Guovloválgaođđasiid čuovvun Sámi válgalávus lea dál nohkan.
- Hetki hetkeltä
- Chat
Sámi válgalávvu: Eanodagas Klemetti Näkkäläjärvi lagamusas guovlostivrabáikki | Juha Tapiola várresadjái Päijät-Häme guovllus
Yle čuovui guovloválggaid Lappi eanangotti ja Sámi oainnus dán artihkkalis.
- Linnea Rasmus
- Susanna Guttorm
- Inger-Elle Suoninen
- Sáárá Seipiharju
- Sara Kelemeny
- Anni-Saara Paltto
- Linda Tammela
•
Inger-Elle Suoninen
Juridihkkadoavttir ballá, ahte sápmelaččat bohtet govssohallat boahtteáiggis
Lappi sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusain mearridit dál 59 ođđa guovlostivraáirasa. Sis čieža áirasa leat sámeguovllus: golbma áirasa Anáris, guokte Ohcejogas ja Soađegilis guokte. Eanodagas ii beassan oktage guovlostivrii.
Juridihkkadoavttir Juha Guttorm mielas guovloválgabohtosis leat sihke buorit ja fuones bealit. Vaikko sode-áššit leat mearriduvvon oalle guhkás lágaid dásis, de ballá Guttorm goittotge, ahte sápmelaččat bohtet govssahallat boahtteáiggis.
– Anáris bohte sisa golbma ja Ohcejogas guokte áirasa. Dál ollu lea gitta das, ahte mo sii bastet gohcit sámeguovllu sihke sámegiela ja kultuvrii vuođđuduvvi bálvalusaid, dadjá Guttorm.
Loga olles ášši dáppe.
Inger-Elle Suoninen
Eanodagas Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi lagamusas guovlostivrabáikki
Eará sámeguovllu gielddain earret Eanodagas besse evttohasat mielde guovlostivrii.
Eanodagas lagamusas guovlostivrra báikki lei ruoŧŧelaš álbmotbellodaga evttohas Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi. Son oaččui 201 jiena ja beasai nuppi várresadjái.
Lemet Näkkäläjärvi lei mánnodaga mielde Dearvva! Tiörv! Tierva!- sáddagis.
Inger-Elle Suoninen
Juha Tapiola várresadjái Päijät-Häme guovllus
Sámeguovllu olggobealde guovloválggain evttohassan ledje earret eará Ruonáid evttohas Mika Laiti, Pirkanmaas, Ruonáid evttohas Janne Hirvasvuopio Länsi-Uusimaa guovllus, Ruonáid evttohas Mággá Länsman Länsi-Uusimaa guovllus, ja Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga evttohas Juha Tapiola Päijät-Häme guovllus.
Laiti čokkii 43 jiena, Hirvasvuopio 222 jiena, Länsman 116 jiena ja Tapiola 229 jiena ja son lea várresajis.
Juha Tapiola jearahallan gullui mánnodaga Dearvva! Tiörv! Tierva!- sáddagis.
Dievasmahtton 25.1. diibmu 8.45 Mággá Länsman evttohasvuođain.
Linda Tammela
Lappi guovlostivra lea válljejuvvon
Lappi buresbirgenguovllu jienain lea dál rehkenastojuvvon 100 proseantta.
Anáris guovlostivrii besse golmmas: Mari Palolahti (guovd.), Anu Avaskari (kokoomus) ja Jari Huotari (kokoomus).
Ohcejogas guovlostivrii beasaiga guovttis: Anni Ahlakorpi (gur.) ja Vuokko Tieva-Niittyvuopio (guovd.).
Eanodagas guovlostivrii ii beassan oktage evttohas. Lappi gielddain maiddái Muoná ja Pelkosenniemi báhce ovddasteaddji haga.
Olles Suomas kokoomus lea dáid válggaid vuoiti nappo stuorámus bellodat. Nuppi ja goalmmát saji juhket sosiálademokráhtat ja guovddášbellodat, main lea 19,3 proseanta guottiheapmi, go olles riikka jienain 99 proseantta lea rehkenastojuvvon.
Olles Lappi bohtosa gávdno dáppe.
Linda Tammela
Sámediggeáiras ja gielddapolitihkkár Anu Avaskari beassamin guovlostivrii: “Lean duđavaš iežan jietnamearrái”
Anu Avaskari lea beassamin olgešbellodat kokoomusa listtuin Lappi buresbirgenguovllu guovlostivrii. Go Lappi guovllu jienain 98,8 lea rehkenasttojuvvon, lea Avaskari ožžon oktiibuot 313 jiena.
– Lean duđavaš iežan jietnamearrái, ja dasa, ahte min gielddas livčče mannamin čađa golmmas ja Ohcejogasges guovttis.
Anu Avaskari lea áidna sámediggeáiras, guhte lea beassamin guovlostivrii. Avaskari lea maiddái Anára gielddastivrra áiras. Son jáhkká, ahte sus lea áigi dikšut buot dáid doaimmaid.
– Lean áiddo beassán ealáhahkii, de lean árvalan, ahte mus lea doarvái áigi, lohká Avaskari.
Avaskari muitala, ahte lea vehá fuolas unna gielddaid beales, dasgo stuorra čoahkkebáikkit ožžot eanet ovddasteaddjiid. Ovdamearkka dihte Eanodat ii oro dálá dieđu mielde oaččumin ovttage ovddasteaddji guovlostivrii.
– Ferte jurddašit, ahte lea dán buresbirgenguovllu hástalus fuolahit olles Lappi buresveadjimis, lohká Avaskari Ylei.
Son lea behtton kokoomusa bohtosii Lappis, go muđui Suomas bellodaga boađus lei riikka buorimus. Son lohká vuordán olgešbellodat kokoomusii buoret bohtosa Lappi buresveadjinguovllus.
Linda Tammela
Maiddái Anni Ahlakorpi Ohcejogas orru beassamin guovlostivrii: "Jus mii oažžut guokte ohcejohkalačča dohko, de dathan lea máilmme buorre boađus"
Go Lappi buresbirgenguovllu jienain lea rehkenastojuvvon 95 proseantta, lea gurutlihtu Anni Ahlakorpi beassamin ovddasteaddjin Lappi buresbirgenguovllu guovlostivrras.
Ahlakorpi lea Ohcejoga gielddastivrra ja gielddaráđđehusa lahttu.
Anni Ahlakorpi dadjá válgaeahkeda Ylei, ahte guovloválggat leat leamaš earálágán válggat justa danin, go ii leat sáhttán einnostit daid ovdáneami moge, go lea vuosttaš válga goassege.
Dálá dieđuid mielde Ohcejogas guovlostivrii livččiiga beassamin guovttis: Anni Ahlakorpi ja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
– Dat lea áibbas jáhkkemeahttun buorre boađus Ohcejohkii, in dieđe, máhtiigo giige vuordit Ohcejohkii dákkár bohtosa. Jus mii oažžut guokte ohcejohkalačča dohko, de dathan lea máilmme buorre boađus.
Ahlakorpi lokte Ohcejoga dáfos oktan dehálamos áššin sode-ovttasbarggu Norggain. Su mielas ovttasbarggu joatkašuvvama galgá sihkkarastit
– Maiddái gádjunbálvalusaid galgá sihkkarastit, go dáppe leat nu guhkes gaskkat. Galgá maid sihkkarastit dan, ahte dat lagašbálvalusat seilot, Ahlakorpi lohká.
Linda Tammela
Ohcejogas olles buresbirgenguovllu viššalamos jienasteaddjit
Lappi buresbirgenguovllu jienastanproseanta lea 47,4, mii lea measta justa seamma, go olles Suoma jienastanproseanta, 47,5.
Ohcejoga jienastanproseanta lea buoremus olles Lappis. Ohcejogas jietnavuoiggadahtton olbmuin jienastedje 58,5 proseantta guovloválggain.
Lappi jienastanproseanta lea njiedjan mannan geassemánu gielddaválggain, go dalle jienastusproseanta lei 54,1.
Linda Tammela
Sámeguovllu gielddain jienastanproseanta sullii 50 proseanta, Ohcejogas juobe 58
Lappi buresbirgenguovllu jienain lea dál rehkenastojuvvon 72,7 proseantta.
Lappi guovllu jienastanproseanta lea dán muttus 47,4.
Sámeguovllu gielddain leat mannamin dálá dieđuid mielde guovlostivrii ovccis. Anáris golbma evttohasa, Eanodagas okta, Ohcejogas guokte ja Soađegilis golbma evttohasa.
Anára gielddas Anu Avaskari (olgešbellodat kokoomus), Jari Huotari (olgešbellodat kokoomus) ja Mari Palolahti (guovddášbellodat) leat dálá dieđuid mielde beassamin guovlostivrii.
Eanodagas guovlostivrii lea mannamin Sámedikki ovddeš ságadoalli, dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá-Lemet (ruoŧŧelaš álbmotbellodat).
Ohcejoga gielddas leat guovlostivrii beassamin Anni Ahlakorpi (gurutlihttu) ja Vuokko Tieva-Niittyvuopio (guovddášbellodat).
Soađegilis leat guovlostivrii beassamin Krista Stauffer (YL1), Tapio Lintula (guovddášbellodat) ja Pekka Heikkinen (olgešbellodat kokoomus).
Linda Tammela
Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio orru beassamin guovlostivrii
Go Lappi buresbirgenguovllu jienain lea rehkenastojuvvon 60 proseantta, lea guovddášbellodaga evttohas Ohcejogas, Vuokko Tieva-Niittyvuopio, mannamin čađa guovloválggain.
Tieva-Niittyvuopio lea báhcimin ealáhahkii iežas virggis Ohcejoga gielddahoavdan.
Tieva-Niittyvuopio lohká Ylei, ahte son lea vel várrugas kommenteret, ovdal go buot jienat leat rehkenastojuvvon. Son lea goittotge namalassii Ohcejoga gieldda beales ilus, jus beassá guovlostivrii.
– Orru hui somá Ohcejoga gieldda beales. Galgá goittotge velá vuordit daid bohtosiid, muhto gal mun sávan, ahte beasan, Tieva-Niittyvuopio muitala.
Ohcejohkii lea Tieva-Niittyvuopio mielas earenoamáš dehálaš dat, ahte sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat seilot buorrin ja ahte ovttasbargu Norgii joatkašuvvá.
– Dehálaš lea, ahte min sámegielat ja sámekultuvrra vuhtii váldi bálvalusat seilot ja juobe buorránivččege.