Kaikkiaan sudenkaatolupia haettiin 168 eri puolille Suomea. Eniten Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Suomen riistakeskus myönsi 18 poikkeuslupaa neljälle eri suuralueelle.
Huomattava osa luvista myönnettiin Kuhmon ja rajan yli Venäjän alueella liikkuvan lauman susiin. Poikkeuslupia oli mahdollisuus kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin.
Riistakeskuksen luvat jakaantuvat seuraavasti.
- Poikkeusluvilla voidaan metsästää kahdeksan sutta Kuhmon Saunajärven laumasta,
- kaksi sutta Liminka-Lumijoen alueelta Revonlahden parista,
- viisi sutta Kauhajoki-Karvian alueelta Lauhanvuoren laumasta ja
- kolme sutta Someron, Nummi-Pusulan ja Tammelan alueelta Somerniemen laumasta.
Maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen mukaan enimmäismäärä oli 20 sutta, josta on vähennettävä tietoon tullut kuolleisuus asetuksen voimaantulon jälkeen. Yksi susi kuoli tänä aikana törmättyään junaan, joten enimmäismäärä oli 19 sutta.
Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta 14. joulukuuta.
Tavoitteena edelleen suotuisan suojelun taso
Riistakeskuksen mukaan metsästyksen vaikutus susikantaan haluttiin pitää pienenä. Luonnonvarakeskus määrittelee parhaillaan Suomen susikannan suotuisan suojelun tasoa eli sitä susilaumojen ja lisääntyvien parien määrää, jonka perusteella susikanta säilyy elinvoimaisena. Väliarvio saatiin viime syyskuussa ja lopullinen taso on luvassa ensi syksynä.
Riistakeskus käyttää nyt susikannan suotuisan suojelutason tasona demokrafista määrittelyä. Sen mukaan viitearvo olisi 28 perhelaumaa Suomen rajojen sisällä poronhoitoalueen ulkopuolella.
Tällöin tarkastelussa ei oteta huomioon rajalaumoja ja vakiintuneita pareja. Siksi Itä-Suomessa poikkeuslupa myönnettiin rajalaumaan ja Oulun alueella susiparille.
Muilla suuralueilla ei haettu poikkeuslupia susipareille, joten poikkeusluvat myönnettiin suuralueiden laumoihin, joiden arvioitu yksilömäärä oli tällä hetkellä pienin.
Isoja laumoja ei haluttu hajottaa, ja siksi niihin ei annettu 1–2 suden kaatolupia.
Hakemuksia oli tullut kuitenkin enemmän alueille, joissa sudet ovat aiheuttaneet vahinkoja tai reviirejä on paljon.
Lounaisen Suomen susikanta jatkaa kasvuaan
Varsinais-Suomen riistakeskuksen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson on saanut luparatkaisun jälkeen vastailla tiuhaan puhelimeen. Maakunnan susitihentymäalueille lupia ei myönnetty. Metsästäjät ovat ihmetelleet lupien jakoperusteita.
– Perustelut lähtivät siitä, että suotuisa suojelutaso turvataan. Vahingot ja muut syyt eivät tässä nyt kovin paljon painaneet vaan luvat jaettiin neljälle suuralueelle ja pieniin laumoihin.
Lounaiselta suuralueelta, johon kuuluvat Varsinais-Suomi, Etelä-Satakunta, Uusimaa ja Etelä-Häme, tuli hakemuksia miltei jokaisesta alueen susilaumasta. Hermansson ymmärtää metsästäjien pettymyksen isojen susilaumojen alueilta.
DNA-näytteiden keräämisellä on saatu kartoitettua laumojen kokoa ja susikanta on hyvässä kasvussa Lounais-Suomessa.
– Niillä tiedoilla, mitä meillä nyt on, niin laumojen määrä kasvanut kolmella tai neljällä viime talveen verrattuna. En näe tilannetta, että tämä pyyntilupa, jos ja kun sitä saadaan toteutettua, heikentäisi susikantaa, vs. riistapäällikkö pohtii.
Hermansson arvioi, että susien määrä on lounaisessa Suomessa viimetalvista suurempi, kun kanta-arvioita tehdään. Susien määrä arvioidaan aina maaliskuun tilanteen mukaan ennen kuin sudet saavat pentuja.
Susien kiima-aika vaikuttaa myös nyt määriteltyyn metsästysaikaan. Kannanhoidollinen metsästys on tarkoitus toteuttaa 1.–15. helmikuuta 2022.
Nyt myönnetyt poikkeusluvat eivät vaikuta vahinkoperusteisiin lupiin, joita voidaan karkotusyritysten jälkeen myöntää yksittäisiin häirikkösusiin, jotka tekevät esimerkiksi toistuvasti pihavierailuja.
– Tämä prosessi on täysin irti kannanhoidollisesta pyynnistä. Voi hyvinkin olla, että nyt haetaan vahinkoperusteisia lupia myös Varsinais-Suomeen, Jörgen Hermansson sanoo.
Suojelujärjestöt pitävät tätä sudenpyyntiä hätiköitynä
WWF, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto ehtivät jo kannella EU-komissioon maa- ja metsätalousministeriön ratkaisusta aloittaa suden kannanhoidollinen metsästys. Järjestöjen mukaan olisi pitänyt odottaa ensi syksyyn ja saada LUKElta suotuisan suojelun tason viitearvo.
Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola pitää nyt tehtyä ratkaisua ministeriön irtiottona yhteisestä linjasta, jota on eri työryhmissä hiottu pari vuotta. Myös suden kannanhoitosuunnitelmassa on määritelty mahdollisuus metsästykseen, kun susikanta saavuttaa suotuisan suojelun tason.
Susi on luokiteltu Suomessa EU:n lainsäädännöllä tiukasti suojelluksi ja erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Yksilöiden tappaminen tulisi siis sallia vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. EU:n Luontodirektiivin mukaan suojelusta voi poiketa vain sellaisessa tilanteessa, jossa muita ei-tappavia vaihtoehtoja ei ole saatavilla.
Veistola luettelee kolme syytä, miksi susijahti helmikuussa ei ole toivottavaa.
– Ensinnäkin susien määrä, sen alueellinen levinneisyys ja sen tulevaisuuden kannalta genetiikka.
Marraskuussa 2021 Luonnonvarakeskus arvioi susien määrän olevan 90 prosentin todennäköisyydellä 337–452 yksilön välillä, mutta lopullinen arvio kestävän kannan määrästä saadaan vasta ensi syksynä.
– Toisaalta alueellinen jakauma ei ole kunnossa. Meidän sudet ovat sekä idässä että lännessä, mutta Väli-Suomessa on iso susiaukko.
Tämä on Veistolan mukaan ongelma kolmannelle asialle eli genetiikalle. Se on riski, koska nyt lännen sudet eivät saa verentäydennystä idästä. Perinnöllinen monimuotoisuus vaarantuu.
– Muistettakoon, että nytkin ongelmia aiheuttavat yksilöt voidaan poistaa riistahallinnon tai poliisin poikkeusluvilla, Tapani Veistola painottaa.
Hän pitää ministeriön toimia ennenaikaisina, sillä nyt oltiin harmittavan lähellä saavuttaa suotuisan suojelun taso.
– Jos ministeriöllä olisi ollut malttia odottaa vuosi tai pari, niin oltaisiin päästy tässä asiassa ilman riitaa eteenpäin.
Yle Uutisten juttu Luonnonvarakeskusken suotuisan suojelun tason arvioinnin väliraportista:
Karjatilalla sudet ovat jokaviikkoinen vieras
Varsinaissuomalaisella karjatilalla 75 hereford-emolehmää jäystää heinää pihanavetan suojissa, vaikka tuuli tuivertaa kylmää lunta taivaan täydeltä. Osa viime kesän vasikoista odottaa vielä siirtoa jatkokasvatukseen muille tiloille, mutta kesällä taas pieniä vasikoita ja emolehmiä on tilan lähistön laitumilla kymmenittäin.
Tilan emäntä kertoo, että sudet ovat tulleet vuosi vuodelta rohkeimmiksi. Vaikka karjaa vahtii viisi vankkaa pyreneidenmastiffia, niin laumanvartijakoirista huolimatta sudet ovat tunkeutuneet viisinkertaisten sähköaitojen läpi laitumille.
Toistaiseksi vahingoilta on vältytty, mutta naapurikylältä sudet tappoivat viime kesänä laitumelle viedyt seitsemän lammasta, kun eläimet olivat ehtineet olla ulkona vasta viikon.
Petoaitahakemus on vetämässä, mutta kun aitaa tarvittaisiin kilometritolkulla, niin rahoitusta ei liene tarpeeksi luvassa. Aiemmin tilalla oli myös iso lammaskatras, mutta siitä on susien takia luovuttu.
Tilan ympärillä on lukuisia kameroita, joihin on tallentunut satoja kuvia susien vierailuista. Tilan emäntä ei halua menettää yhtään vasikkaa, sillä korvaus petovahingoista on 170 euroa. Myyntihetkellä vasikan hinta lähentelee tuhatta euroa.
Varsinais-Suomen susikanta on maan tiheimpiä ja tänä vuonna uusia pentuja syntyi eri laumoihin. Keväällä nuoret sudet lähtevät hakemaan omia reviirejään. Niitä on syntynyt vanhojen lähettyville ja maakunnan runsas peura- ja kauriskanta takaa ravinnon.
Kannanhoidollinen metsästys on mahdollista aloittaa 1. helmikuuta. Metsästyksen aloitusajankohdan viiveen osalta riistakeskuksessa on huomioitu päätöksiin liittyvä 30 vuorokauden valitusaika. Metsästys on johdettua ja siihen saa osallistua kerrallaan enintään 50 metsästäjää susireviiriä kohti.
Lue myös:
Riistakeskus antoi poikkeusluvat yhteensä 18 suden kannanhoidolliseen metsästykseen
Ympäristöjärjestöt kantelivat EU-komissiolle susien tappoaikeista
Mynämäellä ammuttiin pihoissa liikkunut susi
KHO: Poikkeuslupa tappaa seitsemän sutta Pohjois-Savossa oli lainvastainen