Tarjolla on kerrankin hyviä uutisia. Maailmanloppu ei ole ovella, vaikka ihmiskunta onkin ilmastonmuutoksen puristuksessa. Ilmastonmuutos on totta, mutta se voidaan saada hallintaan, sanoo Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas. On kaikki syy uskoa, että Taalas on oikeassa ja tuomiopäivän profeetat väärässä.
Keinot ilmastonmuutoksen hallintaan ovat olemassa.
Ajatellaanpa vaikka suomalaista metsää. Mikä sen merkitys voisi olla?
Metsä on ollut talouden yksi tukijalka jo 150 vuotta. Ilman metsiä ja niistä saatavia tuotteita elintasomme ja myös elämisen laatumme olisi paljon heikompi kuin nyt. Olemme olleet ja edelleen olemme metsäkansaa.
Metsiemme puuvaranto on lähes kaksinkertaistunut runsaassa puolessa vuosisadassa.
Suomessa on metsää noin 20 miljoonaa hehtaaria. Se on paljon, mutta silti vain pisara meressä verrattuna koko maailman metsävaroihin. Esimerkiksi suuressa metsäteollisuusmaassa Kanadassa metsiä on 17 kertaa niin paljon kuin Suomessa.
Suomalaiset voivat olla ylpeitä siitä, miten täällä on metsiä käytetty. Metsiemme puuvaranto on lähes kaksinkertaistunut runsaassa puolessa vuosisadassa. Metsämme kasvavat ennätystahtia, yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Tästä kasvusta käytetään kuitenkin vain osa, noin kaksi kolmannesta. Sen lisäksi Suomessa on tiukimman suojeluluokituksen metsiä enemmän kuin missään toisessa Euroopan maassa.
Luonnonvarakeskus kertookin, mikä on ero Kanadan ja Suomen metsien välillä. Suomen metsät sitovat hiiltä oikeasti, Kanadan metsät vain teoriassa. Jos kaikkialla maailmassa hoidettaisiin metsiä yhtä hyvin kuin meillä, maailman ilmastokriisikin olisi lähempänä ratkaisua.
Ilmasto on tulevaisuuden avainkysymys. Me emme voi ohittaa sitä tosiasiaa, että ihminen on toimillaan aiheuttanut ilmaston lämpenemisen. Syykin tiedetään: fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Ilmastopäästöistä yli 70 prosenttia tulee energiasektorilta, siis kivihiilen, öljyn ja muiden fossiilisten polttamisesta. Jotta voimme palauttaa tasapainon, on fossiilisten raaka-aineiden polttaminen lopetettava.
Suomi on yksi harvoja maita, joka on vähentänyt kasvihuonekaasuja.
Suomen osuus maailman ilmastopäästöistä on noin yksi promille, siis yksi tuhannesosa. Me emme ole se suuri syntinen, mutta meidänkin on tehtävä osamme. Paljon on jo tehtykin, Suomi on yksi harvoja maita, joka on vähentänyt kasvihuonekaasuja, vieläpä merkittävästi.
Kun päästöt ovat useimmissa maissa kasvaneet, meillä ne ovat vähentyneet kahdessa vuosikymmenessä peräti kolmanneksella.
Suomen suurimmat yksittäiset päästölähteet ovat Helsingin hiilivoimalat, terästehtaat, öljyteollisuus ja yksi sementtitehdas. Pääkaupunki joutuu lopettamaan hiilen polttamisen eduskunnan päätöksellä ja muutkin etsivät tietä kohti hiiletöntä tuotantotapaa. Suomi onkin hoitanut ilmastovelvoitteensa esimerkillisellä tavalla.
Mutta mitä metsät sitten tähän kuuluvat? Kuuluvatpa paljonkin.
Metsät ovat suuri hiilivarasto. Kun metsät kasvavat enemmän kuin mitä puuta käytetään, varasto vain kasvaa. Kokemus ja tiede osoittavat myös, että hyvä kasvu vaatii hyvää metsänhoitoa. Hoitamaton metsä ei ole ratkaisu.
Kun kotipuutarhuri viljelee porkkanoita, hänen täytyy harventaa taimirivistöä, jotta saisi isoja ja komeita vihanneksia. Sama koskee metsää. Metsästä otetaan aika ajoin pois pieniä puita, jotta isommat saisivat tilaa. Pienemmistä tehdään kuitutuotteita, isommista rakennuksia. Osa puista jätetään humisemaan harjulle ikuisiksi ajoiksi.
Sellutehdas on ympäristöystävällinen laitos.
Selluloosa, tuo arkiselta kuulostava raaka-aine, on itse asiassa supertuote. Sellutehdas on ympäristöystävällinen laitos.
Puusta ei tehdä vain paperia vaan myös terveystuotteita, kosmetiikkaa, lääkkeitä, tekstiilejä, muovia, nestepulloja, komposiitteja ja monia muita kulutustarvikkeita. Puurakentaminen puolestaan sitoo hiiltä sadoiksi vuosiksi. Puutalo on terveellinen, ekologisesti kestävä ratkaisu.
Monet sanovat, että Suomi ei ratkaise ilmastonmuutosta eivätkä metsämme riitä pelastamaan maailmaa. Tämä on totta, mutta silloin pitää myös mainita, että teknologia, jota täällä kehitetään, voi olla hyvin merkittävässä roolissa tulevaisuuden kiertotaloudessa.
Siispä metsistä on pidettävä huolta. Kun kaupunkien, teiden, lentokenttien, rautateiden ja muiden rakennelmien laajeneminen hävittää metsää, olisi puita istutettava yhä enemmän myös taajamiin ja niiden lähistölle. Tämänhän tiesi jo reformaattori Martti Luther. ”Vaikka tietäisin, että maailmanloppu tulee huomenna, istuttaisin tänään omenapuun.”
Se kannattaa istuttaa, vaikka maailmanloppu ei olekaan tulossa.
Lauri Kontro
Kirjoittaja on riippumaton toimittaja, joka harrastaa luontoasioita.
Korjaus 28.10. Aiemmin jutussa sanottiin, että Suomessa on Euroopan eniten suojeltuja metsiä ja kansallispuistoja. Täydennetty, että kyseessä on tiukimman suojelukategorian mukaiset metsät, joissa mitään toimenpiteitä ei sallita. Mikäli mukaan otetaan myös muut raportissa esitellyt suojeluluokat, Suomi on sijalla kuusi. 29.10. Poistettu vielä lauseesta sana "kansallispuistoja".