Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hiiljalanjäljen pienentäminen onnistuu tehokkaasti, kun konstit on oikeat.
Jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen, kaikkien maapallon asukkaiden hiilijalanjäljen pitäisi laskea 2,4 tonniin vuonna 2030.
Arvio – kuten alla oleva testikin – perustuu kansainvälisten ilmastotoimijoiden viime syksynä julkaisemaan raporttiin 1.5–Degree Lifestyles: Towards A Fair Consumption Space for All.
Edessä on suuri pudotus. Tämä testi auttaa sinua selvittämään, miten se tehdään.
Jos haluat vinkkejä testiä varten, lue ensin alla oleva juttu.
Kestävän arjen asiantuntija Emma Hietaniemi on toiveikas. Sitran työpajoissa hän on tavannut useita ihmisiä, joille oman hiilijalanjäljen laskeminen on tuottanut iloisia yllätyksiä. He saattavat olla jo tavoitelukemissa, joko sattumalta tai tietoisen työn tuloksena.
– Meillä on todella monia esimerkkejä ihmisistä, jotka elävät jo noin 2,5 tonnin hiilijalanjäljellä ja oikein mukavasti.
Hiilijalanjälkilaskurit ovat Hietaniemen mukaan "parhaita arvauksia". Niiden tekemisessä käytetään tilastojen keskiarvoja ja mallinnuksia. Siksi huomio kannattaa kiinnittää siihen, miltä oma elämäntapa kokonaisuutena näyttää.
– Jos hahmottaa oman hiilijalanjälkensä tonnin tarkkuudella, niin se on jo todella hyvin, Hietaniemi sanoo.
Suomessa on meneillään vihreä siirtymä. Se tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista ja panostuksia uusiutuvan energian tuottamiseen ja kiertotalouteen. Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.
Hietaniemen mukaan poliittisella ohjauksella on merkittävä rooli myös kansalaisten hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Valtio on maksanut jo muutaman vuoden ajan tukia esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen, sähköauton ostoon tai siihen, että muuntaa vanhan autonsa kulkemaan biokaasulla tai bioetanolilla.
Suomalaiset ovat siirtyneet sähköautoiluun odotettua nopeammin. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että vuonna 2030 Suomen teillä liikkuu noin 600 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa.
Kotimainen ruoantuotantokaan ei ole vaarassa, vaikka vähentäisimme tuntuvasti naudanlihan ja maidon kulutusta. Siellä missä on aiemmin viljelty rehua eläimille, voidaan tulevaisuudessa kasvattaa ruokaa lähes suoraan lautaselle.
– Esimerkiksi kasvipohjaiset ruokavaliot ovat nopeasti yleistyneet, kun on tullut uusia innovaatioita ja kauppojen hyllyille on saatu käyttövalmiita kaura- ja härkäpapuvalmisteita. Meillähän on paljon hyvää peltoalaa sekä osaamista, jotta näitäkin innovaatioita saataisiin myös vientiin, Emma Hietaniemi sanoo.
Avainasemassa on fossiilisista polttoaineista luopuminen
Moni suomalainen kokee jo elävänsä ympäristöystävällisesti. Tuoreimman Eurobarometrin mukaan olemme ilmastomuutoksestakin huolissaan enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin.
Tämä ei kuitenkaan heijastu kulutustottumuksiin, kertoo IROResearchin viime kesänä toteuttama kysely. Vastausten mukaan vain 14 prosenttia suomalaisista huomioi ympäristövaikutukset kaikissa hankinnoissaan.
Koulujen ympäristökasvatus on opettanut jo vuosikymmenten ajan säästämään vettä ja sähköä, joten saatamme pitää roskien lajittelua ja valojen sammuttelua suurempina ilmastotekoina kuin mitä ne todellisuudessa ovat.
Ilmastokriisin torjuntaan tarvitaan järeämpiä keinoja. Keskeistä on vähentää asumisen, liikkumisen ja ruokavalion päästöjä.
Yksinkertaistaen voisi sanoa, että ongelmat ratkeavat sillä, että luovumme fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.
Mutta suomalaisten hiilijalanjälki putoaa nopeasti, jos
- autot kulkevat sähköllä, biokaasulla tai bioetanolilla
- lomamatkoja ei tehdä lentokoneella
- kodit lämpiävät maalämmöllä, ekosähköllä tai aurinkoenergialla
- ruokalautaselta karsitaan naudanliha ja maitotuotteet
- ostamme vaatteita ja tavaroita käytettynä ja vain tarpeeseen
Kulutustottumuksiimme vaikuttaa se, mitä pidämme sosiaalisesti hyväksyttyvänä ja tavoiteltavana. Siksi ilmastokriisin taltuttamisessa on kyse myös yhteiskunnan ihanteiden ja asenteiden muuttumisesta.
– Tekemällä erilaisia kulutusvalintoja annamme signaalin myös muille yhteiskunnan osa-alueille siitä, mitä olemme valmiit ottamaan vastaan. Kun luomme uutta normistoa, syntyy uudenlainen elämäntapa, Hietaniemi sanoo.
Motiiveilla ei ole väliä, teot ratkaisevat
Ilmastokriisin torjumisen kannalta ei ole väliä, miksi haluamme muuttaa elämäntapojamme.
Sitran Emma Hietaniemen mukaan paras motiivi on usein se, että tahdomme elää hyvää arkea, tavallista mukavaa elämää.
Monet ilmastoteot sopivat hyvin yhteen tämän tavoitteen kanssa.
- Autoilun vähentäminen on ilmastoteko, vaikka tekisi sen siksi, että bensa on kallista.
- Työmatkojen pyöräileminen on ilmastoteko, vaikka pyrkimyksenä olisi lisätä liikuntaa ja kuluttaa kaloreita.
- Aurinkopaneelien asentaminen on ilmastoteko, vaikka tekisi sen kiinnostuksesta tekniikkaan.
- Lihansyönnistä luopuminen on ilmastoteko, vaikka tekisi sen eläimiä suojellakseen.
- Turhasta ostamisesta luopuminen on ilmastoteko, vaikka taustalla olisi halu pitää koti siistinä ja tyylikkäänä.
Tutkimukset osoittavat, että korkea tulotaso yhdistyy korkeisiin päästöihin. Siksi esimerkiksi suomalaisten hiilijalanjälki on kolminkertainen intialaisiin verrattuna.
Mutta sama pätee myös Suomen rajojen sisällä. Vähävaraiset kuluttavat käytännön pakosta vähemmän kuin varakkaat. Toisaalta heidän ei ole mahdollista tehdä kalliita investointeja, kuten vaihtaa öljylämmitystä uusiutuvaan energiaan.
Sitran Emma Hietaniemen mukaan erityyppisiä ilmasto- ja energiansäästövinkkejä annetaankin siksi, että jokainen voi poimia joukosta itselleen sopivat.
– Nämä eivät missään nimessä ole yhteismitallisia kaikille, koska kulutamme niin eri tavalla. Ajatuksena on reflektoida rehdisti omaa kulutusta, että mikä siinä on välttämätöntä ja mikä ekstraa. Nämä ovat henkilökohtaisia valintoja.
Tällä hetkellä myös Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat bensan ja ruoan hintaan, mikä pakottaa monet pienentämään kulutustaan entisestään.
– Voisimmepa tehdä itse fiksun päätöksen kulutuksesta luopumisesta. Se satuttaa monia, että nämä tulevat pakkokeinoina, Hietaniemi sanoo.
Voit keskustella aiheesta 1.4.2022 klo 23 saakka.
1.4.2022 klo 9.05: Testiä päivitetty niin, että joka kohdassa on selkeä kysymys.