Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa kiristävän suomalaisten ja venäläisten kiinteistönomistajien naapurisuhteita.
Puolustusministeriöön sataa vinkkejä ja kyselyitä venäläisten kiinteistöomistuksista ja niiden mahdollisesta turvallisuusuhasta.
Vuoden 2020 alusta kaikki EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat ostajat, eli myös Venäjän kansalaiset, ovat tarvinneet puolustusministeriöltä luvan kiinteistönhankintaan Suomessa. Toistaiseksi yhtään lupaa ei ole evätty.
Puolustusministeriö painottaa, että kiinteistön omistaminen itsessään ei muodosta turvallisuusuhkaa. Tärkeämpää on se, tapahtuuko kiinteistöllä jotain epäilyttävää.
Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä myöntää, että kiinteistöillä tapahtuvaa toimintaa on kuitenkin etukäteen vaikea arvioida lupaa myönnettäessä.
Sen vuoksi viranomaiset seuraavat kiinteistöjä myös jälkikäteen. Se, mitkä kohteet ovat seurannassa, ei ole Sallisen mukaan julkista tietoa.
– Se johtuu juuri siitä syystä, että kohteet eivät saa tietää seuraako joku viranomainen heitä tarkemmin.
Tässä jutussa käydään läpi viisi venäläisomistuksessa olevaa kiinteistöä ja se, mitä niissä on tapahtunut vuosien varrella. Kaikki kohteet ovat olleet aiemmin julkisuudessa, ja niiden on väitetty sijaitsevan lähellä Suomen turvallisuuden kannalta merkittäviä kohteita.
Vaikka julkisuudessa venäläisten kiinteistöomistuksista on puhuttu paljon, viranomaiset ja asiantuntijat eivät ole erityisen innokkaita kommentoimaan aihetta.
Yle pyysi haastatteluja aiheesta myös Puolustusvoimilta, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Hybridiosaamiskeskuksesta, Maasotakoulusta sekä Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin opettajilta. Ylen lähestymistä asiantuntijoista kukaan ei kommentoinut aihetta.
Aihetta kommentoivat tässä jutussa puolustusministeriön Anu Sallisen lisäksi Venäjän ympäristöpolitiikkaa tutkiva professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta, Venäjän taloutta tutkiva professori Kari Liuhto ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.
Yhden kiinteistön on julkisesti myönnetty olevan puolustusministeriön seurannassa. Tontille ilmestyi kunnan yllätykseksi myös helikopterikenttä.
Toisella kiinteistöllä oligarkkiomistaja on puolestaan joutunut taistelemaan vesivessan rakentamisesta kunnan kanssa.
Pääosin toiminta kiinteistöillä on ollut viime vuosina hiljaista, mikä osaltaan on herättänyt kummastusta.
Lähdetään liikkeelle maaseutukaupungista, jossa venäläinen liikemies tavoitteli vanhaa hotellikiinteistöä ja laajoja maa-alueita luksuslomakylää varten.
Nyt 14 vuoden jälkeen kaupat saavat viimeisen sinetin, mutta paljon suunniteltua pienempänä ja monimutkaisempana kuin kukaan etukäteen arvasikaan.
Saarijärvellä vuosikymmenen kestänyt kiinteistöjupakka näyttää tulleen päätökseensä. Paikallisten vastustuksen saattelemana kaupoista vetäytynyt liikemies sai haltuunsa ainoastaan kolme pientä tonttia kiinteistöltä, jota hän yritti jo 14 vuotta sitten ostaa.
Saarijärven Kolkanlahdessa sijaitseva Leiriharju-kiinteistö nousi näyttävästi otsikoihin vuonna 2008, kun pietarilainen liikemies Denis Fokin suunnitteli alueelle luksuslomakylää mittavine investointeineen.
Paikalliset heräsivät kuitenkin vastustamaan voimakkaasti kauppoja, kun uutisoitiin, että Fokinin yrityksellä oli yhteyksiä tuolloin rahanpesusta epäiltyyn IPOC-rahastoon.
Samalla kerrottiin Fokinin yhteyksistä Venäjän entiseen viestintäministeriin Leonid Reimaniin, joka kansainvälisten lähteiden mukaan on puolestaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin ystävä.
Fokin kiisti yhteydet IPOC-rahastoon sekä Venäjän poliittiseen johtoon.
Liikemies lupaili alueelle jopa sadan miljoonan euron investointeja. Lomakylää varten Fokinin oli tarkoituksena hankkia yhteensä 70 hehtaaria maata kolmessa vaiheessa.
Jo pelkästään investointien suuruus herätti epäilyksiä pienessä maaseutukaupungissa. Samoihin aikoihin MTV3 uutisoi myös lähiseudulla olevasta Kolkanlahden telemastosta, joka sijaitsee Puolustusvoimien maalla. Telemaston kerrottiin välittävän Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä viestiliikennettä. Tikkakosken Ilmasotakoulu sijaitsee noin 50 kilometrin päässä kiinteistöstä.
Fokinin näyttävä hanke kaatui lopulta. Ensimmäisten kauppojen ehtona oli kaavoitus, joka ei valitusten vuoksi päässyt etenemään ostajien toiveiden mukaisesti.
Fokinin yritys Hotelli Lempilampi Oy vetäytyi ja kaupat peruttiin. Bisnesmiehen yritys oli kuitenkin ehtinyt maksaa puolen miljoonan euron käsirahan suomalaisille.
Puolen miljoonan velka
Suomalainen yritys ei kyennyt maksamaan käsirahaa takaisin ja ajautui myöhemmin vakaviin talousvaikeuksiin.
Yli vuosikymmenen jälkeen velat kuitattiin lopulta vuonna 2020 tonttikaupalla. Kuntoharju Oy luovutti kyseiseltä kiinteistöltä kolme pientä tonttia maata Hotelli Lempilammelle, jonka ainoa omistaja on Denis Fokin.
Leiriharjun muu kiinteistö on nykyisin Kuntoharju Oy:n omistuksessa.
Jouko Pursiainen, joka on yksi Kuntoharjun omistajista, kertoo olevansa helpottunut asiasta.
– Se oli helpoin tapa meille kaikille saada rauha maahan. Korostan sitä, että meillä on suomalaisomistuksessa 90 prosenttia kiinteistöstä.
Pursiainen kertoo, että maata Fokinille luovutettiin noin 1,2 hehtaarin verran. Hänen mukaansa se korvasi kaikki velat.
Kiinteistöllä on ollut viimeiset vuodet hiljaista ja se on ränsistynyt vuosien saatossa. Lainhuuto Fokinin tonteista on yhä kesken, mutta Maanmittauslaitoksen mukaan lainhuuto on menossa läpi piakkoin. Lainhuudolla omistusoikeus kirjataan rekisteriin Maanmittauslaitoksen rekisteriin.
Maakaupat kävivät myös puolustusministeriön kautta. Ministeriö päätyi kuitenkin arviossaan siihen, ettei Fokinin yritys tarvinnut puolustusministeriön lupaa kauppaan.
Syynä oli todennäköisesti se, että Fokinilla on Venäjän kansalaisuuden lisäksi Kreikan kansalaisuus. Puolustusministeriöstä kerrotaan, että mikäli yrityksen omistajalla on EU-maan kansalaisuus, lupaa ei tarvita.
Enää Fokin ei halua perustaa alueelle lomakylää. Puolustusministeriöön jätetyssä lupahakemuksessa nimittäin kerrotaan, että yhtiön tarkoituksena on myydä omistamansa alue eteenpäin.
Fokinin asioita hoitanut Kimmo Ojanen kommentoi vuonna 2017, että Fokin koki tilanteen Suomessa epäreiluksi.
Myös Pursiaisen käsitys on, ettei Fokin halua enää investoida alueeseen.
Pursiaisella on voimakkaita tunteita paikallisten toimista takavuosina. Hän pitää aikoinaan esiinnostettuja väitteitä mahdollisista turvallisuusuhista pötypuheena ja kaavasta tehtyjä valituksia kiusantekona.
– Puolustusvoimat antoi meille tuolloin kirjallisen lausunnon, ettei heillä ole mitään kauppoja vastaan.
Pursiaisen mukaan Fokin päätyi aikoinaan Saarijärvelle siksi, että hän matkaili Suomessa. Pursiainen kuvailee tilaa erityisen kauniiksi rantaluontokohteeksi, johon Fokin ihastui ensinäkemältä.
– Hän tykkää Suomesta ja käy täällä joka vuosi. Hän ajaa moottoripyörällä joka kesä pitkiä reittejä.
Fokinilla on yhteyksiä myös muihin kiinteistöihin Suomessa. Toinen yritys, jossa Fokin toimii hallituksen puheenjohtajana, on omistanut vuodesta 2009 lähtien kiinteistön Vuosaaren sataman edustalla sijaitsevasta saaresta. Kyseinen yritys ei ole tehnyt lain vaatimaa ilmoitusta todellisista edunsaajista kaupparekisteriin.
Denis Fokin ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Kommandopipoiset viranomaiset tekivät jättimäisen ratsian Turun saaristossa syyskuussa 2018. 100 poliisia ja 300 muuta viranomaista teki kotietsinnän, josta oli ilmoitettu valtionjohdolle ja ilmatila oli suljettu.
Säkkiluoto on yksi useista saarista, jonka viranomaiset ratsasivat. Se ja useita muitakin saaria on edelleen Pavel Melnikovin omistuksessa.
Toiminta Säkkiluodolla herätti epäilykset vuonna 2018 muun muassa rakennusprojektiensa vuoksi. Säkkiluodossa on useita jykeviä laitureita ympäri saarta ja helikopterikenttä.
Saarelle oli sijoitettu useita valvontakameroita ja yritys oli ostanut käyttöönsä Puolustusvoimien entisen kuljetuslautan. Säkkiluodolla uteliaita vastassa oli myös kaksi erikoista mallinukkea.
Keskusrikospoliisi yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa teki ison kotietsinnän Säkkiluotoon vuonna 2018. Operaatio oli poikkeuksellinen, sillä siitä oli etukäteen informoitu Suomen valtiojohtoa.
Säkkiluodon ja sen kyljessä olevan Nevamon omistaa venäläinen liikemies Pavel Melnikov. Hän on Airiston Helmi Oy:n omistaja. Alunperin Airiston Helmellä ja Melnikovilla oli syväväylän varrella parisenkymmentä saarta. Ratsian jälkeen yritys ilmoitti luopuvansa kaikista Suomen kiinteistöistä.
Kiinteistöjä onkin myyty, mutta kaikki eivät ole menneet vielä kaupaksi tai lainhuutoja ei ole vahvistettu. Melnikov ja Airiston Helmi Oy pitävät yhä hallussaan useita saaria Saaristomereltä.
Liikemiehen omistuksessa on Ylen tietojen mukaan ainakin viisi saarta ja paritalon puolikas. Airiston Helmellä on omistuksessaan yksi kiinteistö. Yhtiöllä on nimissään vielä toinenkin kiinteistö, mutta se johtuu siitä, että lainhuuto on vielä kesken.
Tällä hetkellä Airiston Helmi -yritykseen kohdistuva laaja talousrikostutkinta on syyteharkinnassa. Poliisi on tutkinut kokonaisuutta nimikkeillä törkeä veropetos, törkeä työeläkevakuutuspetos ja törkeä kirjanpitorikos.
Samaan kokonaisuuteen liittyvä esitutkinta rahanpesuepäilystä on edelleen kesken.
Airiston Helmen ja Melnikovin omistuksista kysymyksiä heräsi sijainnista, sillä useat kiinteistöistä sijaitsivat Suomelle tärkeän syväväylän varrella.
Julkisuudessa Airiston Helmen kiinteistöjen kommentoitiin sijaitsevan Suomen kannalta sotilaallisesti merkittävillä alueilla. Aamulehden mukaan kyseisiä maakauppoja olisi puitu presidentin ja valtioneuvoston ulkopoliittisesssa ministerivaliokunnassa TP-UTVA:ssa jo vuosia ennen ratsiaa.
