Opiskelija Vilma Ignatius, 19, sai elämänsä ensimmäisen oikean työpaikan viime kesänä. Näin paistetaan hampurilainen ja näin ne rahastetaan. Siinä ainoat neuvot.
Kaikki muut työt ABC-huoltoasemalla piti Ignatiuksen mukaan opetella yksinään.
Nuoren Ignatiuksen kokemus työelämästä ei ole harvinaista laatua.
Yle kysyi netissä nuorilta työoloista ja vastauksia tuli yli 300. Yksi suurimmista puutteista oli juuri perehdytyksen puute.
Osa joukkoistukseemme vastanneista oli panikoitunut täysin jouduttuaan kiireiseen asiakaspalvelutyöhön ilman opastusta.
“Uudet työntekijät itkivät usein paniikkiaan, koska perehdytys oli olematon ja he joutuivat osaamattomina kovan kiireen keskelle.”
Pikaruokaravintoloissa työskennellyt nainen, 24, Helsinki
Nuorten karut kokemukset ensimmäisistä työpaikoista nousivat esille elokuun loppupuolella. Tuolloin Hesburgerin työntekijät kertoivat muun muassa työstä ilman taukoja ja ilmaisesta ylityöstä.
Tällä viikolla Hesburgerin johto kertoi ryhtyneensä toimenpiteisiin. Yritys aikoo kuunnella työntekijöitään ja parantaa heidän olosuhteitaan.
Nettikyselyymme tulleiden vastausten perusteella Hesburger ei ole ainut nuorten työpaikka, jossa on ongelmia.
Nuoret pelkäävät leimautuvansa valittajiksi
Yleisesti ottaen nuoret ovat muita palkansaajia tyytyväisempiä työhönsä. Asiasta on kertynyt paljon näyttöä.
Ylelle tulleiden vastausten perusteella Hesburgerista tutut ongelmat vaivaavat kuitenkin monia muitakin pikaruokaketjuja, kahviloita ja huoltoasemia.
Puhelimella ja viesteillä Ylen tavoittamat nuoret halusivat esiintyä nimettöminä. He pelkäsivät leimautuvansa epäluotettaviksi valittajiksi työnantajien silmissä ja joutuvansa vaikeuksiin.
Vilma Ignatius taas pitää nuorten kohtelua työelämässä niin tärkeänä yhteiskunnallisena asiana, että haluaa puhua asiasta omalla nimellään.
Ongelmia löytyy monista tutuista yrityksistä
Nuorten Ylelle kertomat kokemukset koskevat niin pieniä perheyrityksiä kuin isoja tunnettuja ketjujakin. Tässä jutussa McDonaldsin, Subwayn ja ABC:n entiset työntekijät pääsevät ääneen. Vastauksissa toistuvat myös monien muiden vastaavien yritysten nimet.
“Taukojen perään kysyttäessä liikennemyymäläpäällikkö osasi vain nauraa vasten kasvoja”
Opiskelija, 22, työkokemus ABC:ltä
“Kesäni ravintolassa antoivat itselle huonon kuvan työelämästä, mikä on mielestäni se kaikista surullisin asia. Pitkät päivät ilman taukoja ovat tietysti ikäviä ja fyysisesti raskaita, mutta mielestäni kaikkein kamalinta on huonosta kohtelusta seuraava itsetuntoon kohdistuva vahinko.”
Opiskelija, työkokemus Mikkelistä
Vilma Ignatius kuvailee pudonneensa korkealta aloitettuaan kesätyönsä.
Hän oli odottanut hyvää opastusta työhön ja työelämään. Suureen S-ryhmään kuuluva ABC-asema oli hänen silmissään turvallinen työnantaja. Työssä kukaan ei kuitenkaan kertonut, mistä Ignatius saisi turvalliset työkengät jalkaansa, miten pitää toimia jos vaikka sairastuu, milloin palkka maksetaan, kenen kanssa sovitaan työvuoroista, milloin seuraava työtehtävä opetetaan.
"Nuoria on helppo käyttää hyväksi"
Työelämää tutkinut Tampereen yliopiston lehtori Pasi Pyöriä ei usko, että nuorten negatiiviset kokemukset työuran alussa ovat sen yleisempiä kuin ennenkään.
– On tosi tärkeää, että nuoret nostavat nyt epäkohtia esiin, Pyöriä sanoo.
Pyöriä näkee, että nuorten työoloja koskeva keskustelu on noussut otsikoihin kahdesta syystä. Ensinnäkin, nuoria on Pyöriän mukaan liian helppo käyttää hyväksi työelämässä.
Toisaalta nuoret työskentelevät tyypillisesti ravitsemis- ja majoitusaloilla sekä vähittäiskaupassa, jossa on Pyöriän mukaan keskimääräistä enemmän työoloihin liittyviä epäkohtia.
– Tämän nyt käytävän julkisen keskustelun kautta tilannetta voidaan parantaa, Pyöriä sanoo.
Sekava päälliköinti kuormittaa
Huonon perehdyttämisen lisäksi osaamaton johtaminen kuormittaa nuoria.
Huutavat pikkupomot ja sekava päälliköinti toistuvat Ylelle tulleissa vastauksissa usein.
“Pelolla johtaminen ja asiaton käytös kahvilan omistajan puolelta olivat ensimmäisiä kokemuksiani työstä ja esihenkilöistä. Koen, että nämä varhaiset kokemukset ovat jättäneet pysyviä vaikutuksia minuun työntekijänä.”
Entinen kahvilatyöntekijä, 27, Helsinki
Huono johtaminen johti irtisanoutumiseen
Aku Kosonen, 24, kertoo kokeneensa elämänsä huonointa johtamista pikaruokapaikassa. Kokemuksesta on kulunut jo monta vuotta. Saimme kuitenkin myös tuoreita vastaavia kertomuksia saman ketjun työntekijöiltä. He halusivat pysyä nimettöminä, joten Aku Kosonen saa antaa kasvot asialle.
Kosonen kertoo, että oli tehnyt kymmentuntisen työpäivän pikaruokapaikka McDonaldsissa. Viimeinen tehtävä oli mopata lattia.
Kosonen muistaa, että se jäi päällikön mielestä liian kosteaksi.
– Hän huusi, että seuraavaksi tulee varoitus.
Varoituksilla uhkailu oli Kososen mukaan jokapäiväistä.
– Sitä kuuli, jos vaikka kassakuittinauha oli kiireessä venähtänyt pitkäksi.
Aku Kosonen kuvailee johtamistyyliä pelotteluksi. Ilmapiiri oli kireä ja työ siksi raskasta.
"Kokemuksen pitäisi olla reilu"
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen näkee, että nuoren ensimmäinen työpaikka on normaalia suuremmassa vastuussa. Hänen mielestään erityisesti ensimmäisten kokemusten tulisi olla reiluja.
– Olisi tärkeää välittää nuorille viestiä, että työelämä ei ole vain kurjaa ja kiirettä, Puttonen sanoo.
Puttosen mukaan nuoren kokemuksilla työelämän alkutaipaleella voi olla pitkäkantoiset vaikutukset elämään.
Myös päälliköt ovat nuoria ja kokemattomia
Pikaruokapaikoissa ja kahviloissa usein myös päälliköt ovat nuoria ja kokemattomia.
Saamiemme vastausten perusteella esihenkilöt kuten vuoropäälliköt huutavat muuallakin kuin vain McDonaldsilla tai jo elokuussa esillä olleessa Hesburgerissa.
Ikävimmissä tapauksissa päällikkö saattaa nöyryyttää jopa asiakkaiden edessä. Esimerkiksi nuori nainen pääkaupunkiseudulta kertoo joutuneensa vuosiksi häpeän valtaan, kun esihenkilö haukkui hänet tuttujen asiakkaiden edessä.
Kokemus paniikinomaisesta tunteesta toistuu lukuisissa vastauksissa ja useissa puheluissa.
McDonaldsin toimitusjohtaja pahoittelee
Suomen McDonaldsin toimitusjohtaja Olli Johansson harmittelee Aku Kososen ja muiden Ylelle vastanneiden huonoja kokemuksia yrityksessä. Hän kertoo puhelimessa, että ketjun sisäisissä työhyvinvointikyselyissä ilmapiiriä pitää hyvänä yhdeksän kymmenestä työntekijästä.
– Tietysti toivoisin, että sata prosenttia työntekijöistämme kokisi niin.
Johanssonin mukaan talon sisäisissä kyselyissä lähes kaikki työntekijät ovat sitä mieltä, että esihenkilöt kohtelevat heitä kunnioittavasti ja kohteliaasti. Johansson kertoo, että vain 1,6 prosenttia työntekijöistä on eri mieltä.
– Jos jossain ravintolassa ilmenee ongelmia, ne käydään läpi ravintolan kanssa.
S-ryhmällä on kuukauden perehdytysohjelma
S-ryhmän kehitysjohtaja Marko Fonsen kertoo puhelimessa, että ABC-asemille on puolestaan laadittu kuukauden kestävä perehdytysohjelma jokaiselle uudelle työntekijälle.
Fonsen kertoo, että perehdytyksen käsikirjassa on tarkat ohjeet esimerkiksi ensimmäisten työpäivien kulusta ja kuinka oppimista seurataan.
Kehitysjohtaja sanoo yritysketjussa tiedostettavan, että he tarjoavat nuorelle usein hänen ensimmäisen työkokemuksensa. Viime kesänä ABC:t palkkasivat tuhat kesätyöntekijää.
– Kyllä siihen joukkoon mahtuu paljon onnistumisiakin.
Myös Ylen saamien vastausten joukkoon mahtuu työkokemusta kehuvia viestejä. Joskus positiivinen käänne on tapahtunut esihenkilön vaihduttua.
Perheenäiti heitti limut naamalle
Nuoret kaipaavat työnantajalta alussa muutakin kuin vain ohjeita työtehtävien tekniseen suorittamiseen. Asia tulee esille Ylelle lähetetyissä vastauksissa.
Nuoret työntekijät kaipaisivat nykyistä enemmän ohjausta etenkin asiakaspalvelutilanteisiin myös Työterveyslaitoksen vuonna 2018 valmistuneessa selvityksessä. Se koski kaupan sekä matkailu- ja ravitsemisalan työntekijöitä.
Vantaalainen, nyt 20-vuotias nainen kertoo puhelinhaastattelussa, että olisi kaivannut kipeästi opastusta nimenomaan asiakkaiden kohtaamiseen. Myös hän työskenteli McDonaldsilla. Hänelle tuli järkytyksenä, kuinka aikuiset ihmiset voivat käyttäytyä asiakkaan roolissa.
– Perheenäidit huutavat, heittävät päälleni limuja, salaattia ja hampurilaisia.
Opiskelija kertoo, että esihenkilöt käskivät päästämään asiakkaiden huudot toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sellaisen päivän jälkeen opiskelija kertoo lähteensä itkusilmässä töistä kotiin.
– Olisin tarvinnut emotionaalista tukea.
Laki käskee perehdyttää
Perehdyttäminen työhön on lakisääteistä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijän riittävästi työhön ja työolosuhteisiin sekä työssäkäytettäviin työvälineisiin.
“Ensimmäisen vuoden aikana sain monet huudot sen takia, etten tiennyt miten joku asia tehdään, koska minua ei oltu siihen perehdytetty. Vuoden ajan näin myös jatkuvasti töistä painajaisia ja olin muutenkin stressaantunut.”
Opiskelija, työkokemus huoltamolta, Tampere
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Mikko Nykänen sanoo, että työnantajan pitäisi huomioida nuorten kokemattomuus alasta ja työelämästä
– Nuorten on paljon vaikeampi arvioida omaa onnistumista. Siksi on tärkeä antaa kannustavaa palautetta.
Nykäsen mukaan se tukee sekä nuoren hyvinvointia että intoa työhön.
Innokas kesätyöntekijä muuttui tympeäksi
Vilma Ignatiuksen työinto huoltoasemalla laski kesän kuluessa.
Hänestä alkoi tuntua, että työnantajalle on yksi lysti jaksaako hän vai ei.
Ignatius oli halunnut ja sopinut osa-aikaisesta työstä. Työsopimuksessa sovittiin, että viikkotyötunteja on keskimäärin 20.
– Minulta mitään kysymättä vuoroja olikin jopa 42 tuntia ja ylitöihin kysyttiin lähes joka vapaapäivänä.
Ignatius koki, että työsopimuksella ei ollut merkitystä. Hän ihmettelee myös, miksi vuorojen määrästä ei keskusteltu hänen kanssaan.
– Kun kysyin, kenen kanssa puhuisin niistä, sain aina eri nimen.
Hän alkoi olla väsynyt.
– Liiallinen työmäärä ja väsymys kiristivät työntekijöiden välejä.
Ignatius piti työilmapiiriä lopulta niin huonona, että se alkoi vaikuttaa siihen, kuinka hän suhtautui asiakkaisiin .
– Alkukesästä olin avulias ja ystävällinen, mutta loppukesästä tympeä ja kyyninen.
Työtahti tuntui kohtuuttomalta.
Kohtuuttomasta raadannasta kertoivat elokuussa myös Hesburgerin työntekijät.
Nuori myy ruokaa syömättä itse
Kokemus työtahdin raakuudesta toistui lähes kaikissa Ylelle tulleissa yli 300:ssa vastauksessa
Nälkäistä asiakasta saattaa palvella nuori, joka itse ei ehdi syödä tai edes käydä vessassa työvuorojen aikana. Vastaavista kokemuksista kertoo Subwaylla työskennellyt nuori nainen.
– Ohjeistus oli, että syödään mahdollisimman nopeasti silloin kun ehditään, ja jos ei ehditä niin silloin jätetään syömättä, nainen kertoo.
Aloittaessaan paikassa nainen oli 16-vuotias. Silti hän kertoo tehneensä jopa 12-tuntista työpäivää.
Moitteet tulevat kotiin vapaa-päivänäkin
Työ ja päälliköt ovat ujuttautuneet toisinaan myös nuorten työntekijöiden vapaa-aikaan.
Niin ikään Subwaylla Helsingissä työskennellyt opiskelija kertoo, että työnantajan viesteihin piti reagoida myös vapaapäivinä.
– Työnantaja vaati asentamaan työntekijän omaan kännykkään Whatsapp-viestisovelluksen.
Opiskelija kertoo, että esihenkilö lähetti säännöllisesti ryhmään kaikkien työntekijöiden nähtäväksi noottiviestejä.
– Jos edellisen illan työntekijä oli jättänyt vaikka yhdenkin leivänmurun tiskialtaaseen tai lattialle ravintolaa siivotessaan.
Subwayn lisäksi maininta viestisovellusten vastaavasta käytöstä toistuu eri työnantajien kohdalla.
Subway kouluttaa itse johtajiaan
Subway-ketjun Suomen maajohtaja Petteri Lehtimäki kertoo kunkin ketjun yrittäjän päättävän omista tavoistaan kommunikoida työntekijöiden kanssa.
Maajohtaja kirjoittaa sähköpostissaan, että työntekijöiden terveys, turvallisuus ja hyvinvointi on ketjussa erityisen tärkeää. Lehtimäen mukaan yrittäjät koulutetaan muun muassa huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista.
– Tarjoamme heille myös jatkuvaa tukea ja koulutusta työnantajana toimimiseen.
Itse työ maistuisi
Ylelle vastanneista nuorista kukaan ei valita itse työstä. Päinvastoin.
Subwayllä työskennellyt nuori nainen kertoo puhelimessa, että piti paljon itse työstä.
– Koin, että olen hyvä siinä.
Kahden vuoden jälkeen hän ei kyennyt enää jatkamaan.
– Irtisanouduin pomojen vuoksi.
Myös Aku Kosonen olisi voinut jatkaa McDonaldsilla, jos johtaminen olisi ollut kunnossa.
– Olen ollut sen jälkeen töissä esimerkiksi varastolla ja nähnyt, että raskastakin työtä jaksaa rennossa ilmapiirissä.
McDonaldsin toimitusjohtaja Olli Johansson on harmissaan tästäkin kokemuksesta.
– Meillä halutaan ehdottomasti pitää kiinni ihmisistä, Johansson sanoo.
Hän huomauttaa, että työn oppiminen vie aikansa ja osaava ihminen halutaan pitää töissä.
Happamalta maistuva majoneesi on huono bisnes
Tampereen yliopiston lehtori Pasi Pyöriä näkee niin, ettei nuorten kohtelu työpaikoilla ole vain inhimillisesti tärkeä kysymys. Se voi käydä kalliiksi myös yritykselle.
– Lähitulevaisuudessa kilpailu osaavasta työvoimasta kasvaa. Se, miten nuoret otetaan työpaikalla vastaan, voi olla työnantajalle kilpailuvaltti.
Toisaalta nuorten huonosta kohtelusta aiheutuvat mainehaitat voivat näkyä suoraan yrityksen kassassa.
– Jos Hesburgerin kuuluisa majoneesi alkaa maistua perheellisille happamalta, he jättävät viemättä perheensä kyseiseen ravintolaan. Taloudelliset menetykset yritykselle voivat olla tuntuvia.
Uusi yritys ensi kesänä
Vilma Ignatius aloitti opiskelun Tampereen yliopistossa tänä syksynä.
Viimeistään ensi kesänä hän haluaisi mennä taas töihin.
Hän toivoo, että oma esiintyminen tässä jutussa herättää työnantajat kohtelemaan jokaista nuorta hyvin. Ignatius toivoo reiluutta.
– Toivon, että puolin ja toisin mennään niillä pelisäännöillä, joista on yhteisesti sovittu.
Hän sanoo olevansa valmis joustamaan ja tekemään esimerkiksi ylitöitä.
– Ei saa mennä kohtuuttomuuksiin kummallakaan osapuolella.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella perjantaihin 17.9.2021 kello 23 saakka.
Lue lisää: