Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Halvat miehittämättömät taisteludroonit ovat olleet monissa viime vuosien konflikteissa hämmästyttävän tehokkaita. Myös Ukraina käyttää niitä nyt.
Sekä Ukraina että Venäjä käyttävät sodassa drooneja, everstiluutnantti Inka Niskanen sanoo. Hän on hävittäjälentäjä ja maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja.
Ukrainan mukaan videossa iskee sen käyttämä turkkilaisvalmisteinen Bayraktar-drooni.
Alunperin Ukraina sanoi, ettei se kerro miten se droonejaan käyttää, mutta nyt se on julkaissut iskusta videon.
Videon julkistuksella se pyrkii ainakin nostamaan omien joukkojensa moraalia.
Täsmälleen samanlaiset aseet ovat nimittäin kääntäneet taisteluiden kulkua monissa viime vuosien konflikteissa.
Hiljaisesti liikkuva tappaja saattaa etsiä kohdettaan jopa 24 tuntia yhtäjaksoisesti ennen iskua. Nykyaikainen miehittämätön taisteludrooni eli UACV (Unmanned aerial combat vehicle) ei väsy ja sen kamerasilmät ovat laserin tarkat.
Droonit pystyvät laukomaan itse kantamiaan ohjuksia tai ohjaamaan tykistön tai ohjuspatteriston iskun maalin.
Aikaisemmin varsinaiset taisteludroonit olivat lähinnä Yhdysvaltojen suosima kallis korkean teknologian ase.
Nyt halventuneet taisteludroonit ovat tuoneet 2000-luvun alkupuolen huipputeknologian jopa kehittyvien maiden sotiin.
Pitkään drooneilla vain tiedusteltiin ja ylläpidettiin tilannekuvaa, mutta viime vuosina kehitys on edennyt siihen, että niissä on aseita, jopa täsmäaseita, everstiluutnantti Niskanen kuvaa.
– Tämä tuhovoima on uutta ja se on myös kääntänyt taisteluiden ja operaatioiden kulkuja ja muuttanut sotilaallisia voimasuhteita eri konflikteissa, Niskanen kuvaa.
Taisteludroonit ovatkin näytelleet jopa ratkaisevaa roolia useissa viime aikojen konflikteissa. Venäjän valtava hyökkäys Ukrainaan on toki erilainen tapahtuma, eikä Niskanen usko droonien olevan siinä kovin keskeisessä roolissa.
– Droonit ovat yksi suorituskyky muiden joukossa. Ja arvioisin, että Venäjällä on käytössään enemmän droonikalustoa, Niskanen toteaa.
Niskanen korostaa, että kaikissa viime vuosien konflikteissa, joissa drooneilla on ollut keskeinen rooli, vastustajalla on ollut heikko ilmapuolustuskyky ja droonit ovat voineet toimia varsin vapaasti.
– Asetelma on niissä ollut sellainen, että pääsääntöisesti toisella osapuolella on täysin ilmaherruus, Niskanen kuvaa.
Niskanen arvioi, että Venäjä ei ole ainakaan vielä saavuttanut täyttä ilmaherruutta Ukrainassa.
– Heillä ei ole siellä täyttä toiminnan vapautta. Ukraina vaikuttaa tekevän vastarintaa myös ilmapuolustuksen osalta.
Toistaiseksi Ukraina näyttää pystyvän käyttämään droonejaan. Ja pelkkä tietoisuus Ukrainan droonien olemassa olosta voi vaikuttaa maan taistelumoraaliin, sen verran suuri vaikutus drooneilla on ollut muissa viime vuosien konflikteissa.
Hämmästyttävä vallankumous sotarintamilla
Erilaisia kauko-ohjattavia lennokkeja on toki käytetty sodissa jo parikymmentä vuotta.
Mutta varsinainen taisteludroonien vallankumous alkoi vasta pari vuotta sitten. Sen vaikutus on ollut hätkähdyttävä.
Vuoden 2020 syksyllä Armenia ja Azerbaidžan kävivät lyhyen sodan Vuoristo-Karabahin hallinnasta. Armenia oli saanut edellisessä sodassa 1990-luvun alussa suurimman osan alueesta hallintaansa. Siitä asti alueella oli vallinnut niin sanottu jäätynyt konflikti.
Mutta syksyllä 2020 Azerbaidžan valtasi suuren osan alueesta itselleen. Ratkaisevassa roolissa olivat Azerbaidžanin uudet turkkilaiset Bayraktar TB-2 -droonit, samanlaiset joita Ukraina nyt käyttää.
Azerbaidžan tuhosi runsaassa kuukaudessa merkittävän osan Armenian panssaroiduista ajoneuvoista ja tykistöstä.
Everstiluutnantti Niskanen huomauttaa, että Vuoristo-Karabahin karut olosuhteet olivat edulliset droonisodankäyntiin.
– Mielenkiintoista on se, että siellä ei käytetty juurikaan perinteistä ilmavoimaa, vaan taistelu oli ikään kuin lennokit vastaan lennokit ja ilmatorjuntajärjestelmät, Niskanen kuvaa.
Azerbaidžanin Bayraktar-droonit olivat kiistatta erittäin tehokkaita. Myös Armenia käytti drooneja, mutta sen ilmapuolustus jäi selvästi alakynteen.
Niskanen huomauttaa kuitenkin, että Azerbaidžanin nopeaan voittoon vaikuttivat myös muut asiat, kuten erikoisjoukkojen ja tykistön käyttö.
Etiopian ja Libyan droonisota
Viime syksynä droonit pelastivat Etiopian hallituksen. Marraskuussa 2021 Pohjois-Etiopian Tigrayn kapinallisjoukot olivat päässeet maan sisällissodassa niskan päälle ja olivat jo hyvää vauhtia etenemässä kohti pääkaupunki Addis Abebaa.
Mutta Etiopian hallitus oli saanut avukseen kiinalaisia ja turkkilaisia uusia drooneja, jotka tuhosivat nopeasti sissien joukkoja ja huoltoyhteyksiä. Tigrayn joukot joutuivat vetäytymään.
Libyan sekavassa sodassa droonit ovat olleet aivan keskiössä. Yk:n tunnustamaa hallitusta vastustavan marsalkka Khalifa Haftarin joukot ovat useamman vuoden hyötyneet kiinalaisista Wing Loong -drooneista.
Mutta vuonna 2019 turkkilaiset droonit pysäyttivät Haftarin joukkojen etenemisen kohti pääkaupunki Tripolia.
Drooneista ei vielä ole tullut joka sissin Kalashnikov-rynnäkkökivääri, mutta kaikille taistelurintamille ne kyllä ovat levinneet.
Keskeinen syy droonien yleistymiseen on niiden halpa hinta.
Ilma-ase on kauan ollut ylivoimaisen vaarallinen vastustaja. Mutta taistelulentokoneet ovat myös äärimmäisen kalliita. Suomen uudet F35-monitoimihävittäjät tulevat maksamaan koulutuksineen lähes 10 miljardia euroa, ja niitä on pidetty hyvin kalliina lentää.
Uudet kiinalaiset, iranilaiset ja turkkilaiset taisteludroonit maksavat korkeintaan muutamia miljoonia kappaleelta. Droonioperaattorin koulutus maksaa murto-osan siitä mitä hävittäjälentäjän koulutus.
Ukraina on satsannut drooneihin
Ukrainan asevoimien heikkoutena ennen Venäjän hyökkäystä pidettiin nimenomaan ilma-asekykyä.
Ukraina osti Bayraktar TB-2 -drooneja vuonna 2019, ja viime vuonna maa käytti niitä Itä-Ukrainan separatistijoukkoja vastaan.
Turkki ja ja Ukraina sopivat muutama viikko sitten entistä laajemmasta yhteistyöstä, ja TB-2-drooneja on tarkoitus jatkossa valmistaa myös Ukrainassa.
Kovin paljon drooneja Ukrainalla ei vielä ole, ilmeisesti ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainalla oli noin 20 Bayraktar TB-2 -droonia.
TB-2-drooneilla on muun muassa Libyassa ja Syyriassa tuhottu myös venäläisvalmisteisia ilmatorjuntalaitteita, joidenkin tietojen mukaan jopa erittäin kehittyneinä pidettyjä Pantsir-järjestelmiä.
Ukrainan uusista drooneista on puhuttu julkisuudessa suhteellisen paljon, mutta everstiluutnantti Inka Niskanen ei usko niillä olevan sodassa kovin ratkaisevaa merkitystä.
Niskasen mukaan droonit eivät juurikaan kykene ilmasta ilmaan taisteluun.
Modernit venäläiset ilmatorjuntajärjestelmät ovat isoja integroituja kokonaisuuksia. Syyriassa ja Libyassa niitä ei eräiden arvioiden mukaan ole pystytty käyttämään ammattimaisesti järjestelminä, mikä on tehnyt niistä drooneille helppoja kohteita.
Ukraina sanoo nyt tuhonneensa drooneilla muun muassa Venäjän Buk-ohjuskalustoa, mutta tarkkoja tietoja droonien käytöstä ei ole tullut julkisuuteen.
Venäjällä on myös lukuisia omia taisteludroonihankkeita, osa valmiimpia kuin toiset.
Vuoristo-Karabahin vuoden 2020 sodan opetukset ovat saaneet Venäjän kiihdyttämään droonien kehittämistä. Nyt myös se käyttää drooneja Ukrainassa.
– Venäjä käyttää erittäin todennäköisesti drooneja tiedusteluun ja tilannekuvan luomiseen. Niskanen arvioi.
Se, käyttääkö Venäjä drooneja myös tulen käyttöön, on epävarmempaa.
Mutta Vuoristo-Karabahissa nähtiin myös toinen olennainen puoli modernien droonien vaikutuksesta.
Azerbaidžanin droonien kamerat kuvasivat iskut. Tuhovideoita levitettiin välittömästi sosiaalisessa mediassa ja niillä pyrittiin osoittamaan omaa kyvykkyyttä.
Niillä oli sodassa merkittävä propagandavaikutus. Siksi myös Ukraina on nyt julkistanut kuvaa drooni-iskustaan.
Myös Venäjä on selvästi ymmärtänyt droonien propagandavaikutuksen. Se on viime kuukausina esitellyt näyttävästi omia droonejaan.
Aseita kehitetään suoraan konfliktialueilla
Erityisesti Syyrian ja Libyan konflikteista on tullut taistelukenttiä, joissa monet maat häpeilemättä testaavat ja kokeilevat omia aseitaan.
Turkki on kehittänyt omia Bayraktar TB-2 -droonejaan ja niihin liittyviä järjestelmiä taisteluissa muun muassa kurdeja vastaan.
Käänteentekevää sodankäynnin kannalta on droonien halpa hinta. Yhden Bayraktar TB-2 -droonin hinta-arviot eri lähteissä vaihtelevat 1–5 miljoonan euron välillä. Modernit monitoimihävittäjät maksavat monikymmenkertaisesti enemmän.
Kun Turkki muutama vuosi sitten alkoi käyttää Syyriassa uusia Bayraktar TB-2 -drooneja, se hyväksyi sen, että osa niistä tuhoutuu. Rahallisesti tappio ei ole kovin suuri, ja yksikään turkkilaissotilas ei kuole, kun drooni ammutaan alas.
– Hinta on suhteellisen halpa ja riskiä henkilötappioista ei ole. Kyllä sellainen asejärjestelmä on varteenotettava komentajalle, joka miettii, miten saisi halutun vaikutuksen, everstiluutnantti Niskanen selittää.
Kasvoton ja halpa tappaja
Nimenomaan omien tappioiden välttäminen on keskeistä siinä, että taisteludrooneista on tullut 2000-luvun puhutuin ase.
Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kauden loppupuolella USA:ssa kansaa alkoi kauhistuttaa Irakissa ja Afganistanissa kaatuneiden amerikkalaissotilaiden suuri määrä.
Valkoinen talo alkoi siirtää sodan painopistettä miehittämättömien droonien käyttöön. Niistä tuli presidentti Barack Obaman aikana Yhdysvaltain eniten suosima ase.
Amerikkalaiset droonit surmasivat satoja ihmisiä Afganistanissa, Pakistanissa ja Irakissa. Droonin ohjaajat istuivat usein turvallisesti tuhansien kilometrien päässä Nevadassa ja kävivät videopelimäistä sotaa.
New York Times -ja Foreign Affairs -lehtien tuoreet analyysit osoittavat, että Yhdysvaltain iskut eivät olleet niin kirurgisen tarkkoja, kuin annettiin ymmärtää. Niissä kuoli myös satoja tai jopa tuhansia siviilejä.
Asemarkkina on auennut
Kun Yhdysvallat on ollut haluton myymään esimerkiksi MQ-9 Reaper -droonejaan muille kuin tärkeille liittolaisilleen, muut valmistajat ovat tulleet markkinoille.
Kiinalaiset ovat pitkään hallinneet halvempien droonien markkinoita. Osa heidän malleistaan muistuttaa selvästi esimerkiksi amerikkalaisten MQ-9 Reaperia, mutta ne ovat paljon halvempia.
Myös Iran on pitkään kehittänyt omia droonejaan.
Olennaista on se, että Kiina, Iran ja Turkki eivät länsimaiden tavoin kanna samanlaista huolta siitä, kenelle aseita myydään, tai missä aseita käytetään.
Esimerkiksi Arabiemiirikunnat on osallistunut muun muassa Libyassa ja Etiopiassa konflikteihin Kiinasta ostetuilla drooneilla.
Drooniasevarustelu kiihtyy
Turkkilainen Bayraktar on saanut viime kuukausina paljon huomiota sotilaspiireissä.
Everstiluutnantti Inka Niskanen muistuttaa kuitenkin, että ohjelmistojen kehittäminen on hyvin nopeaa ja tällaisissa asejärjestelmissä markkinajohtajan asema voi muuttua nopeasti.
Niskanen huomauttaa, että myös vastatoimia droonien torjumiseksi kehitetään jatkuvasti.
Yhdysvallat piti pitkään kehittämäänsä taisteludrooniteknologiaa omassa hallinnassaan, mutta jatkossa se voi olla vaikeampaa. Droonit ovat arkipäiväistyneet.
Itä-Ukrainan sodassa myös Ukrainan hallitusta vastaan taistelevat Venäjän tukemat separatistijoukot ovat käyttäneet drooneja.
Washington Post kirjoitti tammikuussa, että kun länsimaissa analysoitiin alasammuttua, kapinallisten käyttämää droonia, sen sisuksista paljastui yllätys.
Drooni muistutti ulkoisesti venäläistä aseteknologiaa, mutta sen sisältä paljastui valtava määrä länsimaista teknologiaa. Moottori perustui saksalaiseen, rakennussarjana myytävään harrastelennokkiin, liikkeen tunnistimet olivat brittiläisiä ja mikropiirit amerikkalaisia.
Tällaisen teknologian leviämisen estäminen voi käytännössä olla lähes mahdotonta.
Isis käytti harrastelennokkeja tehokkaasti
Syyriassa ja Irakissa nähtiin jo useampi vuosi sitten, että myös kevyitä kaupan hyllyltä saatavia lennokkeja voi käyttää rumalla tavalla.
Terroristijärjestö Isis on käyttänyt pitkään tällaisia laitteita taisteluissa. Harrastusdrooneista viritetyt pienet laitteet toimivat tehokkaasti tiedustelussa ja maalinosoituksessa, mutta ne kykenevät kantamaan myös räjähteitä.
Tällaiset pommit eivät ole suuria, mutta niitä on halpa rakentaa paljon.
Minidroonien hyökkäyksen torjunta kehittyneillä asejärjestelmillä voi tulla hyvin kalliiksi, jos muutaman tuhannen euron laitteita joudutaan ampumaan alas kalliilla ilmatorjuntaohjuksilla.
Yhdysvaltain aseteollisuus kehittääkin kuumeisesti uudenlaisia, esimerkiksi mikroaaltoihin tai lasereihin perustuvia järjestelmiä tukikohtien suojaksi.
Voivatko terroristit saada kehittyneitä taisteludrooneja?
Aiemmin lähinnä suurvaltojen käytössä olleiden taisteludroonijärjestelmien leviäminen yhä laajemmalle kehittyvien maiden konfliktialueille on jo selvästi tapahtunut tosiasia.
Monet köyhemmät maat näkevät niissä nyt mahdollisuuden hankkia moderni ilma-ase, joka olisi aiemmin ollut liian kallis.
Lienee selvää, että myös ei-valtiolliset sotilaalliset toimijat pystyvät pian hankkimaan näitä järjestelmiä. Ainakin Jemenin Huthi-kapinalliset ovat jo käyttäneet drooneja iskuihin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin.
– On liioiteltua maalata sellaista anarkiaa, että kenellä tahansa voi hetken kuluttua olla edistynyt drooni. Mutta kyllä toimijoiden määrä kasvaa ja kenttä laajenee, Niskanen toteaa.
Nykyisessä kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa aseteknologian leviämisen estäminen on aiempaa vaikeampaa.
Korvaavatko miehittämättömät droonit hävittäjät?
Esimerkiksi Euroopassa kehitteillä oleva Tempest-ilmataistelujärjestelmä pyrkii vastaamaan tulevien vuosikymmenten ilmataisteluhaasteisiin. Niissä miehittämättömillä ilma-aluksilla on keskeinen rooli.
Suomeen on juuri ostettu huippumoderneja F-35-monitoimihävittäjiä. Mutta tuleeko miehitetystä hävittäjästä vain yksi osa laajempaa järjestelmää jo lähivuosikymmeninä?
– Se on relevantti kysymys, vuosia Hornetteja lentänyt ilmavoimien everstiluutnantti Inka Niskanen myöntää.
– En kuitenkaan usko, että sellaista nähtäisiin lähitulevaisuudessa, eikä 20–30 vuoteen, että vaikkapa joku länsimaa luopuisi kokonaan hävittäjistä ja ottaisi tilalle droonijoukot, Niskanen arvioi.
Niskanen muistuttaa, että nykyaikaisten miehitettyjen monitoimihävittäjien tehtäväkenttä on hyvin laaja ja droonit kykenevät yleensä vain tarkasti rajattuihin tehtäviin.
Niskanen uskoo, että miehitetyt ja miehittämättömät ilma-alukset tulevat jatkossa toimimaan yhdessä, toisiaan täydentäen.
Erityisesti ei-valtiollisten toimijoiden ja sellaisten maiden osalta, joilla ei ole kehittynyttä ilmavoimaa, tilanne voi olla toinen, Niskanen toteaa.
Niskanen korostaa, että toistaiseksi taisteludroonit näyttävät menestyneen lähes pelkästään taisteluissa, joissa niitä ei ole käytännössä pystytty haastamaan. Siis käytännössä tilanteissa, joissa vastustajalle ei ole ollut lainkaan ilmavoimaa.
– Se asetelma on erilainen kuin Suomen puolustuksessa, Niskanen muistuttaa.
Joka tapauksessa droonit muuttavat sodankäyntiä yhä kiihtyvään tahtiin.
Myös Suomen puolustusvoimat on viime syksynä testannut suurempia taisteludrooneja. Puolustusvoimat on tiedottanut asiasta niukasti, mutta ainakin amerikkalainen MQ-9 Reaper oli testissä.
Pienempiä drooneja puolustusvoimat on testannut jo toistakymmentä vuotta.
Lue myös: