Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomalaiset kanalat ovat suurempia kuin useat Suomen kunnat.

Olemme somerolaisessa virikehäkkikanalassa, jossa kanat kuhisevat ympärillä, ja nopealla silmäyksellä kananmunia näkyy joka puolella. Täällä on 21 500 kanaa, enemmän kuin esimerkiksi Pieksämäellä asukkaita.

Kaakatus on paikoin korvia huumaavaa, ja välillä joukosta kajahtaa komea kukon kiekaisu.

Suomessa suurin osa kananmunia tuottavista kanoista elää virikehäkeissä. Se on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa keskimäärin.

Näin ei kuitenkaan enää ole kauaa, koska asiaan on tulossa muutos. Päivittäistavarakaupan kaksi suurta, SOK ja Kesko, ovat ilmoittaneet luopuvansa virikehäkkikananmunien myynnistä viiden vuoden sisällä. Lidl luopui virikehäkkien munista jo 2016.

Se tarkoittaa sitä, että halvimmat kananmunat, eli virikehäkkimunat, katoavat nopeassa tahdissa kauppojen hyllyiltä.

Suomalaisten ruokakauppojen lisäksi häkit ovat olleet agendalla EU:ssa. Euroopan komissio puolsi tänä kesänä kansalaisaloitetta, jolla halutaan kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatus. Suomessa se koskisi virikehäkkikananmunien tuotannon lisäksi erityisesti porsivia emakoita. EU:ssa tutkitaan nyt aloitteen vaikutuksia.

Kansalaisaloitteen tavoitteena on kieltää tuotantoeläinten kasvatus häkeissä EU:ssa vuoteen 2027 mennessä.

Onko vapaa kana kuitenkaan onnellisempi kuin häkissä elävä?

Kauppojen toiminta on pelkkää hyvesignalointia, virikehäkkikanalan pitäjä Jaakko Salo tuhahtaa.

– Eihän virikehäkkimunia olisi enää pitkään aikaan tuotettu, jos ne eivät menisi kaupaksi. Tämä liittyy vain yleiseen keskusteluun eläinten hyvinvoinnista, vaikka Suomessa eläinten asiat ovat hyvällä tolalla.

Tällä samalla somerolaisella tilalla syntynyt ja kasvanut Salo on ollut käytännössä koko elämänsä mukana kananmunantuotannossa. Tilalla vaihdettiin perinteiset häkit virikehäkkeihin kymmenisen vuotta sitten, ja nyt myös virikehäkit ovat ahtaalla.

Edellisestä uudistuksesta on niin vähän aikaa, että monet eivät ole vielä saaneet maksettua vanhoja velkojaan pois, kun uusi uudistus on jo tulossa. Moni virikehäkkikanaloita omistava tuottaja pohtii Salon tavoin sitä, lopettaako kokonaan vai uudistaako oman tilansa lattiakanalaksi.

– Tuottajat ovat sylkykupin asemassa tässä tilanteessa. Itsekin olen ensi vuonna varmaan tauolla kanoista, ja sen jälkeen mietin jatkanko ollenkaan, Salo sanoo.

Kanat ovat virikehäkeissä kuin kerrostalon asukkaita. Häkkejä on päällekkäin useassa kerroksessa, ja jokaisessa häkissä on viitisenkymmentä kanaa.

Kanat ovat selvästi uteliaita tulijoita kohtaan, mutta äkkinäiset liikkeet saavat ne kavahtamaan kauas häkin toiseen päähän. Kynnet rapisevat häkin verkkoa vasten kanojen liikkuessa virikehäkeissään.

Kanat sairastavat virikehäkeissä paljon vähemmän kuin esimerkiksi lattiakanaloissa, ja ovat sopivamman kokoisissa ryhmissä, Jaakko Salo huomauttaa.

Kananmunien tuotannon eettisyyttä ja kanojen hyvinvointia miettivät myös alastarolaisen lattiakanalan omistajat Juuso Hulmi ja Martti Tytykoski.

– Lattiakanalassa kanat voivat saada suolinkaisia ja muita terveysongelmia. Kengissä kantautuu pöpöjä, ja lattioilla juoksee hiiriä, joiden mukana tulee eläintauteja. Siinä suhteessa häkkikana voi voida jopa paremmin.

Hulmilla ja Tytykoskella on kuitenkin tuntemus siitä, että kanat voivat hyvin heidän tilallaan, vaikka vastauksia kanoilta ei saada. Lattialla ja kerroksissa pomppivat ja peuhaavat kanat hymyilyttävät Hulmia.

Lattiakanalan vapaan kanan munat eroavat virikehäkkimunista sillä, että kanat eivät ole häkeissä, vaan vapaina valtavassa kanalahallissa. Halli on niin sanottu kerroslattiakanala, sillä lattiatason lisäksi kanat oleilevat monessa eri kerroksessa. Kerrokset ovat kuin hyllyjä, joille kanat pääsevät hyppelemällä ja lyhyillä lentopyrähdyksillä.

Hulmi ja Tytykoski olivat Suomessa ensimmäisten joukossa perustamassa lattiakanalaa.

– Juuso oli Ruotsissa töissä ja näki miten paljon siellä on vapaita kanoja ja kuinka homma toimii. Hän arveli, että Suomessakin tullaan joskus menemään siihen suuntaan, Tytykoski kertoo.

Vapaiden munien osuus myynnissä ja tuotannossa on kasvanut koko ajan. Vapaat munat ohittavat virikehäkkimunat puolen vuoden sisään molemmissa, Tytykoski pohtii.

Lattiakanalassa tulee vastaan myös muita, erikoisia ongelmia. Nuorien kanojen kanssa muninta on aluksi villiä, kun kanat opettelevat vielä munimaan pesiinsä ja silloin saa talkoissa kerätä munia lattialta, Tytykoski sanoo. Myöhemmin lattialta löytyy hyvin pieni osa päivittäisistä munista.

Kanaloissa lähes kaikki toimet on täysin automatisoituja, ja virikehäkkikanaloissa moni asia on helpompaa ja hygieenisempää, Hulmi toteaa. Esimerkiksi lattialle munimisia ei juurikaan tule ja kanat pysyvät terveempinä, hän huomauttaa.

Hulmi ja Tytykoski vitsailevat paljon keskenään ja nauravat kovaan ääneen. Kauppojen läpiajama uudistus kuitenkin mietityttää. Virikehäkkien poistuminen on heidän mukaansa seuraava luonteva askel kananmunien tuotannossa.

Kananmunien hinta tuottajille ja kuluttajille mietityttää Hulmia.

– Tuleeko lattiakanaloiden munista uusi bulkki, kun virikehäkkimunat poistuvat, hän pohtii.

– Ei meille ole ongelma tuottaa vastuullisesti ja eettisesti. Tämähän on kuin mummon kanala, mutta kanoja on aika monta tuhatta enemmän, Tytykoski lisää ja naurahtaa.

Pohjoismaisittain mitattuna suurin osa myytävistä kananmunista on vapaiden kanojen munia. Suomi on poikkeus Pohjoismaissa ja jopa Euroopassa suurella virikehäkkituotannon määrällä.

Yksi syy Suomen suureen virikehäkkien määrään voi olla, että Suomessa on sallittu suuret virikehäkit. Esimerkiksi Ruotsissa virikehäkeissä saa olla vain vajaa 20 kanaa, Suomessa kuutisenkymmentä, Helsingin yliopiston eläinlääketieteen lehtori Eija Kaukonen toteaa.

– Se on vaikuttanut Ruotsissa suoraan siihen, että lattiakanala on ollut houkuttelevampi vaihtoehto sen jälkeen, kun perinteiset häkit kiellettiin kymmenisen vuotta sitten, hän huomauttaa.

Kaukonen ei osaa sanoa suorilta käsin, miksi iso muutos virikehäkkituotannosta pois tapahtuu juuri nyt.

– Taustalla on varmasti lisääntynyt tietoisuus eläinten ja lintujen hyvinvoinnista. Vapaana eläessään kanat voivat käyttäytyä enemmän lajinsa mukaisesti. Kauppojen kohdalla kyse voi olla myös imagosta.

Kanojen keskuudessa vapainta elämää elävät ulko- ja luomukanaloiden kanat. Vapaus käy ilmi heti laitilalaisen tilan pihaan ajaessa. Kanoja näkyy kanalan viereisellä pellolla, ja autoilijoita varoitetaan vapaana liikkuvista kanoista.

Juhani Torikka seuraa kanojen menoa isossa ulkotarhassa. Ne ovat äärimmäisen iloisen ja hyvinvoivan näköisiä, ja niillä ei ole kiire mihinkään, hän toteaa tyytyväisenä.

– Kanan luontainen käyttäytyminen tulee hyvin esille tässä, kun ne saavat kulkea vapaasti miten haluavat.

Torikka pyörittää ulkokanalaa yhdessä kaverinsa kanssa. He ovat kokeilleet monia erilaisia keinoja kanojen aktivoimiseksi.

– Pihalla on kanoille oma keinu, ja olemme istuttaneet omenapuita, joista putoavat omenat kanat saavat syödä syksyllä. Kerran kippasimme 2000 pallomeripalloa kanojen aitaukseen, ja kovasti ne niillä touhusivat, Torikka kertoo.

Kanan onnellisuutta on vaikea mitata, eikä sitä ole Suomessa tutkittu vielä tarkemmin, eläinten hyvinvointikeskuksen johtava asiantuntija Satu Raussi huomauttaa.

On kuitenkin muutamia asioita, joilla kanan hyvinvointia voidaan lisätä. Riittävän väljät tilat, kanojen luontaista käyttäytymistä tukevat aktivointipuuhat, kuten nokkiminen, ruuan etsintä ja lattiapehkuissa peuhaaminen, monipuolinen ruoka ja hyvät orret, missä levätä, Raussi luettelee.

– Toisaalta kana on parvieläin, ja oma parvi on sille tärkeä tuki. Virikehäkeissä kanoilla on oma tuttu muutaman kymmenen kanan parvi turvana, mitä taas ei ole lattiakanaloissa, joissa tuhannet kanat ovat sekaisin, Helsingin yliopiston eläinlääketieteen yliopistonlehtori Eija Kaukonen toteaa.

Ruokakaupoissa myytävät kananmunat tulevat pääasiassa Länsi-Suomesta. Eniten kaupan hyllyillä on virikehäkkikanojen munia ja toiseksi eniten lattiakanalan munia. Ulko- ja luomukanaloiden osuudet ovat molemmat pieniä.

Lähivuosina yksi munakategoria poistuu kauppojen hyllyiltä. Nytkin jo isona osuutena oleva lattiakanaloiden vapaa muna tulee kasvamaan suurimmaksi. Miten ostaja voi tietää, että mitä munia ostokoriin päätyy? Katso alla olevasta taulukosta ohje munien tunnistamiseen.

Keskustelu on avoinna 4.10. klo 23 asti. Mitä mieltä olet kananmunien eettisyydestä?