Vuonna 2016 suojelupoliisi varoitti eduskuntaa, että vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voisi majoittaa maalleen tunnuksettomia joukkoja. Aamulehden mukaan suojelupoliisin varoitus liittyi nimenomaan Airiston Helmeen.
Helsingin Sanomille kesäkuussa 2019 Pavel Melnikov sanoi syyksi useisiin kiinteistökauppoihin sen, että hän keräilee saaria.
Pavel Melnikov ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Kotasaari on toistaiseksi ainoa kohde, jota puolustusministeriö on julkisesti kertonut seuraavansa. Kotasaaren ostanut venäläinen miljardööri vältti lupaprosessin Kyproksen passilla.
Venäläisen oligarkin Igor Kesaevin yritys osti Puumalan kunnassa sijaitsevan Saimaan Kotasaaren vuonna 2020.
Samana kesänä Puumalan kunta antoi Kotasaareen poikkeusluvan yksityishuvilalle, jossa on 420 neliömetriä. Vierastalo sai olla 530-neliöinen ja henkilökunnan torppa 150 neliömetriä.
Sen sijaan saareen ilmestynyt helikopterikenttä tuli kunnalle yllätyksenä. Ranta-asemakaavassa kenttää ei mainita lainkaan.
Kotasaari sijaitsee Saimaan syväväylän varrella. Saimaan syväväylä on neljän maakunnan alueelle ulottuva lähes 800 kilometriä pitkä vesiväylä.
Kulkusyvyydeltään se on yli neljä metriä syvä ja väylää pitkin pääsee muun muassa Mikkelin Ristiinaan, Joensuuhun ja Kuopioon. Syväväylältä on yhteys Itämerelle Saimaan kanavan kautta.
Kyseinen kiinteistökauppa ei kulkenut puolustusministeriön kautta, vaikka Venäjän kansalaisten on pitänyt hakea lupaa kiinteistökauppoihin vuoden 2020 alusta. Syynä oli se, että Kesaevilla on myös Kyproksen passi. Kypros on tunnettu niin kutsutuista kultaisista passeista, joita se myöntää rikkaille rahaa vastaan.
Venäjän ympäristöpolitiikkaa tutkiva, professori Veli-Pekka Tynkkynen kertoo, että oligarkit ovat olleet Putinin talutusnuorassa viimeistään vuosista 2003–2004 lähtien.
Helsingin yliopiston professorin mukaan sen jälkeen tehdyt maakaupat ja niiden yritykset Suomessa pitää nähdä myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.
– Ensisijainen tarve näille kaupoille on oligarkkien henkilökohtainen intressi, mutta on täysin mahdollista, jopa todennäköistä, että heitä on FSB:n tai GRU:n taholta velvoitettu hankkimaan kiinteistöt strategisten kohteiden läheisyydestä, Tykkynen arvioi.
Julkisuudessa on kerrottu Kesaevilla olevan yhteyksiä Venäjän turvallisuuspalveluun FSB:hen ja aseteollisuuteen. Rahansa hän on tehnyt pääosin vähittäis- ja tupakkakaupasta Venäjällä.
Kesaev on kertonut rakennuttavansa Kotasaareen lomakylän, mutta Suomen puolustusministeriö kertoi haastattelussa vuonna 2021 pitävänsä kohteen käyttötarkoitusta silmällä.
Maaliskuun alussa puolustusministeriö kertoi, ettei Kotasaaren uhka-arvio ole muuttunut Ukrainan tilanteen vuoksi.
– Mutta on selvää, että sen ja monen muun kohteen seurantaa jatketaan, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen kommentoi tuolloin Ylelle.
Seuranta toteutetaan yhteistyössä suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin kanssa.
Yle ei tavoittanut Igor Kesaevia kommentoimaan asiaa.
Hangossa sijaitsee kaksi lähes heitteille jätettyä kerrostaloa, joiden käyttötarkoitusta on viime aikoina arvioitu julkisuudessa ahkerasti.
Niille ei nimittäin ole tehty yhtikäs mitään pariinkymmeneen vuoteen.
Hangon Lappohjassa sijaitsevat 1960-luvulla rakennetut kerrostalot omistaa Asunto Oy Lappohjan kerrostalot. Yrityksen vastuuhenkilöiksi on ilmoitettu Boris ja Roman Rotenberg. Molemmat ovat Yhdysvaltojen pakotelistalla.
