoi työntekijöilleen, että ravintolaa ei kannata pitää perjantaiöisin auki niin, että töissä on kaksi työntekijää.
– Pidettiin palaveri, jossa sanoin, että joko suljetaan tai sitten tehdään yksin, jos joku kokee pystyvänsä siihen.
Turkulaisessa Hesburgerissa viiden vuoden ajan työskennellyt 25-vuotias Erik Yomans kertoo, että ravintolassa oli hälytysnappi, jota sai painaa uhkaavassa tilanteessa. Yomans puhuu kokemuksistaan omalla nimellään, koska kertoo odottaneensa pitkään, että palvelualan epäkohdista puhuttaisiin julkisesti.
Vuoropäällikkönäkin työskennelleen Yomansin mukaan ongelmana oli se, että kaikki uudet työntekijät eivät tienneet koko vartijanapin olemassaolosta, koska alimiehitetyssä ravintolassa ei ehditty perehdyttää työntekijöitä kunnolla.
Ketjut vaitonaisina
Kysyimme nuorten yksintyöskentelystä ja työturvallisuudesta Keskolta, S-ryhmältä, R-kioskilta, Scandicilta, Nesteeltä ja St1:ltä. Ketjut eivät osaa vastata, kuinka paljon juuri nuoret työskentelevät yksin ilta- ja yöaikaan.
R-Kioski, ST1 ja K-market painottivat vastauksissaan sitä, että yksittäiset yrittäjät ja kauppiaat ovat itsenäisesti vastuussa liikepaikkojen operoinnista ja vastaavat näin myös toimipisteiden turvallisuudesta.
Lisäksi ketjut vetosivat siihen, että turvallisuusasiat ovat sensitiivistä tietoa, joten niistä ei voi antaa julkisuuteen sen tarkempia lausuntoja.
Ylelle vastanneiden ketjujen mukaan työntekijöiden turvallisuutta parantavat muun muassa hyvä perehdytys, turvallisuuskoulutus ja vartiointi.
Tappo- ja raiskausuhkauksia työvuorossa
Yli puolet palvelualojen työntekijöistä kokee väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Vielä useampi kokee seksuaalista häirintää, ja tukalin tilanne on nuorilla. Alle 25-vuotiaista yli 70 prosenttia kertoo kokeneensa häirintää töissä, selviää PAMin kyselystä.
– Minut on uhattu, tappaa, pahoinpidellä ja raiskata ollessani töissä, jo aiemmin jutussa esiintynyt Jungle Juice Barin entinen työntekijä sanoo.
Uhkaavat tilanteet ja häirintä olivat hänen mukaansa töissä jokapäiväisiä. Hän sanoo myös ilmaisseensa useaan otteeseen työntekijöiden kokemasta turvattomuudesta aluepäällikölle.
– Ei ole kiinni siitä, etteikö yhtiön johto tietäisi, heitä ei vaan kiinnosta tarpeeksi, nainen sanoo.
Jungle Juice Barin toimitusjohtaja Elli Holappa kertoo, että ketju päätyi sulkemaan vuoden 2019 lopussa yhden Helsingin ydinkeskustan toimipisteen työntekijöiden antaman palautteen takia. Kyseisellä pisteellä työskenneltiin paljon yksin ja työntekijät kokivat olonsa turvattomaksi.
Entisen työntekijän tiimistä lähes kaikki olivat naisia ja kaikki alle 25-vuotiaita. Hän itse eteni esihenkilöasemaan 19-vuotiaana. Jungle Juice Barin keskimääräinen työntekijä on 18–20-vuotias nuori nainen.
Uudellamaalla sijaitsevalla ABC-palveluasemalla työskennellyt parikymppinen nainen taas kertoo seksuaalista häirintää harjoittavista “vakkareista” eli asemalla paljon aikaa viettävistä miehistä.
Hänen mukaansa oli normaalia, että keski-ikäiset miehet valitsivat työntekijöiden joukosta “oman suosikkinsa”, jota he piirittivät työvuoron aikana.
Yksi maksoi aina kolikoilla, koska halusi ottaa kädestä kiinni, kun sai vaihtorahat takaisin. Yksi sanoi, että odottaa minua ulko-ovella, kun lähden töistä kotiin. Siitä tuli todella inhottava ja pelokas olo.
ABC:n entinen työntekijä
Haastateltava kertoo, että aseman nuoret naistyöntekijät muodostivat porukan, jonka kesken varoiteltiin toisia tietyistä asiakkaista ja suojeltiin toisia työntekijöitä inhottavilta tilanteilta.
Haastateltavan mukaan esihenkilöt eivät puuttuneet häiriköivien asiakkaiden käytökseen, vaan pikemminkin muistuttelivat siitä, että asiakkaalle ei saa olla töykeä.
SOK:n riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen myöntää, että S-ryhmään kuuluva ABC on työnantajana epäonnistunut haastateltavan kuvailemassa tilanteessa. Hänen mukaansa vastaavanlaisilta tilanteilta voitaisiin välttyä, jos esimies ja muu työyhteisö kannustaisivat nuoria työntekijöitä kertomaan työhön liittyvistä negatiivisista asioista.
Restel-liikenneasemien ja HelmiSimpukan ketjujohtaja Tarja Kuittinen myöntää, että väkivallan uhka ja tapaturman vaarat korostuvat, kun työskennellään yksin.
Hän kommentoi Shellillä työskennelleen Meerin kertomusta.
– Kun työtovereilta ei ole mahdollisuutta saada tarvittaessa apuja, on ymmärrettävää, että työntekijä voi tällöin tuntea turvattomuuden tunnetta. Lisäksi tauon pitäminen ja wc:ssä käyminen on haasteellisempaa, Kuittinen sanoo.
Hänen mukaansa liikenneasemat tekevät yhteistyötä vartiontiliikkeen kanssa, ja yrityksessä on selkeät toimintaohjeet uhkaaviin tilanteisiin ja turvallisuusasioihin.
Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Sampsa Puttosen mukaan työnantajan täytyisi antaa selvät ohjeet riskitilanteisiin. Hän muistuttaa, että kokeneiden työntekijöiden kokemusmaailma ei ole todellisuutta nuorille, jotka tulevat ensimmäistä kertaa työelämään. Nuorten pitää saada kokea luottamusta ja turvallisuuden tunnetta töissä.
Puttosen mukaan työhön perehdyttäminen ei ole pelkästään sitä, että osaa hoitaa työhön liittyvät tehtävät, vaan myös sitä, että tietää, miten toimia riskitilanteissa.
– Nuorta ei pidä jättää yksin tällaisten asioiden kanssa.
Lue lisää: