Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus vahvistaa metsien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tutkimuksen mukaan pohjoisten havumetsien ansiosta alailmakehään syntyy pilviä, jotka viilentävät ilmastoa.
Tulosten mukaan jo pienet muutokset metsien kaasupäästöissä voivat muuttaa merkittävästi pilvien kykyä heijastaa auringon lämpösäteilyä pois maasta. Heijastusvaikutusta voidaan verrata Tongan tulivuorenpurkauksen aiheuttaman tuhka- ja savupilven viilentävään vaikutukseen.
Tutkimusryhmä on pystynyt ensimmäistä kertaa osoittamaan havainnoilla ja mittauksilla metsien vaikutuksen pilvien muodostukseen. Tutkimustieto on osa kokonaisuutta, jonka avulla voidaan arvioida paremmin pilvien merkitystä ilmastonmuutoksessa.
– Aerosolihiukkasilla on vaikutusta pilvipisaroiden määrään ja sitä kautta tulos on osa ilmastopalapeliä, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja kokeellisen ilmakehätutkimuksen professori Tuukka Petäjä Helsingin yliopistosta tuloksista, joissa pilvipisaroiden määrä enimmillään kaksinkertaistui metsäpeiton yllä.
Ilman pienhiukkasia ilmasto olisi lämpimämpi
Tutkimuksessa seurattiin Jäämereltä peräisin olevien ilmasaasteista puhtaiden ilmamassojen muuttumista niiden kulkeutuessa havumetsävyöhykkeellä. Ilmamassojen hiukkasmäärien muutokset vastasivat havumetsistä syntyviä hiukkasmääriä.
Muun muassa aikaisempi suomalainen tutkimus on vahvistanut sen, että havumetsien kaasumaiset höyryt osallistuvat pikkuriikkisten aerosolihiukkasten muodostumiseen ja kasvuun. Uusi tutkimus vahvistaa hiukkasten vaikutukset myös pilviin ja niiden ominaisuuksiin.
Pilvien synty ja muutokset niissä ovat yksi tämän hetken kuumimmista ilmastonmuutoksen tutkimuksen kohteista. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvion mukaan aerosolien merkitys on tällä hetkellä kokonaisuudessa ilmastoa viilentävä. Tulokset kuitenkin vaihtelevat riippuen muun muassa siitä, mitä osaa ilmakehästä tutkitaan ja mistä pienhiukkasista puhutaan. Esimerkiksi ilman puhdistuminen rikkipäästöistä viilentää vähemmän ja siten lisää lämpenemistä, vaikka sillä on myönteisiä terveysvaikutuksia esimerkiksi Aasiassa.
Uudessa Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa ei tutkittu tarkemmin havumetsien lajikirjon vaikutusta tuloksiin. Aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että suomalaisittain tavallinen metsä tai sekametsä tuottaa ilmaan aerosoleja, joiden vaikutus pilvien syntyyn on nyt todettu.
Metsät viilentävät enemmän kuin lämmittävät
Pilvivaikutus on pystytty todentamaan miljoonan neliökilometrin alueella. Ala on moninverroin laajempi kuin Suomi.
Tutkimus vaati professori Petäjän mukaan ison alan, vaikka metsien vaikutus näkyy myös pienemmällä alueella. Metsien olemassaolo ja metsäpeitteisyyden lisääminen ovat professori Petäjän mukaan hyödyllisiä ilmaston kannalta myös tämän tutkimuksen perusteella.
Yleisesti voidaan Petäjän mukaan sanoa että, metsien viilentävä vaikutus on tutkimuksen myötä vahvistunut, samalla kun metsien maaperää tummentava ja lämmittävä vaikutus on jäänyt heikommaksi. Suomen osalta tarkkaa kokonaisvaikutusta on vielä vaikea sanoa.
Vaikka kuinka metsäpeitettä lisää, pilviä ei kuitenkaan synny niin paljon, että niiden viilentävä vaikutus kumoaisi yleisen ilmastonmuutoksen aiheuttaman lämpenemisen. Metsillä voidaan kuitenkin saada lisää aikaa sopeutua ilmastonmuutokseen. Metsät sekä sitovat ilman hiiltä että viilentävät ilmastoa.
– Molemmat prosessit voimistuvat hiilidioksidipitoisuuksien lisääntymisen myötä ja antavat vähän lisää aikaa vastata ilmastonmuutokseen.
Sitä kuinka paljon lisäaikaa esimerkiksi nykymetsillä saadaan tai kuinka paljon lisää metsiä tarvittaisiin aikalisää varten eri alueille, tutkijat eivät ainakaan vielä tiedä.
Metsät vaikuttavat myös sateiden syntyyn
Tiedemaailma on suhtautunut aikaisemmin varauksella metsien ja niiden hiilinielujen vaikutukseen ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämä on johtunut siitä, että metsät vähentävät maapallon pinnalta heijastuvaa lämpösäteilyä ja lämmittävät ilmaa.
Viilentämisen lisäksi metsien pienhiukkaset lisäävät Petäjän ja muiden tutkijoiden tulosten mukaan myös toista pilvisyyden seurausta: sateita.
Tulokset pohjoisen havumetsistä antavat toivoa muun muassa kansainväliselle Afrikan metsittämishankkeelle, missä kuivuuden aiheuttamaa aavikoitumista ja elinolosuhteiden heikentymistä on yritetty hillitä jo pidemmän aikaan.
Tutkimus on julkaistu alan johtavassa Nature Geoscience -lehdessä.
Pilvivaikutus on pystytty todentamaan edistyksellisten ilmakehäntutkimuslaitteistojen avulla, joita on muun muassa Helsingin yliopiston tutkimusasemalla Hyytiälässä Juupajoella.
Lue myös:
Tuore suomalaistutkimus: Metsillä voi olla luultua suurempi rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa