Pääministeri Sanna Marinin (sd.) somekäyttäytyminen on herättänyt keskustelua viime aikoina. Pääministeri on nähty Instagramissa esittelemässä uutta reppuaan, lenkkeilemässä ja nauttimassa rennosti syysauringosta.
Samalla on ihmetelty, voiko poliitikko esiintyä näin rennosti sosiaalisessa mediassa. Kuitenkin verrattuna kansainvälisiin päättäjiin, Marinin Instagram-presenssi näyttäytyy vielä varsin virallisena ja hieman kuivakkanakin.
Esimerkiksi Kanadan pääministeri Justin Trudeaun (Kanadan liberaalipuolue) Instagram-tilillä jaetaan lennokkaita otoksia, joissa Trudeau tapaa kansalaisia, leikkii perheen kesken ja käy pubissa.
Mutta rennon ilmeen takaa paljastuukin tarkkaan suunniteltu visuaalinen konsepti, jolla tietoisesti rakennetaan narratiivia pääministeristä.
Yle tarkasteli somenäkyvyyttä saaneiden, 1970–1980-luvuilla syntyneiden kiinnostavien kärkipoliitikkojen Instagram-tilejä tämän vuoden alusta 16. syyskuuta asti. Marinin ja Trudeaun Instagram-tilien lisäksi tarkastelun kohteena olivat Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin (sosiaalidemokraatit), Ranskan presidentti Emmanuel Macronin (Tasavalta liikkeessä -puolue) ja Uuden-Seelannin pääministerin Jacinda Ardernin (Uuden-Seelannin työväenpuolue) tilit.
Päättäjien Instagram-tilejä ja etenkin niiden visuaalista ilmettä arvioivat jutussa Tampereen yliopiston viestinnän professori, poliittisen viestinnän dosentti Pekka Isotalus ja Aalto-yliopiston valokuvataiteen yliopistonlehtori Hanna Weselius.
@mette
Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin Instagram-tilillä tekstit ovat visuaalisuutta tärkeämpiä, arvioivat asiantuntijat. Muihin päättäjiin verrattuna Frederiksenin kuvien yhteyteen on usein liitetty paljon tekstiä.
– Tilin kuvat eivät ole erityisen kiinnostavia, joten tekstien täytyy olla. Hänen tilinsä on päiväkirjamainen, missä hän jutustelee rennon oloisesti seuraajiensa kanssa, Hanna Weselius sanoo.
Frederiksenin kuvissa on paljon toisteisuutta. Säännöllisin väliajoin hän julkaisee itsestään suoraan edestäpäin otetun kuvan, jossa hän katsoo suoraan kameraan.
– Hän pyrkii ottamaan kontaktin seuraajaan. Kuviin on aina liitetty jokin teksti, jonka hän haluaa viestiä, Pekka Isotalus toteaa.
Tilillä julkaistaan myös paljon kuvia, joissa Frederiksen seisoo yhden tai useamman muun ihmisen kanssa yhdessä – ajan hengessä turvavälin päässä toisistaan.
– Paljon on ikään kuin huonoja poseerauskuvia, pönötystä, varta vasten Instagramiin otettuja kuvia. Tilillä käsitellään aika paljon poliittisia teemoja ja näytetään ihmisiä, joita hän on tavannut, Isotalus sanoo.
Asiantuntijat summaavat, että Mette Frederiksenin tilillä halutaan antaa pääministeristä konstailematon, aito kuva, jossa keskitytään ennemminkin asiaan ja Frederiksenin arkeen pääministerinä kuin tilin visuaaliseen ilmeeseen tai tarkkaan harkitun imagon rakentamiseen.
Tilin muutamissa rennommissa kuvissa pääministeri nähdään kannustamassa urheilijoita, laitamassa ruokaa ja pesemässä ikkunoita.
– Jos tässä jotain hahmoa rakennetaan, niin ikkunanpesukuva on ehkä se kuva, jossa se parhaiten näkyy. Ollaan kaikin puolin mutkattomia, mikä on varmasti jollain tavalla myös aitoa, Weselius arvioi.
@justinpjtrudeau
Isä, aviomies, Kanadan liberaalipuolueen johtaja, Kanadan 23. pääministeri, listataan Justin Trudeaun Instagram-biossa. Nämä kaikki puolet näkyvät myös hänen tilillään – joidenkin makuun ehkä liikaakin.
– Hän ja koko hänen perheensä on täydellinen tuote: koko perhe lapsia myöten on valjastettu tähän työhön, ja heidän ympärilleen on rakennettu uskomaton visuaalinen narratiivi, joka on muihin verrattuna aivan omaa luokkaansa, pohtii Hanna Weselius.
Hänen mielestään kuvilla halutaan antaa täydellisyyden vaikutelma pääministeristä perheineen.
– Jopa lapsen jäätelöjämät naamalla ovat niin nättiä – ja niin suunniteltua. Tilin perusteella Trudeaun elämässä tapahtuu niin paljon kaikkea mukavaa, että herää kysymys, missä välissä hän tekee kaiken kuivan poliittisen raatamisen, Weselius sanoo.
Kuvista paistaa ammattilaisen kädenjälki, ja ne ovat täysin linjassa keskenään. Kantavia teemoja tilillä ovat päivähoito, kotien rakentaminen ja koronarokotukset.
Justin Trudeau on lähes kaikissa kuvissa itse keskeisessä roolissa, mutta harvoin yksin. Weselius arvioi, että tällä halutaan luoda kuva maanläheisestä, lähestyttävästä poliitikosta, joka nauttii ihmisten parissa olemisesta jopa korona-aikana.
Selfieitä tilillä ei julkaista juuri lainkaan.
– Tili poikkeaa siitä, mitä Instagramissa ajatellaan olevan, eli kotialbumityyppistä sisältöä. Tässä ei luoda autobiografiaa, vaan ammattilaiset rakentavat hänelle profiilia.
Myös Pekka Isotalus on sitä mieltä, että kuvista puuttuu oman käden jälki. Toisaalta tilannekuvat on luotu taitavasti, kuin Barack Obaman kuvat aikoinaan.
– Joidenkin mielestä profiili voi tuntua etäiseltä ja poliitikon stereotypiaan sopivalta, mutta joku toinen kenties arvostaa sitä, että tästä näkyy laadukas tekeminen ja panostaminen Instagramiin viestintävälineenä.
Hanna Weseliuksen mukaan Trudeaun tilillä korostuu visuaalisen konseptoinnin äärimmilleen vieminen, joka saa pääministerin näyttämään lähinnä tv-sarjan henkilöltä. Mutta kuinka täydestä imago menee läpi?
– Omasta mielestäni tämä ei ole uskottavaa, mutta hänen yleisönsä mielestä ehkä on.
@emmanuelmacron
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Instagram-tili eroaa muista päättäjistä lukuisilla videoilla. Silmään pistää etenkin kahdentoista selfievideon putki elokuussa. Niissä Macron puhuu seuraajilleen koronarokotuksista ja vastaa kansalaisten hänelle lähettämiin kysymyksiin.
– Hän on selvästi puhuva presidentti. Näissä videoissa hän puhuu spontaanin oloisesti, rennommissa vaatteissa ja ympäristössä kuin lehdistötilaisuuksissa, Pekka Isotalus toteaa.
Hän uskoo, että Macron pyrkii näin pääsemään vielä lähemmäs kansalaista kuin onnistuisi pelkän valokuvan voimin.
– Videossa ilmeet ja äänensävyt välittyvät, ja ihmiselle syntyy uskottavammalta tuntuva ymmärrys ja käsitys poliitikosta ja asiasta. Macron selvästi luottaa omiin viestintätaitoihinsa, viehätysvoimaansa ja uskottavuuteensa, Isotalus sanoo.
Toisaalta Macronin kuvat ja teemat eivät ole läheskään yhtä "tykättäviä" kuin esimerkiksi Justin Trudeaun, huomauttaa Hanna Weselius. Macron ei myöskään esiinny läheskään kaikissa tilille julkaistuissa kuvissa itse.
Useissa julkaisuissa näkyy sen sijaan poliiseja, sotakalusteita, vallanpitäjiä, liehuvia lippuja, maatalousteemoja sekä synkkiä vuosipäiviä. Julkaisuissa hyödynnetään myös infografiikoita, jotka kertovat etenkin maan koronatilanteesta.
– Hilpeä perhemeininki puuttuu eikä urheilumatseissa juuri käydä. Kuvista puuttuu tietynlainen lämpö, Weselius kuvailee.
@jacindaardern
Niin ikään Uuden-Seelannin pääministerin Jacinda Ardernin tilillä näkyy paljon infografiikoita ja tekstiä sisältäviä kuvia, kuten kuvakaappauksia uutisartikkeleista.
Julkaisut eivät näytä olevan linjassa keskenään, vaan tilistä tulee vaikutelma, että sinne julkaistaan vähän "mitä sattuu", toteaa Pekka Isotalus.
– Jos sekavuuden tulkitsee positiiviseksi asiaksi, niin tilistä välittyy aitouden tuntua. Se ei vaikuta mietityltä ja tiettyä imagoa rakentavalta. Asiapoliitikko kuitenkin välittyy läpi, ja infografiikat tukevat tätä kuvaa, hän sanoo.
Hanna Weselius teki Ardernin tilistä samanlaisia havaintoja.
– Hän ei vaikuta olevan tarkka ulkonäöstään tai perinteisestä esiintymisestä naisena, mikä on varsin raikasta. Ardernin tilillä aiheet ovat tärkeämpiä kuin hänen oma poseeraamisensa, Weselius kommentoi.
Jacinda Ardernin tilille julkaistut kuvat eivät kuitenkaan ole kovin tyypillistä Instagram-sisältöä. Pääpaino vaikuttaa olevan tiedon välittämisessä, samaan tapaan kuin Mette Frederiksenillä, kertoo Isotalus.
– Mutta siinä missä Mette yrittää olla suoraan vuorovaikutuksessa yksittäiseen henkilöön, Jacinda tiedottaa asioista perinteisemmällä tavalla koko kansalle. Samanlaisia sisältöjä voisi löytyä myös hänen Facebookistaan tai Twitteristään, eli itse Instagramia ei ole tässä välttämättä mietitty kovin tarkkaan välineenä.
@sannamarin
Suomen pääministeri Sanna Marinin tiliä ei tarvitse selata kovin paljoa alaspäin, kun siellä alkaa näkyä lähes jokaiselle suomalaiselle tutuksi tulleita kuvia: pääministeri puhumassa tiedotustilaisuudessa, joka todennäköisesti käsittelee koronatilannetta tai hallituksen neuvotteluja.
Hanna Weseliuksen ja Pekka Isotaluksen havaintojen perusteella julkaisut käsittelevätkin pääasiassa poliitikon arkea. Ja jopa niinkin paljon, että niistä jää puuttumaan persoonallisuutta, jota esimerkiksi Jacinda Ardernin kuvista välittyy.
– Tilin kuvat ovat useiden ulkopuolisten ammattilaisten ottamia, lehdistökuvan tyylisiä kuvia. Seassa on muutamia epävirallisempia selfieitä, jotka suomalaisessa lehdistössä ovat herättäneet huomiota, mutta kansainvälisiin poliitikkoihin verrattuna Marinin tili on kuitenkin varsin virallisen oloinen, Isotalus arvioi.
Weseliuksen mukaan Marinin tili on visuaalisesti sekavahko, sillä kuvia on useista eri lähteistä. Tämä kuitenkin synnyttää kuvan pääministeristä, joka tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa. Rennommat kuvat rikkovat hänen mielestään hieman jäykkää kuvavirtaa hyvällä tavalla.
Marin on itse kertonut, että jakaa vapaa-aikaansa seuraajiensa kanssa nyt enemmän, sillä koronatilanne on helpottanut.
– Hammashymyjä ja irrottelua näkyy tilillä enenevissä määrin kesästä lähtien. Vuoden alussa kuvissa seistiin vakavasti rivissä maskit naamalla, Weselius sanoo.
Instagram-tiliä hallinnoi Marin itse sekä hänen erityisavustajansa. Pekka Isotaluksen mukaan on varsin tavallista, että ainakin osan poliitikkojen somesisällöistä tekee heidän avustajansa, sillä poliitikon aika ei riittäisi tilien hallinnointiin yksin muiden töiden ohella.
Kuitenkin ajatus siitä, että poliitikko itse lukisi seuraajien kommentteja ja saattaisi reagoida niihin, innostaa Isotaluksen mukaan ihmisiä seuraamaan heidän julkaisujaan.
– On aina positiivista, kun sisältö ainakin vaikuttaa poliitikon itsensä tekemältä. Moni Marinin tilin kuvista näyttää siltä, että Marin ei välttämättä edes tiedä, mitä tilille on julkaistu. Sisällöissä kerrataan paljon päivän poliittisia tapahtumia.
Toisaalta suomalaisessa yhteiskunnassa on vallalla tiettyjä ajatuksia ja odotuksia siitä, mitä pääministeri voi ja ei voi tehdä somessa.
Moni esimerkiksi hieraisi silmiään, kun Marin kehui suomalaisyrityksen laukkua Instagram-tarinoissaan. Videopätkä herätti muun muassa kysymyksen siitä, oliko pääministeri tehnyt yrityksen kanssa kaupallista yhteystyötä. Marinin avustajan mukaan tästä ei ollut kyse, vaan pääministeri halusi osoittaa arvostustaan suomalaista työtä kohtaan.
– Marin on Suomen ensimmäinen pääministeri, joka edustaa sukupolvea, joka on kasvanut sosiaalisen median käyttöön osana arkipäiväistä viestintää. Uudet tavat tehdä asioita herättävät aina keskustelua suuntaan ja toiseen, Pekka Isotalus toteaa.
Poliitikkojen Instagram-presenssi hakee vielä muotoaan
Jokaisen päättäjän Instagram-tilillä on omanlainen tyylinsä, mutta valokuvataiteen lehtori Hanna Weseliuksen mielestä kaikilla on selvästi yhteinen tavoite: julkaisut ovat tavalla tai toisella puheenvuoroja.
Nyrkkisääntö on, että kun joku toimii, sitä kannattaa toistaa. Esimerkiksi Mette Frederiksenin kasvokuviin liitetyt keskustelunavaukset keräävät paljon enemmän kommentteja kuin perinteiset lehdistökuvat, vaikka valokuvina ne ovat toisteisia eivätkä kenties yhtä kiinnostavia kuin esimerkiksi Justin Trudeaun kuvat.
Taustalla vaikuttavat myös tilille valitut tavoitteet: onko sen tarkoitus tuoda poliitikko lähemmäs ihmistä, rakentaa hänestä tietynlaista kuvaa, vai lähinnä tiedottaa kansalaisille poliittisista asioista? Instagram antaa poliitikoille ja heidän avustajilleen monia mahdollisuuksia edistää agendaansa ja olla vuorovaikutuksessa seuraajien kanssa.
Tähän liittyy myös riskejä. Vuonna 2019 silloinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) julkaisi Instagram-tarinoissaan kyselyn seuraajilleen siitä, pitäisikö al-Holin leiriltä Syyriasta tuoda Suomeen vain suomalaiset lapset vai sekä äidit että lapset. Kysely herätti laajaa arvostelua, ja Kulmuni pyysi sitä jälkeenpäin anteeksi.
Oikein käytettynä sosiaalinen media voi kuitenkin olla vahva työkalu näkyvyyden kasvattamiseksi etenkin nuorten parissa. Esimerkiksi tämän vuoden kuntavaaleissa suureksi yllättäjäksi nousi vasemmistoliiton Minja Koskela, joka keräsi yhdeksänneksi eniten ääniä koko maassa – omien sanojensa mukaan pitkälti somen avulla.
Instagram ei ole ollut poliitikkojen käytössä vielä kovin kauaa. Näin ollen siellä toimimiseen ei ole vielä kehittynyt yhtä vakiintunutta muotoa, jota pidetään hyvänä tai vaikuttavimpana tai mitä pyrittäisiin jäljittelemään.
– Uskon, että sellainen muoto ja tyyli on parhaillaan kehittymässä. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, miltä se tulee näyttämään, Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotalus sanoo.
Lue seuraavaksi: