Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Aja Daffeh tunsi, miten hänestä tippui palasia pois. Klitoris, ulommat häpyhuulet, sisemmät häpyhuulet, jokainen yksitellen. Ne leikattiin pois kuumennetulla, tylsällä veitsellä.
Daffeh ympärileikattiin eli suoremmin sanottuna silvottiin 1990-luvulla Gambiassa, kun hän oli nelivuotias. Näin kuului perinteen mukaan tehdä, koska niin oli tehty aina ennenkin. Jokainen tyttö haettiin jossain vaiheessa pois kotoaan yllättäen ja usein pyytämättä. Takaisin palautettiin lapsi, joka ei välttämättä jäisi eloon toimenpiteen jälkeen.
Jos silpomisesta jää henkiin, henkisten traumojen lisäksi fyysiset ongelmat pysyvät koko loppuelämän ajan. Ongelmat ovat niin tavallisia, ettei niitä osaa edes ajatella.
– Alushousujen käyttäminen on todella epämukavaa, kun ne hankaavat koko ajan. Tuntuu, että ne jäävät jonnekin väliin, vaikka se ei ole mahdollista, kun minulla ei ole siellä mitään, Aja Daffeh naurahtaa.
- Aja Daffeh ja viisi muuta sinkkua paljastavat itsensä meikin ja henkisen muurin takaa Sinkut paljaana -sarjan toisella tuotantokaudella. Katso sarjan uudet jaksot Yle Areenassa.
Silpomisessa poistetaan naisen ulkoiset sukupuolielimet joko osittain tai kokonaan. Moni sairastuu silpomisen jälkeen, kun haavat tulehtuvat. Pahimmillaan lapsi kuolee silpomisen jälkeisiin komplikaatioihin.
Kun alapää on silvottu niin perusteellisesti kuin Daffehilla, se on alttiimpi erilaisille infektioille. Virtsatietulehdukset ovat jatkuvia. Häpyhuulten tarkoitus kun on suojata emätintä ja virtsaputkea bakteereilta, sen lisäksi, että ne estävät limakalvoja kuivumasta ja edesauttavat seksuaalista mielihyvää.
Seksiin on kuitenkin jäänyt stigma. Nautinnon saaminen on vaikeaa, koska esileikin kannalta tärkeää klitorista ei ole, ja limakalvot ovat useimmiten hyvin kuivat. Yksi silpomisen tarkoitus on ehkäistä seksuaalisia haluja ja saada tyttö pysymään neitsyenä tulevaa aviomiestä varten, World Visionin toiminnanjohtaja Annette Gothóni kertoo.
World Vision on yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä.
Silpomisen jättämä stigma seksiin ei kuitenkaan häviä mihinkään vanhemmaksi kasvaessa, vaan seksi ajatuksena ahdistaa edelleen, Daffeh sanoo.
Kuumennetulla, tylsällä veitsellä tehty silpominen on jättänyt alapäähän myös paksut arvet. Ne aukeavat helposti, jos alapäätä sheivaa. Arvet ovat niin paksut ja koholla olevat, että sheiverin terä osuu niihin helposti.
Arvet siis kirjaimellisesti aukeavat helposti uudestaan.
Rummutus lähestyy
Ajan Daffehin äiti ei halunnut, että hänen tyttärensä leikataan. Lupaa ei kuitenkaan kysytty häneltä, vaan Aja haettiin kotoa väkisin.
Isä oli tuolloin tullut jo Suomeen eikä pystynyt vaikuttamaan asiaan. Perhe seurasi myöhemmin perässä, kun Daffeh oli seitsemänvuotias.
Daffeh ja naapuruston muut lapset olivat leikkimässä, kun rummutus ja metallinen, kirskuntaa muistuttava ääni alkoi lähestyä kaukaa. He tiesivät, millainen joukko oli lähestymässä, sillä se toistui joka vuosi. Lapset pelkäsivät joukkiota, sillä se tiesi aina sitä, että joku heistä lähtee jonnekin, eikä kukaan tiennyt minne.
Joukko riisti hänet kotoaan ja vei metsään, jossa hänet pakotettiin väkisin maahan ja silvottiin. Metsässä oli mukana kaksi naista, joiden Daffeh luuli ensin auttavan häntä. Kun naiset ojensivat silpojalle veitsen, ja Daffeh ymmärsi heidän olevan teossa mukana, turvallisuuden tunne katosi.
Silpominen aiheuttaa monille naisille myöhemmin kovia kuukautiskipuja. Kun kaikilla muillakin yhteisössä on kovat kivut, sitä pidetään normaalina, Gothóni sanoo.
Perinne on kuitenkin niin vahva, että silpomista on tapahtunut tähän päivään asti. Tytön perhe saa siitä taloudellista hyötyä myötäjäisten kautta, kun tyttö on puhdas ja neitsyt mennessään naimisiin.
Silpomiseen ei liity mitään uskonnollista velvoitetta, vaan sen ajatellaan olevan tytölle parhaaksi, Solomie Teshome sanoo. Hän työskentelee Ihmisoikeusliitossa sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntijana.
– Perhe tai suku on silpomisen suunnittelussa vahvasti läsnä. Jos esimerkiksi isoäiti on sitä mieltä, että tyttölapsi silvotaan, se tehdään, joskus ilman vanhempien suostumusta. Myös sosiaalinen paine voi olla kova, jos kaikki tutut ovat läpikäyneet silpomisen. Silloin tyttö voi itsekin haluta sitä.
Silpominen katoaa Suomessa häpeän ja byrokratian kiemuroihin
Viranomaisilla ei ole tietoa siitä, että Suomesta olisi lähetetty ketään silvottavaksi viime vuosien aikana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näin olisi voinut tapahtua, Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta sanoo.
Hän työskentelee sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntijana.
Suomessa ei uskalleta puuttua silpomisepäilyihin, vaikka syytä olisi, koska moni pelkää leimaantuvansa rasistiksi, Ujuni Ahmed sanoo suoraan.
Ahmed puhuu kokemuksesta, sillä hän toimii monikulttuurista yhteisöllisyyttä edistävän Fenix Helsinki -järjestön toiminnanjohtajana. Järjestö on saanut yhteydenottoja esimerkiksi opettajilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka eivät ole varmoja, miten pitäisi toimia, kun epäilee lapsen silpomista.
– Moni ammattilainen ei uskalla tai osaa puhua lapsen vanhempien kanssa. Silloin he ikään kuin sokaistuvat lapsen etniselle taustalle, ja pelko itsensä häpäisystä menee lapsen etujen edelle. Se estää ne toimenpiteet, jotka pitäisi tehdä, kun epäillään lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Kun lapsi on maahanmuuttajataustainen, tämä käy helpommin, kuin jos lapsi olisi valtaväestöön kuuluva, Ahmed toteaa.
Silpomisen rikosnimikkeenä käytetään Suomessa törkeää pahoinpitelyä. Vaikka epäilyksiä silpomisesta on, vain kourallista tapauksia on tutkittu, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist toteaa. Useimmiten poliisille asti tulevat tapaukset ovat sellaisia, joissa silpominen on tehty ennen Suomeen tuloa.
Vaikka silpominen on Suomessa kielletty lailla, sitä ei ole kielletty erillislailla kuten vaikkapa Ruotsissa. Eduskunta päätti viime syksynä, että lakiin kirjattavaa rangaistussääntelyä silpomisesta pitää kuitenkin selventää.
Kukaan ei tiedä todellista lukua, miten paljon Suomessa on silvottuja naisia ja miten paljon silpomista edelleen tehdään. Silpomisen läpikäyneiden Suomessa synnyttävien naisten määrää tilastoidaan, mutta siinäkin on ollut puutteita, koska aiemmin HUSin tiedot eivät ole siirtyneet syntyneiden lasten rekisteriin yhteensopimattoman potilastietojärjestelmän takia. Tänä vuonna asian pitäisi muuttua, ja jatkossa tiedot saada koko maasta.
Poliisi ei myöskään kirjaa, miten monessa törkeässä pahoinpitelyssä on taustalla silpominen.
Silpomisepäilyjen annetaan valua sormien välistä, Ahmed huomauttaa.
– Jos joku vaikkapa epäilee sitä, että lapsi lähetetään ulkomaille silvottavaksi, ulkomailta paluun jälkeen tehdään harvoin minkäänlaista jälkiseurantaa. Epäiltyä silpomista ei aina poissuljeta.
Aja Daffeh on huomannut saman.
– Lapselle ostetaan lippu johonkin kohdemaahan, ja sieltä vielä salaa eteenpäin. Ei kukaan saa ikinä tietää, missä hän on ollut. Lapsi voi kävellä kivuissaan Suomessa, mutta pää pystyssä. Ei kukaan huomaa mitään, hän sanoo hiljaa.
Poliisi, viranomaiset ja erilaiset järjestöt tekevät paljon valistustyötä Suomessa ja maailmalla silpomisen lopettamiseksi. Silpominen on vähentynyt jo jonkin verran, mutta asennemuutoksen kanssa riittää töitä. Muutos lähtee niin vanhemmista ihmisistä kuin ympäristön vaihdoksesta. Jos muuttaa kauemmas kotimaastaan, esimerkiksi Eurooppaan, silpomismyönteinen kulttuuri ei enää ympäröi arjessa.
Joillain kolmannen sukupolven maahanmuuttajilla voi kuitenkin olla tarve pitää omista juuristaan kiinni, ja silloin he voivat olla paljon myönteisempiä silpomista kohtaan, kun sen ajatellaan kuuluvan vahvasti omaan kulttuuriin, Ahmed sanoo.
Esimerkiksi uutissivusto Al Jazeera on kertonut eurooppalaisista tytöistä, jotka ovat lähteneet Keniaan silvottaviksi.
Erilaisten järjestöjen tekemä silpomista vastustava työ ei ole aina riittävää Suomessa eikä ulkomailla. Jos pelkästään ulkopuolinen sanoo, miten asiat pitäisi tehdä, se ei välttämättä kanna hedelmää, Ujuni Ahmed sanoo.
World Visionin Annette Gothini kertoo kenialaisen isoäidin tapauksesta. Monia tyttöjä ympärileikannut isoäiti oli nähnyt silpomattoman tyttärentyttären synnytyksen, ja kokemus oli muuttanut hänen suhtautumisensa perinteeseen.
– Hän sanoi, että se näytti yhtä helpolta kuin lehmän synnytys. Plops, ja lapsi oli ulkona.
Gothónin mukaan silpomisen lopettaminen vaatii juuri sitä, että näkee miten asiat toimivat eri tavalla ja paremmin, kun naista ei ole silvottu.
Silpominen on valtava tabu
Aja Daffeh kertoo, että kukaan aikuinen ei ole ottanut Suomessa silpomisesta hänen kanssaan puheeksi, ei edes gynekologi. Gynekologi on voinut jopa säpsähtää alapään nähdessään, mutta ei ole sanonut mitään.
Daffeh otti asian itse puheeksi gynekologinsa kanssa, kun halusi keskustella lasten saamisesta.
– Sen jälkeen gynekologi kertoi helpottuneensa, kun otin asian nimenomaan itse esiin, Daffeh kertoo.
Neuvoloissa äidin silpomisesta tulisi kysyä rutiininomaisesti, mutta niin ei aina tehdä. Synnyttäessä joudutaan tekemään jonkin verran avausleikkauksia. Myös korjausleikkauksia tehdään, vaikkakin vähän, Ihmisoikeusliiton Solomie Teshome toteaa.
Tulevaisuudessa niitä tehdään varmasti enemmän, hän arvioi.
Daffeh ei ole ajatellut tekevänsä korjausleikkausta, koska olisi liian traumaattista kokea samankaltainen tapaus uudestaan, vaikka se voisi palauttaa vahvempia tuntoaistimuksia alapäähän.
– Moni entinen poikaystävä on luullut minun pettävän, kun seksi ei ole huvittanut eikä haluja ole ollut. Kun tulin ensimmäistä kertaa julki silpomiseni kanssa, yksi entisistäni otti yhteyttä ja sanoi olevansa pahoillaan, ja kuinka nyt vasta ymmärsi, mitä olen käynyt läpi.
On ollut vapauttavaa puhua suoraan asiasta, jota on kantanut sisällään vuosia, Daffeh toteaa. Hän on tanssinut enemmän tai vähemmän koko ikänsä. Tanssi ja musiikki ovat äärimmäisen tärkeitä, ja hän on suunnitellut kappaleiden tekemistä yhdessä ystäviensä kanssa.
Ensimmäisen kerran Daffeh kertoi silpomisesta vuosi sitten voitettuaan The Face of African Queen -kilpailun. Myös osallistuminen Sinkut paljaana -ohjelman toiselle kaudelle on hälventänyt puhumattomuuden muuria ja häpeää.
– En olisi ikinä uskonut, että puhun tästä näin avoimesti. Se on kuitenkin helpottanut oloani monella tavalla, eikä minun tarvitse enää häpeillä ja piilotella itseni kanssa.
Daffeh opiskelee parturi-kampaajaksi. Yksi suurimmista haaveista on ollut jo pitkään oman kampaamon perustaminen. Kampaamo olisi sellainen paikka, jossa kuka tahansa voisi istahtaa penkkiin asiakkaaksi ilman mitään pelkoa syrjimisestä.
Aja Daffeh ja viisi muuta sinkkua paljastavat itsensä meikin ja henkisen muurin takaa Sinkut paljaana -sarjan toisella tuotantokaudella. Katso sarjan uudet jaksot Yle Areenassa.
Korjaus 11.1.2022 klo 17.05: Juttuun korjattu, että HUSin alueella tilastoidaan silpomisen läpikäyneiden synnyttäjien määrät, mutta ne eivät ole aiemmin olleet valtakunnallisessa tilastossa yhteensopimattoman potilasjärjestelmän takia.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 7.1.2022 klo 23:een asti.