Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Valvontamonitoreista näkyy iäkäs mies, joka on puoli-istuvassa asennossa sairaalasängyllä. Hänen hengityksensä näyttää raskaalta. Mies on kyseisellä hetkellä Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osaston ainoa koronapotilas.

– Potilasmäärä aaltoilee. Nyt on rauhallista, kertoo tehohoitolääkäri Miikka Niittyvuopio.

Teho-osastot ovat välillä ruuhkautuneet vakavista koronatautitapauksista, mutta samalla heidän hoitamisestaan on saatu arvokasta kokemusta ja rutiinia. Se voi parantaa myös muiden kuin koronapotilaiden hoitoa.

– Potilasmäärä oli iso ja henkilökunnalle tuli toistoja todella paljon. Tiedetään, että kun hoitoalan ammattilaiset saavat paljon toistoja ja kokemusta tietystä potilasryhmästä, hoidon tulokset parantuvat rutinoitumisen myötä, Niittyvuopio sanoo.

Oulun yliopistollisen sairaalan teho-osastolla on hoidettu kahden vuoden aikana noin 150 koronapotilasta. Tehohoitojaksot ovat olleet pitkiä, joten koronapotilaiden hoidosta on tullut arkea, Miikka Niittyvuopio sanoo.

Enimmillään Oysin teho-osastolla on ollut hoidettavana yhtä aikaa 14 koronapotilasta. Samaan aikaan Oysin potilaita on ollut hoidettavana myös muissa sairaaloissa.

Potilaita on siirretty, jotta tehohoitoa on voitu taata kaikille sitä tarvitseville.

Esimerkiksi sydänkohtauksia, vakavia infektiota, aivoverenvuotoja ja onnettomuuksia sattuu koronasta huolimatta.

Niidenkin hoidossa voidaan ehkä hyödyntää koronan hoidossa hyväksi havaittuja menetelmiä.

Italian uutiskuvista etsittiin hoitokeinoja

Uutiskuvia Pohjois-Italian sairaaloista alkoi tulvia kaksi vuotta sitten. Oysin kliinisen hoitotyön asiantuntija, sairaanhoitaja Elina Karjula katsoi kuvia koronapotilaista erityisen tarkkaan. Niissä kiinnitti huomiota se, että potilaita hoidettiin vatsallaan.

Karjulan mukaan hoitomuoto oli tuttu, mutta sitä oli käytetty harvakseltaan.

– Aloimme harjoitella potilaiden kääntämistä ennen kuin talossa oli yhtäkään koronapotilasta.

Hengityskoneessa olevan ja nukutetun ihmisen kääntäminen vatsa-asentoon on vaativa operaatio, johon tarvitaan monta ihmistä ja huolellista etukäteissuunnittelua. Yhden potilaan kääntämiseen kuluu aikaa noin tunti.

– Potilas kääritään tiiviiseen lakanapakettiin, jonka avulla hänet hallitusti käännetään vatsalleen. Sen jälkeen potilasta kohotetaan ylös niin, että erikoisvalmisteiset tyynyt saadaan asetettua paikoilleen potilaan rintakehän ja lantion alle, Karjula kertoo.

Potilas käännetään vatsa-asentoon pääsääntöisesti 12-16 tunniksi kerran vuorokaudessa. Vatsa-asennossakin potilaan painopistettä täytyy muuttaa parin tunnin välein painehaavojen välttämiseksi.

– Siitä huolimatta niitä ei aina voi välttää.

Hengitysvajauksen asentohoidosta ja erityisesti vatsa-asentohoidosta on saatu Oysissa erityisen hyviä kokemuksia.

Karjulan mukaan tulokset ovat olleet näkyviä ja se on vakuuttanut heidät kaikki.

– Asentohoito on näyttöön perustuvaa ja todella tehokasta hoitotyötä. Sitä meidän täytyy jatkaa, oli hengitysvajaus minkä hyvänsä aiheuttama.

Tehohoitolääkäri Miikka Niittyvuopio sanoo, että jatkossa kriittisesti sairastuneen, hapettumishäiriöisen keuhkovauriopotilaan hoito on rutiininomaisempaa.

Vakavia hapettumishäiriöitä voi aiheuttaa koronan lisäksi moni muukin, kuten keuhkokuume, sepsis, vatsaontelotulehdukset, haimatulehdukset ja palovammat.

Karjulan mukaan asentohoidosta hyötyvät muutkin kuin nukutetut potilaat. Hän kertoo tehohoidossa olleesta nuoresta miehestä, joka makasi vatsallaan ja selasi samalla kännykkää.

– Hän olisi vain halunnut olla vatsallaan, sillä hengittäminen oli hänelle niin helpompaa.

Karjula kehottaa myös kotihoidossa olevia koronapotilaita kääntymään välillä vatsalleen.

Rokotteiden puuttumisesta ei jälkiviisastella

Teho-osastoilla hoidetaan potilaita, jotka ovat kriittisesti sairaita ja vaativat jatkuvaa seurantaa. Kaikkien potilaiden tilanne ei kuitenkaan ole yhtä vakava.

Koronapotilaiden parissa alusta asti työskennellyt sairaanhoitaja, elvytyskoordinaattori Pasi Kemppainen sanoo, että valtaosa nyt tehohoitoon koronan vuoksi joutuvista pystytään hoitamaan ilman nukuttamista.

– Alussa potilaat olivat huonommassa kunnossa tänne tullessaan ja heitä nukutettiin enemmän. Toki vieläkin osa potilaista joudutaan nukuttamaan, mutta ei läheskään kaikkia.

Kemppainen arvelee, että yksi syy potilaiden aikaisempaa parempaan kuntoon ovat rokotteet. Ne suojaavat taudin vakavimmalta muodolta.

Miikka Niittyvuopion mukaan teho-osastolla rokotteista ei enää juuri puhuta. Niiden on nähty tehoavan ja hoidossa rokottamattomat ovat olleet yliedustettuina.

– Rokotteet olivat valtava käännekohta, mutta emme keskustele niistä potilaiden kanssa sen kummemmin. Ei meidän tarvitse jälkiviisastella täällä.

Korona on ollut hoitajille henkinen koettelemus

Elina Karjulan mukaan koronapotilaiden hoidossa teho-osastolla ei ole sinänsä ollut mitään uutta. Esimerkiksi suojavarusteita on jouduttu käyttämään myös muiden herkästi leviävien infektiosairauksien hoitotyössä.

Henkinen kuormittuminen on sen sijaan ollut poikkeuksellisen suurta.

– Ensin oli pelko omasta ja läheisten sairastumisesta. Sen jälkeen on oltu tukena sairastuneille ja heidän läheisilleen.

Koronapotilaat ovat olleet eristettyinä, eivätkä omaiset ole päässeet näkemään heitä. Hengitysvaikeuksien vuoksi myös puhuminen on voinut olla vaikeaa.

– Koronapotilaissa on korostunut kuoleman pelko, ja hoitajat ottavat sen vastaan. He ovat sillä hetkellä niitä läheisimpiä ihmisiä, jotka seisovat rinnalla.

Karjula kertoo hoitajien luovan toivoa ja tsemppaavan potilaita, mutta joskus on edessä tilanne, jolloin pitää kertoa, ettei parannuskeinoa tai toivoa enää ole.

Potilaita riittää, vaikka puhe vähenee

Hiihtolomasesonki on saanut ihmiset liikkeelle ja sen odotetaan näkyvän myös tartuntaluvuissa. Oysissa hiihtolomien jälkeen mahdollisesti tulevaan potilaspiikkiin suhtaudutaan rauhallisesti.

Niihin on ehditty tottua.

Edellisen kerran Oysin tehohoito oli kuormittunut vuodenvaihteen tienoilla. Kaikkiaan kuormituspiikkejä on ollut seitsemän.

Niittyvuopio arvelee, että koronapotilaita tulee hoidettavaksi teho-osastolle vielä vuosia.

– On luontainen kehitys, että korona liittyy muiden infektiosairauksien joukkoon.

Vakavia infektiota sairastavat ovat yksi yleisimmistä tehohoitoa vaativista potilasryhmistä, joten siinäkään mielessä koronapotilaiden hoidossa ei ole ollut mitään uutta.

Niittyvuopio arvelee, että mediassa koronapuhe vähenee, mutta virus ei ole katoamassa mihinkään.

Pasi Kemppainen ei enää juuri seuraa ulkomaailman uutisointia koronatilanteesta. Se ei kerro hänelle enää juuri mitään tulevasta työpäivästä tai teho-osaston arjesta.

– Julkisuudessa saatettiin sanoa, että meillä on neljä koronapotilasta teholla ja samaan aikaan meillä oli 20 muuta potilasta. Meidän arkemme on erilainen kuin luvut uutisissa.