Poissa silmistä, poissa mielestä
Suurin osa sekajätepussien sisällöstä kuuluisi lajitella erikseen
Kolme agrologiopiskelijaa selvitti keskisuomalaisten sekajätepussien sisältöä viime kesänä kahden kuukauden ajan.
Ennätyshelteet toivat oman lisänsä muutenkin rankkaan työhön.
Salla Leskinen: Ensimmäisenä päivänä olin järkyttynyt. Ensin luulin kärpäsentoukkia riisiksi, kunnes huomasin, että ne liikkuvat.
Liki viidennes roskapussien sisällöstä olisi kuulunut biojäteastiaan.
Oikein lajiteltu biojäte käytetään energian, polttoaineen ja mullan valmistukseen.
Milja Lahdenvesi: Työ toi ymmärrystä, että lajittelu ei aina ole helppoa. Joihinkin pakkauksiin on todella huonosti merkitty miten ne pitää lajitella.
Pakkausjätettä, eli muovia, kartonkia ja pahvia oli noin kolmannes pussien sisällöstä.
Taajamissa pakkauksia päätyi sekajätteeseen hieman vähemmän kuin maaseudulla, missä keräyspisteitä on harvassa.
Oikein lajiteltu muovi palaa takaisin käyttöön esimerkiksi tiskiharjana.
Elina Puranen: Ehkä lajittelu paranisi, jos ihmiset ymmärtäisivät, että eri materiaalit ovat raaka-aineita uusille tuotteille.
Reilu viidesosa kaikesta roskiin päätyneestä oli sitä mitä pitääkin, eli sekajätettä. Määrä oli hiukan kohentunut vuoden 2017 tutkimuksesta.
10 prosenttia roskapussien sisällöstä oli tekstiilejä ja jalkineita.
Elina Puranen: Yllättävän paljon löytyi aivan käyttämätöntä tavaraa. Näissä kengissä oli vielä hintalappukin tallella.
Jäte ei katoa, kun sen heittää roskiin.
Valtaosan sekajätteeseen päätyneestä materiaalista olisi voinut vielä hyödyntää uudelleen.
Tekijät
Julkaistu 8.10.2021 11:40