Ukrainan kansalliskaartin erikoisjoukko Azovin rykmentti puolustaa kiivaasti Venäjän piirittämää Mariupolin kaupunkia.
Monille ukrainalaisille Azovin taistelijat ovat sankareita, mutta länsimaissa Azov tunnetaan siitä, että se on käyttänyt tunnuksissaan äärioikeiston suosimia wolfsangel- ja musta aurinko -symboleita.
Venäjä on ilmoittanut, että sen aloittaman “erikoissotilasoperaation” tarkoituksena on riisua Ukraina aseista ja “vapauttaa maa natseista”. Venäjä on toistuvasti kutsunut Azovin joukkoja natseiksi.
Onko Azovin rykmentti siis Venäjän propagandassa syy koko Ukrainan sodalle?
Tässä jutussa kerrotaan, millainen on alun perin Azovin pataljoona -nimellä tunnettu kiistanalainen Azovin rykmentti ja miten se liittyy Venäjän hyökkäykseen.
Azov-veteraani: Venäjän syytöksissä ei mitään uutta
Ruotsissa asuva Suomen kansalainen Carolus Löfroos taisteli vapaaehtoisena Azovin rykmentin riveissä Venäjän johtamia separatistijoukkoja vastaan Itä-Ukrainassa vuosina 2014–2015 ja 2017.
Kun Venäjä pommitti maaliskuussa Mariupolin synnytyssairaalaa ja teatteria, Venäjä syytti Azovia näiden tilojen hallussapidosta ja tuhoamisesta.
Tällaisissa Venäjän esittämissä syytöksissä ei ole mitään uutta, arvioi Carolus Löfroos.
– He ovat aina tappaneet siviilejä ja syyttäneet siitä vastustajiaan. Se on yhtä vanha valhe kuin se, että Suomen ampumat Mainilan laukaukset olisivat aloittaneet talvisodan, hän sanoo.
Löfroos antaa haastattelun englanniksi viestipalvelun välityksellä. Hän ei halua puhua puhelimessa toimittajan kanssa.
Azovin rykmenttiin kohdistuvat syytökset ovat osa Venäjän propagandaa, jonka avulla se pyrkii perustelemaan hyökkäystään Ukrainaan, arvioi puhelimitse Ylelle puolalainen tutkija Kacper Rekawek.
Rekawek on tutkinut muun muassa Ukrainaan matkustaneita länsimaisia ääriajattelua kannattavia vierastaistelijoita. Hän työskentelee Oslon yliopiston Center for Research on Extremism -tutkimuslaitoksessa.
Azovin rykmentin kukistaminen Mariupolissa voisi antaa Venäjän presidentti Vladimir Putinille tilaisuuden perustella propagandaansa "Ukrainan vapauttamisesta natseista". Näin tilannetta analysoi muun muassa uutistoimisto AFP.
Yle haastatteli Löfroosia ja Rekawekia hieman ennen maaliskuun puoliväliä.
Vapaaehtoispataljoonan juuret äärioikeistossa
Azovin pataljoona perustettiin keväällä 2014 Ukrainan vallankumouksen jälkeen puolisotilaallisena vapaaehtoisjoukkona. Sen tehtävä oli taistella Venäjän johtamia separatisteja vastaan Itä-Ukrainassa.
Rekawek painottaa, että Azovin pataljoona oli vain yksi kymmenistä samoihin aikoihin perustetuista vapaaehtoispataljoonista. Valtaosa niistä ei ollut äärioikeistolaisia.
Juutalaistaustainen oligarkki Ihor Kolomoiskyi oli Azovin pataljoonan alkuaikojen merkittävä rahoittaja. Hän toimi Dnipropetrovskin kuvernöörinä ja rahoitti myös muita vapaaehtoispataljoonia. Rekawekin mukaan Azovista ei olisi koskaan tullut nykyisenkaltaista organisaatiota ilman Kolomoiskyin tukea.
Tutkijan mukaan Azovin juuret ovat erityisesti Harkovan kaupungin nationalistisissa järjestöissä. Pataljoonan ensimmäinen komentaja oli äärinationalisti Andrii Biletski, joka johti uusnatsistisiksi kuvailtuja Patriot of Ukraine- ja SNA-järjestöjä.
Alussa Azovin pataljoonaan liittyi SNA:n jäseniä, jalkapallohuligaaneja ja muiden äärioikeistolaisten alakulttuurien edustajia. Jäseniä on syytetty valkoista ylivaltaa ajavan ideologian kannattajiksi.
YK sanoi vuonna 2016 julkaistussa raportissa, että jotkut Azovin pataljoonan taistelijat olivat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin Itä-Ukrainassa.
Azovin pataljoona liitettiin osaksi Ukrainan asevoimia vuoden 2014 lopulla, kun se oli todistanut tehokkuutensa osallistuessaan Mariupolin valtaamiseen takaisin Venäjän johtamilta separatisteilta.
Joukon nimeksi muutettiin Azovin rykmentti, ja siitä tuli osa Ukrainan sisäministerön alaisuudessa toimivaa kansalliskaartia. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Azovin rykmentillä oli Rekawekin mukaan noin tuhat sotilasta Mariupolissa.
Luku on erittäin pieni, jos sitä vertaa koko Ukrainan armeijan vahvuuteen. Vuonna 2020 Ukrainan asevoimilla oli yhteensä 209 000 sotilasta aktiivipalveluksessa.
Azovin rykmentin riveissä on ollut myös pieni määrä ulkomaalaisia vierastaistelijoita. Rekawek kertoo tietävänsä Carolus Löfroosin lisäksi toisen suomalaisen, joka on taistellut Azovin riveissä. Lisäksi hän on kuullut muutamasta muusta järjestön suomalaisesta vierastaistelijasta.
Rykmentti siivosi rivejään
Entinen Azovin sotilas Carolus Löfroos luonnehtii rykmenttiä kansalliskaartin eliittiyksiköksi. Hän myöntää, että sen jäsenistö koostuu pääasiassa erilaisista nationalisteista, mutta äärioikeistolainen ideologia ”ei oikeastaan näy” yksikön toiminnassa.
– Ihmiset, jotka taistelevat Venäjää vastaan, ovat hyviä ihmisiä. Siinä kaikki, Löfroos sanoo.
Omaa poliittista suuntautumistaan Löfroos ei halua avata. Hän ei myöskään halua puhua muista Azovissa mahdollisesti olleista suomalaisista.
Tutkija Rekawekin mukaan Azovin rykmentti on nykyisin täysin erilainen toimija kuin kahdeksan vuotta sitten, koska rykmentin riveistä on poistettu räikeimmin äärioikeistolaiset jäsenet.
Myös alkuperäinen komentaja Andrii Biletski siirtyi syrjään ja perusti äärioikeistolaisen Kansallinen korpus -puolueen. Hän nousi Ukrainan parlamenttiin syksyllä 2014 järjestetyissä vaaleissa, mutta ei päässyt myöhemmin toiselle kaudelle.
– Yksikään poliittinen toimija, sotapäällikkö tai vastaava ei anna käskyjä Azovin rykmentille. Se kuuluu täysin Ukrainan sotilaskomentoon. Kyseessä ei ole mikään rosvomiliisi, Rekawek painottaa.
Azovin brändi vetoaa ääriajattelijoihin
Ääriainesten kitkemisestä huolimatta Azovin rykmentillä on edelleen puoleensavetävä imago länsimaisissa äärioikeistopiireissä.
Azovin kiistanalaisissa tunnuksissa yhdistyvät musta aurinko ja wolfsangel eli susikoukku. Molemmat ovat Natsi-Saksan aikanaan käyttämiä symboleita. Länsimaissa ne kuuluvat uusnatsien kuvastoon.
Rykmentti on tosin siistinyt tunnuksiaan. Esimerkiksi musta aurinko ei ole enää yhtä näkyvästi käytössä. Mediatietojen mukaan Azov on sanonut, että sen tunnuksissa oleva symboli on yhdistelmä kirjaimista N ja I, mikä viittaa sanoihin national idea eli kansallinen idea.
Maaliskuun alkupuolella Azovin logoilla varustettuja kannatustuotteita myytiin esimerkiksi verkkokauppa Amazonissa, mutta ne ilmeisesti poistettiin valikoimista, kun asia alkoi saada mediahuomiota.
Azov-veteraani Carolus Löfroos arvioi, että natseihin yhdistettyjen symbolien käyttö sotilaspuvussa voi näyttää omituiselta länsimaalaisten silmissä, mutta Itä-Euroopan kansallismielisten piirissä nämä symbolit ovat hänen mukaansa yleisiä.
Tutkija Kacper Rekawekin mukaan Azov on myös pyrkinyt “trollaamaan” Venäjää käyttämällä tiettyä kuvastoa ja sanastoa.
– Varsinkin vuonna 2014 tarkoituksena oli pelotella, ärsyttää ja provosoida venäläisiä.
Azovin rykmentti hyödyntää taitavasti sosiaalista mediaa. Se julkaisee kanavillaan näyttäviä propagandavideoita esimerkiksi venäläisten tankkien tuhoamisesta. Mutta pieni osa materiaalista on kyseenalaisempaa.
Helmikuun lopussa Ukrainan kansalliskaarti julkaisi Twitter-tilillään paheksuntaa aiheuttaneen videon, jolla kommandopipoinen mies upottaa rynnäkkökiväärin ammuksia vaaleaan könttiin.
Tviitissä kerrotaan, että kuvassa Azovin rykmentin taistelija rasvaa luoteja silavalla. Julkaisun mukaan luodit on tarkoitettu Venäjän puolella sotiville tšetšeenitaistelijoille, jotta nämä eivät pääsisi kuollessaan paratiisiin. Porsaanliha on kielletty muslimeilta.
Venäjän mukaan tšetšeenijoukot ovat osallistuneet Mariupolin piiritykseen.
Vapaaehtoispataljoona laajeni kansanliikkeeksi
Azov on kasvanut puolisotilaallisesta vapaaehtoispataljoonasta sosiaalipoliittiseksi Azovin liikkeeksi. Se tukee Azovin rykmenttiä lahjoituksin ja sillä on poliittisia tavoitteita.
Laajempi Azovin liike sisältää äärioikeistolaisen Kansallinen korpus -puolueen ja hyväntekeväisyysjärjestöjä. Liike järjestää kansallismielisiä kesäleirejä lapsille, pyörittää kirjakerhoa sekä baaria, ja siihen on kuulunut myös vapaaotteluseura.
Azovin liike on myös ylläpitänyt Kiovassa omien sanojensa mukaan “järjestystä valvonutta” katupartioryhmää, jota on syytetty muun muassa väkivallasta romaneja ja seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Kansallinen korpus -puolue sai kahden prosentin kannatuksen vuoden 2019 parlamenttivaaleissa. Rekawek toteaa, että vaalitulos kertoo, kuinka vahva liike on poliittisesti.
Azovin liike on verkostoitunut länsimaiden äärioikeiston kanssa. Liikkeen visiona on perustaa niin sanottu intermarium-liittouma lännen ja Venäjän väliin. Se koostuisi konservatiivisista ja kansallismielisistä Keski- ja Itä-Euroopan maista, ja Rekawekin mukaan Azov olisi siinä merkittävä peluri.
Vuonna 2019 Yhdysvalloissa 40 kongressiedustajaa vaati, että Azov olisi pitänyt luokitella ulkomaiseksi terrorijärjestöksi.
Time-lehden mukaan edustajat perustelivat vaatimustaan sillä, että “Azov on värvännyt, radikalisoinut ja kouluttanut Yhdysvaltain kansalaisia jo vuosien ajan”. Maan ulkoministeriö ei kuitenkaan suostunut luokitteluun.
Ihmiset usein sekoittavat Azovin rykmentin ja nationalistisen Azovin liikkeen keskenään, Rekawek arvioi. Rykmentin ja liikkeen välillä ei hänen mukaansa ole rakenteellista yhteyttä, vaikka jäsenten välillä onkin henkilökohtaisia yhteyksiä.
Rekawekin mukaan Azovin liike on kouluttanut jäseniään ja siviilejä jo pitkään ennen tätä tuoreinta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Liike on valmis sijoittamaan ukrainalaisia vapaaehtoisia aluepuolustuspataljooniin.
Järjestö: Länsimaiden uusnatseilla halua liittyä Azoviin
Äärijärjestöjen viestintää seuraavan Site Intelligence Groupin johtaja Rita Katz kirjoitti maaliskuun puolivälissä The Washington Postissa, että useat tunnetut länsimaiset uusnatsit ovat ilmaisseet Telegram-kanavilla haluavansa liittyä Azovin riveihin taistellakseen Venäjää vastaan.
Azovin rykmentti ei kuitenkaan ota vastaan uusia ulkomaisia vierastaistelijoita, koska kansalliskaartiin hyväksytään vain Ukrainan kansalaisia, tutkija Kacper Rekawek kertoo.
Hänen mukaansa Azovin vanhojen taistelijoiden kohdalla tähän on kuitenkin tehty poikkeus. Vuodesta 2014 mukana olleet ulkomaalaiset saavat edelleen palvella Azovin rykmentissä.
Azovin veteraaneihin kytköksissä oleviin aluepuolustuspataljooniin ulkomaalaiset sen sijaan voivat päästä. Rekawekin mukaan ennen maaliskuun puoliväliä Azov oli värvännyt niihin vain vajaat parikymmentä vapaaehtoista ulkomaalaista.
Carolus Löfroos kertoo, että hän pyrkii nykyisin elämään normaalia elämää Ruotsissa. Suunnitelmissa ei ole lähteä takaisin Ukrainaan sotimaan, vaikka mieli tekisi.
– Oli hauska taistella venäläisiä vastaan. Minulla on sitä ikävä, Löfroos sanoo.
Mariupolin tilanne lohduton
Tällä hetkellä Azovin rykmentti puolustaa Venäjän piirittämää Mariupolin satamakaupunkia, jossa oli ennen sotaa 400 000 asukasta.
Mariupolissa käydään kiivaita katutaisteluja ja Venäjä tulittaa kaupunkia jatkuvasti tykistöllä. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat onnistuneet pakenemaan kaupungista. Jäljelle jääneet hakevat suojaa kellareista ja raunioista.
Ukrainan viranomaisten mukaan Mariupolin asukkaat ovat olleet viimeiset viikot pääosin ilman lämmitystä, sähköä ja juoksevaa vettä. Valtaosa kaupungin rakennuksista on vaurioitunut ja avustuskuljetukset sinne ovat poikki.
Rekawekin mukaan Azovin rykmentti on todennäköisesti kärsinyt tappioita puolustaessaan Mariupolia, mutta niiden määrä ei ole tiedossa.
– Tämän sanominen voi olla ongelmallista, mutta he ansaitsevat kunnioituksemme, Rekawek sanoo.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 30.3. klo 23.00 saakka.
Lue lisää: