Hyi. Yäk. Mitä tuo on?
Näitä sanoja oululainen, 35-vuotias Teemu Kalliojärvi on kuullut koko ikänsä.
Ja niin hän on ajatellut itsekin. Hänen ihonsa näyttää välillä jotenkin inhottavalta.
Joltain, mitä pitää hävetä.
Kalliojärvi istuu tuolilla valkoiset puuvillahanskat käsissään. Atooppinen ihottuma on nyt pahimmassa vaiheessaan: iho punoittaa ja siinä on avohaavoja. Haastattelun aikana Kalliojärvi levittää käsiinsä ihoa hoitavaa kortisonivoidetta. Hanskojen hän kertoo suojaavan verenmyrkytykseltä.
Krooninen eli parantumaton ihotauti on syy, miksi koulun liikuntatunteihin liittyy ikäviä muistoja.
Paikalla oli usein joku, joka äkkäsi punoittavat kädet tai rupiset jalat ja villitsi muutkin lällättelyynsä.
Nykyään Kalliojärvi tuntee häpeää aina vain harvemmin. Ei se kokonaan ole poistunut, mutta hän on opetellut hyväksymään asian.
Hänen ihonsa on sellainen kuin se on, ja niin on hyvä.
Yksi asia Kalliojärveä on auttanut.
Puhe kehopositiivisuudesta.
Kaikki paljaana
Miesten kehopositiivisuus on nouseva ilmiö sosiaalisessa mediassa.
Naisilla #kehopositiivisuus-aiheista sisältöä on näkynyt esimerkiksi kuvapalvelu Instagramissa jo pitkään, mutta yhä useammin äänessä ovat myös miehet.
Sosiaalisen median vaikuttajien lisäksi aiheesta puhuvat Teemu Kalliojärven kaltaiset yksityishenkilöt.
Kehopositiivisuus tarkoittaa yksinkertaistetusti kaikenlaisten kehojen kunnioittamista, arvostamista ja hyväksymistä sellaisenaan.
Kalliojärvelle kehopositiivisuus on ennen kaikkea työkalu. Se on tapa ajatella ja jotain, mikä muistuttaa armollisuudesta.
– Usein kun on bad skin day, huono iho, se näkyy kasvoissa. Se stressaa. Kehopositiivisuus kuitenkin muistuttaa, ettei tätä voi häpeillä. Se on auttanut menemään ja tekemään, mitä täytyy.
Hän kertoi oman kehotarinansa viime vuonna Instagramissa Ihastu kehoosi -nimisellä tilillä. Tilillä on runsaat 14 000 seuraajaa, ja sen julkaisut käsittelevät juuri kehopositiivisuutta ja kehorauhaa.
Omassa julkitulossaan Kalliojärvi riisui vaatteensa ja paljasti vartalonsa mahdollisesti tuhansille ihmisille.
Kalliojärvi lähti kuviin mukaan auttaakseen ja avatakseen keskustelua. Hän otti tuolloin ensi askeliaan kehopositiivisuusajattelussa.
– Se oli alkuvaihe: ehkä jossain on hetki, jolloin voin olla rennosti oma itseni.
Rankka paikka
Punoittava iho ei ole ainoa asia, joka Teemu Kalliojärveä on huolettanut.
Nykyisin hän on solakassa kunnossa, mutta vielä joitakin vuosia sitten hän painoi yli 30 kiloa enemmän kuin nyt.
Kalliojärvi on entinen kilpahiihtäjä. Hän edusti Suomea muun muassa nuorten maailmanmestaruuskisoissa ennen kuin lopetti lajin vähän päälle parikymppisenä.
Painonnousu oli urheilijalle kova paikka. Taustalla oli selkä- ja jalkaleikkauksia komplikaatioineen.
– Samaan aikaan tuli mielen haasteita. Söin siihen lääkkeitä, ja niillä voi olla painoa nostavia vaikutuksia. Elämäntavatkin olivat huonot.
Painonpudotuksessa häntä auttoivat tasapainoinen ravinto, liikunta ja uni. Sekä myönteinen asenne.
– Me olemme keho–mieli-olioita.
Kehopositiivisuutta Kalliojärvi on alkanut harjoittaa vasta myöhemmin. Kehopositiivisuus ei tarkoita, että olisi muututtava, esimerkiksi laihdutettava, jotta kehoon voi olla tyytyväinen. Sen sijaan ajatus on, että kaikenlaisissa kehoissa on hyvä olla.
Jos kilot syystä tai toisesta tulisivat takaisin, Kalliojärvi toivoo, että hän olisi riittävän kypsä hyväksymään itsensä myös silloin.
– Keho on maallinen temppelimme. Sitä pitää arvostaa.
Sanoja tarvitaan
Kehonkuvaan ja syömishäiriöihin erikoistunut psykologi Katarina Meskanen sanoo seuranneensa iloisena miesten orastavaa puhetta kehosuhteesta ja ylipäätään kehoon liittyvistä teemoista.
Hän pitää sitä osin ajan ilmiönä: ahtaat sukupuolikäsitykset alkavat murtua. Myös mies saa tuntea, olla herkkä ja kokea erilaisia asioita kehosuhteessaan.
Meskasen mielestä miesten keskustelu kehopositiivisuudesta on tervetullutta ja sille on todellinen tarve.
– Meistä jokainen tarvitsee kehopositiivisuutta. Se ei ole sukupuolikysymys. Mutta miehillä voi toisinaan olla hankalaa tunnistaa tai tunnustaa, jos kehosuhteessa on kupruja. Siksi ajattelen, että yhtä lailla miehet kaipaavat kehopositiivisuutta.
Kehopositiivisuus on ollut alun perin yhteiskunnallinen liike, jossa on pyritty parantamaan marginalisoitujen ja syrjittyjen kehojen oikeutta näkyä, voida hyvin ja toimia yhteiskunnassa.
Tänä päivänä käsite on valtavirtaistunut ja huomio on usein yksilössä: joku hyväksyy itsensä sellaisena kuin on.
Kuuntele, miksi tämä ei ole psykologi Katarina Meskasen mukaan pelkästään huono asia:
Oululainen Teemu Kalliojärvi on saanut jonkin verran naljailua osakseen, kun on puhunut Instagramissa kehopositiivisuudesta. On hän naureskellut kuvilleen itsekin.
Sanoma on kuitenkin vilpitön.
– Itseään saa rakastaa, hän kiteyttää.
Katseista viis
Puhe kehopositiivisuudesta merkitsee psykologi Katarina Meskasen mukaan sitä, että tuodaan esille jokaisen yhtäläistä oikeutta olla olemassa ja voida hyvin yhteiskunnassa kehon ulkoisista ominaisuuksista riippumatta.
Keskustelu haastaa ahtaita normeja, ihanteita ja odotuksia ulkoisesta olemuksesta. Siten erilaisille kehoille luodaan tasavertaista maaperää.
Meskanen pohtii, että miehillä ulkonäköpaineista ja omista epävarmuuksista puhumiseen voi liittyä herkästi sosiaalista stigmaa eli häpeää, varsinkin miesten kesken.
Parhaimmillaan kehopositiivisuuspuhe avartaa ilmapiiriä ja tekee siitä entistä sallivampaa, sanoo myös Kalliojärvi. Sen takia hän haluaa pitää aihetta esillä.
– Kun olen alkanut sallia itselleni kehopositiivisuutta ja soveltaa sitä, olen voinut paremmin. Uskon, että se auttaa myös muiden hyväksymiseen.
Kalliojärvi on tahtonut tehdä haastattelun entisellä työpaikallaan, oululaisen kulttuuriyhdistyksen tiloissa. Rakennus on entinen telakka. Nykyisin siellä on muun muassa esiintymis- ja tanssisali.
Tila on hänelle erityinen, sillä täällä hän on opetellut tanssimaan.
Paljain jaloin ja käsin, muiden katseista piittaamatta.
– Eräs ihminen opetti, että tanssi ei ole muille näyttämistä, vaan musiikkia saa kokea. Liikkeen kanssa, kuka mitenkin.
Sekin on vaatinut itsensä hyväksymistä.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 7. marraskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi: