Kemijoki oy hakee lupaa rakentaa kalauoma Kemijoen Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen. Yhtiö on jättänyt vesitalouslupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.
Suunniteltu uoma sijoittuisi alakanavan itärannalle ja siinä hyödynnettäisiin luonnonmukaisia ja teknisiä ratkaisuja. Tässä vaiheessa suunnittelua rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 10 miljoonaa euroa.
Jokiyhtiö arvioi, että kalauoman luvitus, rakentaminen ja tutkimustuloksiin perustuva viimeistely vievät useita vuosia.
– Tämä on iso kehitys-, mutta myös tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on palauttaa vaelluskalakantaa Kemi- ja Ounasjokeen. Jos lupakäsittely etenee ilman valituksia, voisimme olla valmiita aloittamaan rakentamisen reilun vuoden päästä, sanoo Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.
Lohijokitiimi iloitsee suunnitelmista
Kemi- ja Ounasjokivarren kuntia edustavan Lohijokitiimi-yhdistyksen mielestä jokiyhtiön suunnitelmat on syytä ottaa ilolla vastaan. Yhdistys on ajanut lohikalojen palauttamista pohjoisen jokiin vuodesta 2001 lähtien.
– Tämä on erittäin hyvä uutinen. Toivotaan, että asia menee eteenpäin, lupa kalauomalle saadaan ja sen rakentaminen toteutuu, sanoo lohijokitiimin toiminnanjohtaja Jukka Viitala.
1990-luvulta lähtien kalatiehankkeiden parissa työskennellyt Jukka Viitala toivoo myös, että kalateihin vaikuttavat voimalaitosten käyttöön liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua. Kyse on muun muassa voimalaitosten käyttökatkoista.
– Vaikka meillä on uomat tai teknilliset kalatiet, minkälaiset kulkuyhteydet hyvänsä, ne vaativat jatkuvan voimalaitoksen käytön, jotta kala pysyy siinä kalatien suulla ja hakeutuu sinne. Tämä on ollut ongelma pitkään Kemijoella, esimerkiksi Isohaarassa, Viitala toteaa.
Mallia haettu Ruotsista
Suunnittelukumppanina kalauomahankkeessa on ollut muun muassa teollisuuteen ja ympäristörakentamiseen erikoistunut suunnittelu- ja konsultointipalveluyritys Sweco, joka on vuodesta 2019 lähtien tarkastellut Taivalkosken alueelle kahdeksan vaihtoehtoisen kalauoman toteutusreittiä.
Kriteereinä Kemijoen ensimmäiselle kalauomalle ovat olleet tekninen toteutettavuus sekä kalojen käyttäytyminen eli niiden mahdollisuus päästä padon yli. Swecon kala-asiantuntija Peter Rivinojan mukaan suunnittelutyöhön on tuotu parhaita käytäntöjä ja oppeja Ruotsista Uumajanjoelta ja Vindeljoelta.
Selvitystyössä toteutuskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi on todettu alakanavan itärannalle sijoittuva kalauoma, jonka kokonaispituus on lähes 700 metriä. Uoma kulkisi suurimman osan matkasta Tervolantien ja asutuksen välisellä alueella.
Uoman keskimääräinen leveys on kolme metriä ja keskikaltevuus kaksi prosenttia. Houkutusvirta-altaan tilavuus on noin 6 000 kuutiometriä.
– Altaan avulla voidaan saada aikaan riittävä houkutusvirtaama. Allas toimisi myös varasto- ja tutkimusaltaana sekä tarvittaessa kiinniottoaltaana, Timonen kertoo.
Velvoitteen muutoshakemus odottaa yhä ratkaisua
Lapin ely-keskus jätti vuonna 2017 Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, koska se katsoi, etteivät nykyiset kalatalousvelvoitteet Kemijoella ole riittäviä. Avista kerrotaan, että tavoitteena on saada muutoshakemus ratkaistua kuluvan vuoden aikana.
Lue myös: Lapin ELY vaatii Kemijokeen kalateitä ja siirtoistutuksia – kalatalousvelvoite halutaan ajan tasalle
Kemijoki oy ilmoitti jo alkuunsa, ettei se hyväksy ely:n vaatimuksia, joista merkittävimpiä ovat juuri toimivien kalateiden rakentamiset Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin. Yhtiö on pitänyt vaatimuksia ja tavoitetta epärealistisena.
– Meillä on ely-keskuksen kanssa sama tavoite eli palauttaa vaelluskalaa jokeen. Ei ole kuitenkaan tutkimusten valossa näyttöä siitä, että pelkillä kalatieratkaisuilla voitaisiin luoda itsensä ylläpitävä vaelluskalakanta. Osittainenkin palauttaminen vaatii lisäksi tukitoimia, kuten istutuksia, Timonen sanoo.
Jos Taivalkosken kalauoman rakentamiselle saadaan lupa, etenevät jatkosuunnitelmat Kemijoella vaiheittain.
– Tämä on pitkä tie ja vaatii paljon tutkimustyötä, Timonen toteaa.
Yhteistyötä tehty kalakantojen elvyttämiseksi
Vuodesta 2019 lähtien Taivalkosken voimalaitoksella on ollut käytössä myös hydraulinen Kalasydän-kalatie, joka yhtiön mukaan on osoittautunut toimintavarmaksi ja tulokset rohkaiseviksi. Taivalkoskella oli viime kesänä koekäytössä myös Kalasydän oy:n kehittämä Smolttisydän, jonka avulla merelle vaeltavat poikaset ohjataan kulkemaan padon ohi.
Tuomas Timonen muistuttaa, että yhtiö on sille määrättyjen kalatalousvelvoitteiden lisäksi tehnyt myös vapaaehtoista työtä vaelluskalan elinympäristöjen parantamiseksi. Kunnostuksia tehtiin viimeksi Tervolan Runkausjoella viime vuonna.
Timosen mukaan Kemijoki oy on käyttänyt vuosittain 1–2 miljoonaa euroa vapaaehtoisiin kunnostuksiin sekä mäti- ja pienpoikasistutuksiin.
Kemijoki oy on osallistunut yhteistyöhön osana Lapin liiton Vaelluskalatyöryhmää, joka on tuonut yhteisen pöydän ääreen kalatalousalueiden, vesivoimayhtiöiden ja Metsähallituksen edustajat sekä Luken ja ELY-keskuksen asiantuntijat.
– Olemme edistäneet yhdessä ohitusratkaisun lisäksi myös sitä tukevia toimenpiteitä, kuten mäti- ja poikasistutuksia, alasvaellusratkaisuja sekä kartoittaneet sopivia alueita elinympäristökunnostuksia varten, kertoo Lapin liiton Vaelluskalatyöryhmän projektipäällikkö Lassi Kontiosalo.
Uutista päivitetty kello 17.27. Lisätty Lohijokitiimin Jukka Viitalan kommentit ja päivitetty otsikkoa.
Lue myös:
Tutkija Jukka Jormola: Ohitusuomat Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin ovat mahdollisia
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 21.1. kello 23 saakka.