Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kesäkuussa 2015 Perttu Nousiaisen tilille Danske Bankiin siirrettiin 400 000 euroa. Maksajana oli kaksi veroparatiisiyhtiötä eli Aggregate Value Ltd ja Profinance Group Ltd.

Tiliotteeseen oli kirjoitettu englanniksi ”sopimuksen mukainen laina”.

Ennen Nousiaisen tilille päätymistä rahat olivat ehtineet kiertää Viron, Maltan ja Marshallsaarten kautta. Tämä on yleinen keino, kun halutaan häivyttää rahojen alkuperä ja harhauttaa esimerkiksi viranomaisia.

Operaatio kuitenkin epäonnistui.

Poliisi alkoi tutkia, mistä rahat olivat peräisin. Jäljet johtivat nopeasti Nuorisosäätiöön, jonka hallituksen puheenjohtaja Perttu Nousiainen oli rahojen saapuessa.

MOT-toimituksen haltuunsa saamien dokumenttien mukaan Nousiaiselle ja Nuorisosäätiön entiselle toimitusjohtajalle Aki Haarolle siirrettiin muutaman vuoden aikana yli 3,5 miljoonaa euroa pääosin ulkomaisista yhtiöistä.

Marraskuun puolivälissä Nousiaista ja Haaroa vastaan nostettiin raskaita rikossyytteitä. Poliisitutkinnassa oli selvitetty muun muassa Nuorisosäätiön johtajien epäiltyjä miljoonalahjuksia.

MOT-toimitus kertoo ensimmäistä kertaa yksityiskohtaisesti, miten kaikki tapahtui. Haaro ja Nousiainen alkoivat johtamansa säätiön avulla järjestää kymmenien miljoonien eurojen voittoja liikemiestuttavilleen. Salaisissa operaatioissa osa rahoista siirrettiin heille itselleen.

Hyvää tekevästä Nuorisosäätiöstä tehtiin häikäilemättömien liiketoimien avulla sen johtajia palveleva rahantekokoneisto.

Kaikki alkoi keskustapuolueesta

Maaseudun Nuorten Liiton eli nykyisen Keskustanuorten vuonna 1961 perustama Nuorisosäätiö oli pitkään keskustan eturivin poliitikkojen temmellyskenttä. Vuosikymmenten mittaan Nuorisosäätiö keräsi veronmaksajien avustuksella satojen miljoonien eurojen omaisuuden. Valtio tuki säätiötä, koska se vuokrasi asuntojaan kohtuuhinnalla alle 30-vuotiaille nuorille.

Vuonna 2007 käynnistynyt vaalirahakohu ajoi Nuorisosäätiön kaaokseen. Poliisi alkoi tutkia vaalirahoja, joita Nuorisosäätiö oli maksanut keskustalaisille poliitikoille. Tulilinjalle joutuivat muun muassa Nuorisosäätiön hallituksen jäsenenä toimineet Antti Kaikkonen ja Matti Vanhanen.

Vaalirahakohun vuoksi korkean profiilin keskustalaiset ottivat etäisyyttä säätiöön. Valtavaa omaisuutta vahtimaan piti saada kuitenkin puolueen luottomiehiä. Sellaisiksi löytyivät Aki Haaro ja Perttu Nousiainen.

Aki Haaro työskenteli tuolloin keskustan hallintopäällikkönä. Hänen asemansa keskustan sisällä oli käynyt hankalaksi, kun hän sai syytteen luottamusaseman väärinkäytöksestä. Haaro oli osallistunut Nuorisosäätiön hallituksen jäsenenä vaalirahan jakamiseen.

Haaro nimitettiin syksyllä 2012 Nuorisosäätiön toimitusjohtajaksi. Muutamaa kuukautta myöhemmin oikeus tuomitsi Haaron sakkoihin luottamusaseman väärinkäytöksistä. Oikeuden mukaan Nuorisosäätiö antoi sääntöjensä vastaisesti vaalitukea keskustapoliitikoille vuosina 1998–2009.

Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajaksi keskustalaiset nostivat supliikin kuopiolaispoliitikko Perttu Nousiaisen. Hän oli aiemmin johtanut keskustanuoria. Nousiainen nousi Kuopion kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajan tehtäviin vain vähän yli parikymppisenä. Nousiainen oli energinen nuori mies, joka toimi kirstunvartijana myös muissa keskustaa lähellä olevissa säätiöissä.

Nuorisosäätiön uusi johto ei kuitenkaan aikonut keskittyä pelkästään säätiön asioihin. Sillä oli omia etujaan vaalittavana.

Tappiollista kylpyläbisnestä ja pikavippirahaa

Valtaan noustuaan Aki Haaro ja Perttu Nousiainen panivat tuulemaan. Nuorisosäätiö alkoi rakennuttaa satoja uusia asuntoja vuosittain. Samalla Nuorisosäätiö alkoi muuttaa toimintamalliaan. Aiemmin säätiö oli rakentanut asuntoja valtion takaamien lainojen ja Raha-automaattiyhdistykseltä saatujen avustusten turvin.

Ilman julkista rahaa Nuorisosäätiö ei olisi kyennyt hankkimaan omistamiaan tuhansia asuntoja.

Julkisilla varoilla rakennettuihin asuntoihin kohdistui kuitenkin erilaisia vaatimuksia. Vuokratason oli oltava kohtuullinen ja kohteiden myyntiin liittyi rajoituksia.

Haaro ja Nousiainen alkoivat rakennuttaa säätiölle myös niin sanottuja kovan rahan kohteita, joissa rahoitus järjestettiin ilman julkisia toimijoita.

Vauhtia riitti myös Nousiaisen ja Haaron henkilökohtaisissa bisneksissä.

Perttu Nousiainen osti vuonna 2012 Iisalmessa sijaitsevan Runnin kylpylän. Myyjänä oli Lomayhtymä, jonka tausta on niin ikään keskustapuolueessa. Se järjesti valtion tukemia lomia vähävaraisille. Kauppa hoidettiin keskustan sisäpiirin kesken. Pian kauppojen jälkeen Haarosta tuli Nousiaisen liikekumppani Runnissa.

Kylpylän hinta oli vain 300 000 euroa, vaikka Lomayhtymä oli arvioinut kohteen hinnaksi noin miljoona euroa. Nuorisosäätiön kaksikko ilmeisesti oletti, että saisi bisneksen toimimaan historiallisessa miljöössä.

Runnin kylpylän ostaminen osoittautui suureksi virheeksi. Se tuotti suuria tappioita alusta lähtien.

Haaro ja Nousiainen alkoivat hankkia rahoitusta yhtiölleen sieltä, mistä sitä vain sai. Pankit eivät halunneet luotottaa tappiollista kylpylätoimintaa. Taloudelliset paineet olivat suuret etenkin Perttu Nousiaiselle, jolla oli kylpylän lisäksi myös muuta liiketoimintaa. Nekin sujuivat varsin kehnosti.

Kaksikko kääntyi rahapulassaan pikavipeistään tunnetun varjopankin eli GF Moneyn puoleen.

Pikavippiyhtiö lainasi Haaron ja Nousiaisen yhtiölle vähintään 750 000 euroa. Lainoissa oli Haaron ja Nousiaisen omavelkaiset takaukset, eli he olisivat henkilökohtaisesti vastuussa lainojen maksamista. Mutta samalla Haaro ja Nousiainen alkoivat sotkea keskenään omia ja Nuorisosäätiön bisneksiä. Ensimmäiset epäilyt siitä, ajetaanko Nuorisosäätiössä vain sen johtajien etuja, nousivat.

Yleishyödyllinen Nuorisosäätiö otti useiden miljoonien eurojen lainoja samalta GF Moneylta eli se rahoitti toimintaansa käytännössä suurilla pikavipeillä. Lainojen korot olivat 18–20 prosenttia. Nuorisosäätiö myös solmi kiinteistökauppoja, joissa pikavippiyhtiö teki suuria voittoja.

GF Moneylle Nuorisosäätiön kanssa tehdyt liiketoimet tulivat lopulta kalliiksi. Yhtiö peruutti suunnitelmansa listautua Helsingin pörssiin kesällä 2018 Nuorisosäätiöön liittyvien epäselvyyksien takia.

Nousiainen ja Haaro myivät Runnin Kylpylän vuonna 2015, mutta muutama vuosi matkailuyrittämistä oli ehtinyt velkaannuttaa kaksikon. Tällä tulisi olemaan suuri vaikutus siihen, mitä Nuorisosäätiössä seuraavina vuosina tapahtui.

Nousiainen ja Haaro päättivät kuitata velkansa hinnalla millä hyvänsä.

Mies Lahdesta

Yksi tärkeimpiä henkilöitä Nuorisosäätiö-vyyhdissä on liikemies Mika Wilenius.

Rakennusalalla vuosikymmeniä toiminut Wilenius on Lahdessa varsin tunnettu hahmo. Hän on esimerkiksi rahoittanut sadoilla tuhansilla euroilla Lahden Pelicansin pääomistajaa Pasi Nurmista ja sponsoroinut seuraa. Rahoilla Nurminen osti lisää Pelicansin osakkeita eli lisäsi valtaansa seurassa. Lahden tapaisessa kiekkokaupungissa sponsorirahoilla pääsee myös piireihin, joissa käydään epävirallista keskustelua tärkeiden asioiden hoitamisesta.

Kesällä 2016 Perttu Nousiainen nimitettiin yllättäen Lahden Pelicansin hallitukseen, vaikka hänellä ei ole taustaa kiekkopiireissä. MOT-toimituksen tietojen mukaan Mika Wilenius oli järjestämässä Nousiaisen nimitystä, eli käytännössä Nousiainen edusti hallituksessa Wileniusta.

2010-luvun alussa Wileniuksen bisnekset sujuivat mallikkaasti. Hän oli luonut perustamansa rakennusliikkeen Salpausselän Rakentajien ympärille kokonaisen konsernin, joka laajeni nopeasti eri puolille Suomea.

SSR-konsernilla oli tehokas strategia. Se liittoutui maakunnissa paikallisten liikemiesten kanssa ja perusti tytäryhtiöitä. Esimerkiksi Pohjanmaalla SSR-konserni sai kumppaniksiin valtakunnallisestikin tunnetun sijoittajan Reima Kuislan.

Hyviä kehityskohteita rakennusliikkeelle oli etsimässä myös vaalirahakohussa tunnetuksi tullut ja talousrikoksista tuomittu liikemies Arto Merisalo.

SSR-konsernista tuli pikavauhtia Nuorisosäätiön tärkein kumppani. Mika Wilenius ja Perttu Nousiainen viettivät myös vapaa-aikaa yhdessä. Kesällä 2015 Nousiainen, Wilenius ja Merisalo tekivät yhteisen matkan Eurooppaan. Samaa kesänä Nousiainen, Wilenius ja Haaro kävivät Venäjän Karjalassa. Seurueeseen kuuluivat myös silloiset kansanedustajat Eero Lehti (Kok.) ja Kauko Juhantalo (Kesk.).

Nuorisosäätiö solmi SSR-konsernin kanssa vuonna 2014 puitesopimuksen 18 kohteen rakentamisesta. Haaron ja Nousiaisen johdolla Nuorisosäätiö oli alkanut rakennuttaa vimmaisesti uusia kohteita. Kaksikko päätti ohjata ison osan Nuorisosäätiön urakoista juuri SSR-konsernille.

Palaneen käry alkoi kuitenkin haista Nuorisosäätiön ja SSR-konsernin ympärillä.

Vuosina 2014–2016 Lahdessa ja Seinäjoella tehtiin kolme isoa kiinteistökauppaa: kaikki paraatipaikoilla eli aivan ydinkeskustoissa. Lahden Aleksanterinkadulla ja Seinäjoen keskustassa SSR myi kaksi tonttia sijoittajille yli 15 miljoonan euron voitolla.

Tonttien hinnan nousun takasi Nuorisosäätiö, joka teki kumpaankin kohteeseen selvästi yli markkinatasoa kalliimmat vuokrasopimukset. Lahden Aleksanterinkadun kauppojen yhteydessä maksettiin myös 715 000 euron konsulttipalkkio virolaiselle pöytälaatikkoyhtiölle.

Hankkeet olivat järjettömän hintaisia Nuorisosäätiölle. Lahden Aleksanterinkadulle rakennettiin Nuorisosäätiön käyttöön talo. Urakan toteutti SSR-konserni ja se maksoi 37 miljoonaa euroa. Lahden kiinteistökaupoista voi lukea lisää tästä ja Seinäjoen kaupoista tästä linkistä.

Lahden Hämeenkadulla toiminta oli suoraviivaisempaa.

SSR-konserni osti huonokuntoisen talon 4,2 miljoonalla eurolla vuonna 2014. SSR alkoi myydä kohdetta Nuorisosäätiölle, jonka toimitusjohtaja Aki Haaro alkoi selvittää rakennuksen arvoa. Hän sai rakennusalalla toimivalta henkilöltä tiedon, jonka mukaan kiinteistön arvo olisi noin 4,5 miljoonaa euroa.

Kaksi viikkoa myöhemmin Nuorisosäätiö maksoi kiinteistöstä SSR-konsernille 8,04 miljoonaa euroa, eli rakennusliike teki miljoonien voitot kiinteistöllä. Maksajan osa jäi Nuorisosäätiölle.

Ilmeisiä kysymyksiä nousi esiin: oliko säätiön johto epäpätevä vai oliko kaupoille muita motiiveja kuin Nuorisosäätiön etu?

Vastauksia kysymyksiin löytyi Virosta, jonne SSR-konserni ja Mika Wilenius alkoivat siirtää kaupoissa käärittyjä miljoonavoittoja.

Näin Nuorisosäätiön rahoja kierrätettiin Aki Haarolle ja Perttu Nousiaiselle:

Kovan rahan luksusasuntoja suomalaisnuorille Viroon

Vuonna 2015 Nuorisosäätiö päätti ryhtyä kiinteistösijoittajaksi Virossa.

Idea oli Perttu Nousiaisen ja Aki Haaron, mutta koko Nuorisosäätiön hallitus siunasi lopulta päätöksen. Nuorisosäätiön alkuperäinen tarkoitus oli rakentaa halpoja asuntoja maaseudulta kaupunkiin muuttaville nuorille. Nyt säätiö päätti rakennuttaa satoja luksusluokan asuntoja Tallinnaan.

Ylelle Perttu Nousiainen tosin kertoi olevansa huolissaan Tallinnassa asuvista suomalaisista nuorista, joilla oli vaikeuksia löytää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Nuorisosäätiön Viron bisneksiä alkoi hoitaa Tallinnassa pitkään asunut suomalainen liikemies Arto Autio. Arto Merisalo oli esitellyt Arto Aution ja Perttu Nousiaisen toisilleen.

1990-luvulla Autio asui Helsingin Pohjois-Haagassa ja työskenteli vartijana Maunulan ostoskeskuksessa. 1999 Autio siirtyi töihin toimitiloja välittäneeseen yhtiöön, jota pyöritti Merisalo. Kiinteistöalalle siirtymisen ansiosta Autio tutustui muun muassa liikemies Eero Lehteen, joka oli kokoomuksen kansanedustaja vuosina 2007–2019.

Virossa Autio oli luonut uraa kiinteistösijoittajana, minkä lisäksi hän perusti suomalaisille liikemiehille yhtiöitä Viroon. Arto Autio auttoi Mika Wileniuksen lahtelaista SSR-konsernia perustamaan Viroon tytäryhtiön.

Vuonna 2015 Nuorisosäätiö alkoi lapioida valtavia summia rahaa Viroon. Säätiö sijoitti esimerkiksi yli 12 miljoonaa euroa Tallinnan Piritaan. Arto Aution johtama yhtiö aikoi rakentaa sinne satoja luksuasuntoja.

Nuorisosäätiön pitäisi sääntöjensä mukaan tarjota kohtuuhintaista asumista nuorille.

Autio varjelee mainettaan ärhäkästi. Hän käy esimerkisi oikeutta Viron yleisradioyhtiötä vastaan, joka on niin ikään uutisoinut Nuorisosäätiön Viron seikkailuista ja Aution kiinteistökaupoista Viron keskustapuolueen kanssa.

Autio vastasi Piritan hankkeesta. Tontti sijaitsee meren rannalla alueella, jossa järjestettiin Moskovan vuoden 1980 olympiakisojen purjehdus. Hankkeen ennakkomarkkinointia varten perustettiin verkkosivut ja arkkitehdit tekivät suunnitelmia alueelle nousevista taloista. Havainnekuvissa näkyy modernistisia ja näyttäviä taloja aivan meren rannassa.

Rakentamisvaiheeseen Piritassa ei edetty. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA antoi Nuorisosäätiölle käskyn irtautua Viron-toiminnoistaan, koska ne olivat ARA:n sääntöjen vastaisia.

Arto Aution yhtiö kauppasi Nuorisosäätiölle myös tontin lähellä Tallinnan bussiasemaa. Siinä toteutui tuttu kaava, eli Nuorisosäätiön avustuksella tehtiin miljoonien eurojen pikavoitto kiinteistökaupoissa. Uutta kuviossa oli, että Nuorisosäätiö myös rahoitti tontin ostamisen.

  • Nuorisosäätiö lainasi ensin Aution virolaiselle yhtiölle miljoona euroa.
  • Rahoilla Autio osti bussiaseman tontin, ja myi sen Nuorisosäätiölle kolmen miljoonan euron voitolla.

Nuorisosäätiön Viron-seikkailuista tuli lopulta taloudellinen katastrofi. Säätiö teki kymmenien miljoonien tappiot Tallinnan sijoituksissaan ja kiinteistökaupoissaan. Virossa Nuorisosäätiön liiketoimet menivät kuitenkin askeleen liian pitkälle. Viranomaiset alkoivat kiinnostua siitä, mihin Nuorisosäätiön miljoonat oikein päätyivät.

Nuorisosäätiön johtajille maksettiiin noin 3,5 miljoonaa euroa lahjukseksi epäiltyä rahaa. Rahojen alkuperää yritettiin häivytettiin ulkomaisten pöytälaatikkoyhtiöiden avulla. Tämän jutun grafiikoista on jätetty yksinkertaistamisen vuoksi pois joitain väliyhtiöitä, joiden kautta rahoja siirrettiin.

Lahjustutkinta alkaa

Viranomaisilta kesti vuosikausia puuttua Nuorisosäätiön toimintaan. Yleishyödyllisen säätiön toimien valvonta olisi kuulunut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle sekä Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Syksyllä 2017 alkoi tapahtua.

Viron verottaja otti yhteyttä suomalaisiin kollegoihinsa. He kertoivat tutkineensa useita virolaisia pöytälaatikkoyhtiöitä. Ne olivat kaikki Arto Aution tai tämän lähipiirin hallinnoimia tai perustamia.

Tapaus päätyi Suomen poliisin pöydälle. Vyyhti alkoi avautua.

Mika Wilenius oli siirtänyt Nuorisosäätiön SSR-konsernille järjestämiä jättivoittoja useita miljoonia euroja virolaisiin yhtiöihin. Tilisiirroissa maksujen perusteena oli useimmiten ”konsulttipalkkio”. Poliisin mukaan perustelu on tekaistu ja vain tekosyy rahojen siirtämiselle Viroon.

Kun rahat oli saatu siirrettyä Suomenlahden yli, alkoi saaliinjako.

Virosta rahoja siirrettiin Nousiaiselle tai tämän ja Haaron yhtiöille MOT-toimituksen tietojen mukaan ainakin yli 3,5 miljoonaa euroa. Valtaosan rahoista Nuorisosäätiön kaksikolle järjesti Mika Wilenius tai Arto Autio, mutta joukossa on myös muilta Nuorisosäätiön kumppaneilta tulleita varoja.

Rahojen alkuperää oli yritetty häivyttää kierrättämällä rahoja myös veroparatiisien kautta. Perttu Nousiaisen henkilökohtaiselle tilille Nordeaan siirrettiin veropariisiyhtiöistä 400 000 euroa.

Yhdestä virolaisesta pöytälaatikkoyhtiöstä nostettiin lähes miljoona euroa käteistä. Kenelle nämä rahat päätyivät, on epäselvää.

Mika Wilenius oli taannut Haaron ja Nousiaisen henkilökohtaisia lainoja. Lisäksi SSR-konserni oli jättänyt laskuttamatta yli 50 000 euron remontin, joka tehtiin eräälle Haaron läheiselle ihmisille. Miljoona euroa Viroon siirretyistä rahoista Mika Wilenius käytti itse omakotitalon ostoon Lahdessa.

Nuorisosäätiön päätös ostaa ylihinnalla tontti Arto Autiolta Tallinnassa sai myös selityksensä. Arto Autio oli oli maksanut yli puoli miljoona euroa voittorahoista kahteen yhtiöön. Niistä toinen sijaitsee Virossa. Sen todellisena omistajana poliisi pitää Perttu Nousiaista. Toinen yhtiö on suomalainen, ja sitä ovat hallinnoineet Nousiainen ja Haaro.

Palaset loksahtelivat kohdalleen. Näennäisesti järjettömien liiketoimien avulla Nuorisosäätiön johtajille ja heidän lähipiiriinsä kuuluville liikemiehille järjestettiin satumaisia summia rahaa.

Mikä oli Haaron ja Nousiaisen motiivi?

Nuorisosäätiö-vyyhti on kasvanut yhdeksi Suomen historian suurimmista talousrikostutkimuksista. Siinä on epäiltynä ainakin parikymmentä ihmistä kolmesta eri maasta. Tässä jutussa on kerrottu vain poliisitutkinnan merkittävimmät tapaukset, mutta niitä on paljon enemmän. Poliisi jatkaa edelleen rikostutkintaa.

Ensimmäiset syytteet nostettiin marraskuun 2021 puolivälissä. Syytteitä saivat muun muassa Aki Haaro, Perttu Nousiainen ja Arto Autio. Mika Wilenius oli menehtynyt muutamaa kuukautta aikaisemmin Dubaissa.

Yle on pyytänyt Aki Haarolta kuuden vuoden ajan haastattelua, sitä kuitenkaan saamatta. Perttu Nousiainen antoi kesällä 2016 haastattelun Ylelle. Myös hän lakkasi vastaamasta Ylen yhteydenottopyyntöihin keväällä 2018, kun Yle ja Suomen Kuvalehti olivat uutisoineet poliisin epäilevän Nousiaista ja Haaroa lahjusten ottamisesta. Kaksikko ei antanut haastattelua tätäkään juttua varten. Myöskään Arto Autio ei vastannut MOT-toimituksen yhteydenottoihin.

Nousiaisen ja Haaron toiminnalla on yksi ilmiselvä motiivi: raha. Kaksikon omat bisnekset olivat ajautuneet kaaokseen, ja ne piti pelastaa hinnalla millä hyvänsä. Nuorisosäätiön johtajille ohjatut rahat ovat vain pieni osa niistä miljoonavoitoista, joita tehtiin säätiön avulla. Joko Haaro ja Nousiainen olivat liikekumppaneilleen anteliaita tai sitten poliisi ei ole onnistunut jäljittämään kaikkia Nuorisosäätiöstä kadonneita rahoja.

Ehkä hätkähdyttävin tapaus sattui keväällä 2018. Nousiainen oli jo saanut potkut Nuorisosäätiössä ja Aki Haaro oli ilmoittanut jättävänsä pian toimitusjohtajan tehtävänsä rikosepäilyjen takia.

Silti kaksikko järjesteli vielä yhden kiinteistökaupan Virossa. Siitä aiheutui Nuorisosäätiölle yli kymmenen miljoonan euron tappiot. Kaupoissa rahaa katosi jälleen pöytälaatikkoyhtiöhin ja esimerkiksi talousrikoksista tuomitulle liikemiehelle. Nyt keskusrikospoliisi tutkii kauppoja.

Haaron ja Nousiaisen toiminnalla on uhrinsa. Nuorisosäätiö on joutunut myymään satoja asuntojaan, eli nuorille asukkaille on tarjolla vähemmän kohtuuhintaisia koteja. Säätiö on tehnyt useiden kymmenien miljoonien eurojen tappiot Haaron ja Nousiaisen toimien takia, ja hoippui pitkään konkurssin partaalla.

Nuorisosäätiön omaisuus on kerätty veronmaksajien avulla. Kadonneet rahat ovat peräisin meiltä kaikilta.

Kaikki rikossyytteeseen joutuneet ja rikoksista epäiltynä olevat henkilöt ovat syyttän mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Ylen MOT-ohjelmassa on käsitelty kolme kertaa Nuorisosäätiön epäselvyyksiä. Viimeisin ohjelma julkaistiin 9.11.2020