Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ari-Pekka Setälä pujottelee vielä tyhjinä seisovien sahatavaran lajittelulaitteiden välissä. Hän aloittelee töitä Rauman uudella sahalla.

– Täällä ei tarvitse itse olla linjalla koskemassa käsin kappaleisiin. Koneet hoitavat sen homman, se on ehkä suurin ero vanhaan, Setälä kertoo.

Sahan seinät ovat pystyssä, mutta ilman sisuskaluja kuten puun kuorimakoneita, sahalinjaa, kuljettimia ja lajittelijoita rakennus on vielä kuin mikä tahansa jättimäinen teollisuushalli. Asennukset ovat vasta käynnissä.

Ensi syksynä sahan pitäisi pyöriä täysillä.

Tähän asti Setälä on tehnyt töitä Metsä Fibren muilla sahoilla ja opiskellut tulevaa työtänsä.

Hän kahlasi uuden sahan toimintoja läpi laitetoimittajien verkkokursseilla. Kohta Raumalla alkaa myös valmistuvan sahan testaaminen.

Rauman sahalle haettiin työntekijöitä vuosi sitten. Silloin Setäläkin laittoi hakemuksen sisään.

– Nyt tehdään konenäköä ja teknologiaa hyödyntävä ihan uusi saha. Se on päällimmäinen syy, miksi halusin olla mukana tässä projektissa, Setälä sanoo.

Saha käsittelee 300 tukkia kymmenessä minuutissa

“Maailman modernein saha”, Metsä Fibre kertoo suurhankkeesta nettisivuillaan.

Rauman sahan johtajan Liisa-Maija Perävainion mukaan uudella sahalla tehdään suuri edistysloikka teknologiassa ja tehokkuudessa.

– Se näkyy erityisesti siinä, miten hyödynnetään konenäköä ja automatiikkaa esimerkiksi lajitteluissa, automaattisissa lastauksissa ja siirroissa.

Perävainion mukaan uusi sahalinja käsittelee rekkakuormallisen eli noin 300 tukkia kymmenessä minuutissa. Nykyisiin sahoihin verrattuna vauhti on kolminkertainen.

Kun tukki syötetään sahalla sisään, se reissaa automatiikan ohjaamana yli kilometrin.

Ensin tukki kuoritaan, sitten sahataan ja syntynyt sahatavara lajitellaan. Kuivaamossa puu pysähtyy ja viipyy siellä laadusta riippuen vuorokauden tai useita. Siitä tuotteet siirtyvät laatulajitteun jälkeen rekoilla eteenpäin. Varastoa sahalla ei ole.

Uusi saha käsittelee pelkästään mäntyä.

–Jos otettaisiin myös kuusi, tarvittaisiin lisää tilaa tukkikentälle. On tehokkuuskysymys, että sahataan vain yhtä puulajia, sahan johtaja Liisa-Maija Perävainio sanoo.

Sahan on tarkoitus tuottaa vuosittain 750 000 kuutiometriä mäntysahatavaraa. Suomen sahojen koko tuotanto on nyt 12 miljoonaa kuutiometriä.

Raumalla haetaan myös synergiaetuja. Sahan rakennustyömaan vieressä tupruttelee höyryä yhtiön sellutehdas. Sinne kulkee jatkossa suoraan putkea pitkin sahalta sivutuotteena syntyvä hake. Paluupostissa sellutehtaassa syntyvää energiaa tuodaan sahalle kuivausprosessin avuksi.

Sahojen huippuvuoden jälkeen hinnat kääntyvät laskuun

Sahoilla on ollut erinomainen vuosi. Sitä kukaan ei osannut odottaa. Korona-pandemian alussa myynti putosi roimasti, mutta kääntyikin yhtäkkiä kysyntähuipuksi, kun etätöihin ajetut kansalaiset ryhtyivät rakentamaan ja nikkaroimaan.

Rautakauppojen varastot tyhjenivät, omakotirakentajien tarvitsema puu kallistui ja terassilaudat loppuivat kaupoista.

Sahatavaran vientihinnat nousivat vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla voimalla, jollaista ei ole nähty sitten 1970-luvun öljykriisin, kertoo Pellervon taloustutkimuksen metsäennuste. Tosin vuoden takainen vertailuaika oli erityisen huono.

Metsäennusteella on silti hyviä uutisia rakentajille: sahatavaran vientihintojen kiivain nousuvaihe on takana ja loppuvuonna hinnat kääntyvät laskuun. Vientihinnat heijastuvat kotimaan hintoihin.

Syynä hintojen laskuun on sahojen tuotannon lisääntyminen.

– Kysyntä ja tarjonta alkavat olla paremmin tasapainossa. Hinnat kävivät sen verran korkealla, että sahatavaran jatkojalostajat rupesivat kärsimään siitä ja sitä kautta (kysynnän laskun vuoksi) hinnat kääntyivät laskuun, PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen kertoo.

Mitään romahdusta ei hänen mukaansa silti ole näköpiirissä.

– Kysyntä on sen verran vahva, rakentamisella pyyhkii hyvin.

Kolmen suuren metsäjätin rinnalla Suomessa toimii kolmisenkymmentä yksityisesti omistettua sahaa. Moni niistäkin on pystynyt nyt investoimaan toimintaansa.

Suomen sahatavaran tuotannosta kolme neljäsosaa menee vientiin. Sahatavara on Suomen viidenneksi suurin vientituote. Myös Rauman sahalta suurin osa tuotannosta lähtee aikanaan muualle Eurooppaan ja Aasiaan.

Ilmastovaikutukset voivat nostaa puun kysynnän uudelle tasolle

Sahabisnes on suhdanteille herkkää ja heittelehtii rakentamisen mukana. Sahatavaran kysynnän odotetaan nyt kuitenkin pitkällä tähtäimellä kasvavan. Suuri syy on ilmastonmuutos, jonka kansalaiset ottavat vakavasti. Puurakennus varastoi hiiltä pitkäksi aikaa ja siksi puu kasvattaa suosiotaan.

Esimerkiksi Rauman keskustan idyllisissä puutaloissa hiili ollut tallessa satoja vuosia.

Rauman sahalla puhutaan niin suurista puumääristä, että yhtiön täytyy uskoa tosissaan sahatavaran kysyntään ja puurakentamisen nousuun maailmalla.

Metsä Groupiin kuuluvan, sahoista ja sellutehtaista vastaavan Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kertoo, että sahatavaran kysyntä kasvaa vuodessa noin kahdeksan miljoonaa kuutiota. Kysyntä kasvaa etenkin Aasiassa, Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa.

– Kun katsotaan pitemmän aikavälin trendiä, niin kasvu tulee jatkumaan ja puutuotteiden osuus kasvaa. Ne tulevat korvaamaan fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen rakennuskustanusideksissä puumateriaalin lisääntyminen on selkeä trendi, joskin betoni hallitsee vielä julkista rakentamista. Pientalojen rakentamisessa puu on lisääntynyt entisestään.

Euroopassa on puurakentamista tukevia ohjelmia. Suomessa tavoitteena on, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta olisi liki kolmannes vuonna 2022 ja liki puolet vuonna 2025.

Myös PTT:n Valonen arvioi, että puun kysyntä kasvaa pitkällä tähtäimelllä. Ilmastovaikutusten lisäksi puun kysyntää lisäävät maailman väestönkasvu ja kaupungistuminen.

Yhtiön sata tuhatta omistajaa haluavat sahan kotimaahan

Metsä Group -konsernin omistajina on Metsäliitto Osuuskunnan kautta 100 000 suomalaista metsänomistajaa. He haluavat puulleen hyviä tuottoja.

Omistus muokkaa strategiaa. Kun Suomessa muutoin valitellaan investointien puutetta, Metsä Group investoi massiivisesti kotimaahan. Sahan lisäksi Kemiin on tulossa 1,6 miljardia maksava sellutehdas. Äänekoskelle yhtiö suunnittelee kertopuutehdasta.

Esimerkiksi kilpailija UPM rakentaa suurta sellutehdasta Uruguayhin.

– Meidän strategisena tavoitteena on nimenomaan suomalaisen metsän arvon kasvattaminen ja kyllä se lähtee omistajapohjasta, Metsä Fibren Nousiainen sanoo.

Samalla Metsä Group hakee suurtuotannon etuja. Kun tuotantoa syntyy paljon, keskimääräiset kustannukset laskevat.

Mutta kotimaisilla investoinneilla on kolikon toinenkin puoli. Suurten investointien epäillään lisäävän hakkuumääriä, niin että kestävä kehitys vaarantuu. Hakkuiden lisääminen pienentää hiilinieluja ja vähentää metsien monimuotoisuutta.

Kilpailijat taas pelkäävät, että jättisahan myötä puun saanti vaikeutuu.

PTT:ssä lasketaan, että useat saha-alan investoinnit lisäävät tuotantokapasiteettia 1,5 miljoonalla kuutiometrillä seuraavien neljän vuoden aikana. Sahattavaa pitäisi kuitenkin riittää.

– Metsien suurempi kasvu lisää puuta. Ilmaston lämpeneminen lisää puun kasvua, ja kasvua tuovat myös politiikkatoimet kuten lannoituksen lisääminen. Tukkisaanto metsistä tulee todennäköisesti kasvamaan, PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne sanoo.

Setälä päätyi sahalle sukulaisten mallista

Setälä kertoo alkujaan päätyneensä sahalle parikymppisenä. Myös isä ja veljet työskentelivät alalla.

– Se on tullut sukurasitteena. Eka ajauduin sahalle ja sitten huomasin, että ehkä tämä onkin se juttu, jota haluaa tehdä. On päässyt tekemään monenlaista. Uskon, että tässä pääsee myös kehittymään ja näkemään erilaisia työtehtäviä.

Noin vuoden kuluttua Setälä seuraa valvomossa tuotteiden kuivausta.

– Automatiikka on varmasti myös meille operaattoreille ja muille mahdollisuus oppia uutta. Uskon, että se on tulevaisuudessa se juttu, joka tulee kehittymään.

Uusi saha alkaa pyöriä kolmessa vuorossa. Se on saha-alalla uutta. Paperitehtaissa kolmivuorotyö on kyllä ollut tavallista.

Setälä tulee tekemään kuivausasiantuntijana vain päivävuoroa. Se sopii pikkuvauvan isälle.

Yksinäistä ei valvomossa pitäisi olla, sillä sahalla on jatkuvasti kymmenisen henkilöä vuorossa.

– Kyllähän tämä tiimityötä on alusta loppuun.

Kaikkiaan työntekijöitä tulee olemaan sahalla vajaat sata. Näin suurelle sahalle se on vähän.

Myös Setälä uskoo sahan tulevaisuuteen ja puurakentamisen uusiin innovaatioihin.

Ajoittain kiivas metsäkeskustelu tai metsien monimuotoisuuden säilyminen eivät huoleta.

– Luotan siihen, että Suomessa tiedetään, mitä tehdään.