Boris Rotenberg on Venäjän presidentin Vladimir Putinin judokaveri 1970-luvulta. Boriksen poika Roman Rotenberg on tullut Suomessa tunnetuksi erityisesti Hartwall Areenan omistajana. Molemmilla miehillä on Suomen kansalaisuus.
Hangon kerrostalot siirtyivät Rotenbergien edustaman yrityksen haltuun vuonna 2004. Edes tyypillisiä huoltoremontteja ei ole sittemmin tehty.
Lappohjan kerrostalot ovat olleet julkisuudessa viime aikoina, koska asukkailta uhkasivat katketa sähköt ja lämmöt. Pakotteiden vuoksi rahaliikenne Suomen ja Venäjän välillä on vaikeutunut. Asukkaat eivät ole esimerkiksi saaneet vuokriaan maksetuksi.
Nyt kaupunki on varmistanut asiat siten, että asukkaat saavat sähköä ja lämpöä.
Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell kertoo, että kaksi kerrostaloa eivät lähes koskaan ole täynnä vuokralaisia eikä omistajilla ole vaikuttanut olevan tarve hankkia asukkaita taloihin.
Vajaakäytöllä oleva kerrostalo tuottaa tappiota omistajilleen eikä näytä sille, että niitä ole ostettu bisnesmielessä, kaupunginjohtaja sanoo.
Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen kertoo, että Hangon kiinteistön käyttötarkoituksesta on tullut puolustusministeriöön paljon kysymyksiä viime aikoina.
– Tässä on hyvä korostaa sitä, että Suomeen ei voi tulla minkäänlaisia tunnuksettomia taistelijoita ilman, että aluevalvontaviranomaiset sen huomaisivat. Tässä on ehkä lähtenyt mielikuvitus laukalle, Sallinen toteaa.
Rotenbergien yhtiön hallituksessa vuosina 2004–2020 mukana ollut Auvo Niiniketo kertoo, että alunperin kerrostalot oli tarkoitus remontoida ja myydä loma-asunnoiksi. Niinikedon mukaan ne sijaitsevat hyvällä paikalla kauniissa maisemissa.
– Sitten se jotenkin jäi. Tuli ne ensimmäiset Amerikan pakotteet, joihin Rotenbergit joutuivat ja kehittäminen jäi kesken.
Niinikedon mukaan kerrostaloista tuli ostotarjouksia pari vuotta sitten, mutta Rotenbergit pitivät tarjouksia liian alhaisina.
– En oikein osaa sanoa mikä niiden talojen kohtalo tulee olemaan, ei kovin ruusuiselta näytä. Ne olisi varmaan kannattanut myydä pois, Niiniketo toteaa.
Rotenbergit vaikuttavat Hangossa myös toisessa kiinteistössä. Boris ja Roman Rotenberg toimivat Kiinteistö Oy Hangon Vita Villa -yrityksen hallituksessa, joka hallinnoi lähistöllä Tvärminnen kylässä sjaitsevaa tilaa edustushuviloineen. Sen laajentamisen Puolustusvoimat torppasi meluhaittoihin vedoten.
Boris Rotenberg, Putinin ystävä, lomailee Porvoossa yllättävän vaatimattomasti ollakseen satumaisen rikas.
Oligarkki teki kaupat Furutorpista vuonna 2003. Sen jälkeen vanha talousrakennus ja loma-asunto purettiin. Rotenberg sai rakentaa rannalle vain 100 kerrosneliön loma-asunnon 178 neliön sijasta.
Miljardöörillä vaikuttaa olleen tavallisia haasteita. Vesivessaa huvilaan ei nimittäin saanut rakentaa. Siihen hän haki vuosia myöhemmin poikkeuslupaa. Sitä hän ei saanut vaan ely-keskus suositteli kompostikäymälän sijasta harkitsemaan erityisen vähän vettä vievää käymälää.
Syynä siihen oli muun muassa se, että Nikuvikenin alueen muillakin asukkaille olisi myönnettävä lupa vesivessan rakentamiseen. Lisäksi tontille vievä tie on erittäin mäkinen, joten talvisin säiliön tyhjennys olisi hankalaa.
Loppukatselmus rakennuksilla tehtiin vuonna 2013. Tiettävästi Furutorpin huvilalla ei ole ei ole sen jälkeen ollut rakennushankkeita.
Myös huvilan käyttöaste on jäänyt hämäräksi. HS:n tietojen mukaan huvilan omistaja Boris Rotenberg ei ole käynyt Suomessa vuoden 2017 jälkeen.
Rotenberg on kerran aiemmin kommentoinut Suomen kiinteistösijoituksiaan sähköpostitse lehdelle yli vuosikymmen sitten.
– Ne syntyivät ideasta, että antaisin jotain takaisin maalle, joka kohteli minua hyvin. On ironista, että joku on jopa pelästynyt sitä, että ostan maata ja kiinteistöjä.
Huvila on kilometrin päässä Nesteen öljynjalostamosta. Kyseessä on Suomen suurin öljynjalostamo.
Uusimaa-lehden mukaan Nesteen jalostamon alueella sijaitsee myös Suomen raakaöljyn ja öljytuotteiden varmuusvarastoja.
Öljynjalostamolla on varastotilaa yhteensä lähes 8 miljoonaa kuutiometriä ja siellä sijaitsee myös öljysatama ja jakeluterminaali. Nesteen Porvoon satama on tonnimääriltään Suomen suurin satama.
Yle ei tavoittanut Boris tai Roman Rotenbergia kommentoimaan kiinteistöjään.
Osa maakaupoista on rikkaiden hankkeita
Ylen esiinnostamissa kohteissa venäläiset ovat tehneet kiinteistökauppoja lähellä öljyjalostamoa, telemastoa, rautatietä, syväväyliä ja satamia.
Professorit Kari Liuhto ja Veli-Pekka Tynkkynen katsovat, että osa Ylen mainitsemista kiinteistöistä sijaitsee Suomen turvallisuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävien kohteiden läheisyydessä. Heidän arvionsa mukaan kriisitilanteessa osaa kiinteistöistä voitaisiin esimerkiksi hyödyntää erikoisoperaatioiden tukikohtana tai tarkkailua varten.
Toisaalta osa kiinteistöistä vaikuttaa yksittäisten suurrikkaiden hankkeilta. Myöskään helikopterikentät eivät ole ennenkuulumattomia varakkailla.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolamuistuttaa, että osa venäläisistä haluaa siirtää rahansa turvaan länteen. Haasteelliseksi mahdollisten turvallisuusuhkien arvioinnin tekee se, että Venäjän kansalaisuuteen liittyy tietty lojaalius Venäjää kohtaan.
– Se, mistä se raha tulee, määrittää aika paljon sitä, miten sitä voidaan hyödyntää kriisitilanteessa. Se on tavallaan geopoliittisesti korvamerkittyä rahaa.
Aaltolan mukaan mitä strategisempi sijainti kiinteistöllä on, sitä todennäköisemmin siihen liittyy “arveluttavia päämääriä”.
Voiko kyse olla harhautuksesta?
Aaltola uskoo, että Venäjä on itse tehnyt hyökkäyksellään Ukrainaan tyhjiksi mahdollisuudet hyödyntää kiinteistöomistuksia sotilaalliseen toimintaan Suomessa.
– Isolta osalta Venäjä on mitätöinyt niiden strategisen käytettävyyden. Suomalaiset ovat heränneet ja ovat valppaana ja tietävät mitä ne voivat pitää sisällään.
Aaltolan mukaan venäläisten kiinteistökaupan mahdollisti Suomen naiivius ja hyväuskoisuus, varsinkin kun Venäjä ei koskaan antanut suomalaisille vastaavia oikeuksia.
Hän uskoo, että venäläisten kiinteistökauppojen määrä vähenee reilusti Suomessa sodan myötä.
– Kyllä Suomessa huomataan, jos tehdään tonttien laajennuksia, jotka näyttävät siltä, että sopisivat sotilaalliseen operaatioon. Sinisilmäisyyden aika on ohitse ja se on hyvä.
Mikäli jollain kiinteistöillä havaittaisiin esimerkiksi kansallista turvallisuutta uhkaavaa toimintaa, vuonna 2020 voimaan tullut lunastuslaki oikeuttaa valtiota lunastamaan minkä tahansa kiinteistön.
Toistaiseksi kyseistä lunastusoikeutta ei ole vielä käytetty.
Vaikka venäläisten yksittäisiä kiinteistökauppoja on puitu julkisuudessa hartaasti jo vuosien ajan, Turun yliopiston professori Kari Liuhto muistuttaa venäläisten maskirovkasta eli harhautusperinteestä.
Hänen mukaansa saatamme katsoa väärään suuntaan.
– Olen enemmän huolissani niistä kohteista, joita viranomaisemme eivät ole kyenneet identifioimaan kuin niistä, jotka he ovat jo tunnistaneet. Haluaako Venäjä helposti havaittavilla kohteilla peittää todelliset kohteet? Liuhto pohtii.
30 vuotta Venäjän taloutta tutkineen Liuhdon mukaan myös omistajuuden peittäminen tai bulvaanina toimiminen EU-kansalaisen kautta on todella helppoa.
– Toisin sanoen tutkinnan lähtökohtana ei tulisi olla venäläinen omistajuus vaan epämääräinen omistajuus strategisten kohteiden läheisyydessä omistajan kansallisuudesta riippumatta.
Myös kiinteistön myyjällä vastuuta
Puolustusministeriö korostaa, että viranomaisilla on uusien lakien myötä hyvät mahdollisuudet seurata kiinteistökauppaa Suomessa.
– Suomalaisilla ei ole syytä missään nimessä mihinkään paniikkiin, Sallinen sanoo.
Sallinen ei kommentoi julkisesti, millaiset kohteet ovat aidosti merkittäviä Suomen turvallisuuden kannalta. Myöskään suojelupoliisi ei ota kantaa asiaan.
– Viranomainen ei voi kertoa, mikä on strategisesti tärkeää, vaan viranomainen tekee aina itse tarvitsemansa arviot, Sallinen toteaa.
Suojelupoliisista kerrotaan, että viranomaisilla on yleisesti ottaen hyvä tilannekuva kiinteistöomistuksista ja viranomaisyhteistyö ulkomaalaisten kiinteistökauppa-asioissa toimii hyvin.
Sallinen huomauttaa, että myös kiinteistön myyjillä Suomessa on oma vastuunsa. Rahanpesulain mukaan kiinteistön myyjän on tunnettava asiakkaansa.
– Suomi on täynnä kiinteistöjä, jotka on oltu vuosien varrella valmiita myymään ihan kenelle vaan miettimättä, että onko se järkevää edes bisneksenä. Ihan tahansa kenelle suomalaisellekin kun myy, niin aina kiinteistökaupan yhteydessä on syytä miettiä, onko tämä kauppa hyvä idea.
Kansallinen turvallisuus puuttuu laista
Sallinen muistuttaa, etteivät Suomeen turvallisuuteen liittyvät uhkakuvat poistu sillä, että venäläisten kiinteistöomistus poistettaisiin Suomesta kokonaan.
– Siihen ei tarvita kiinteää omaisuutta, että Suomen valtiota vahingoitettaisiin sisältä päin.
Viranomaisvalvonnan ulkopuolelle jäävät vuokraustoiminta, asunto-osakeyhtiöiden osakkeet ja vuokratonteilta ostettavat kiinteistöt.
Vasta reilut kaksi vuotta voimassa ollutta lupalainsäädäntöä ollaan jo tarkentamassa. Tällä hetkellä lupa ulkomaalaisten kiinteistökauppaan voidaan evätä, mikäli se aiheuttaa uhkaa maanpuolustukselle, rajaturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle.
Puolustusministeriö toivoo, että perustelulistaan lisättäisiin myös kansallinen turvallisuus.
– Kysymystä halutaan ennakoida, jottei synny tilannetta, jossa lupa olisi pakko myöntää, vaikka viranomaiset näkevät uhkakuvia kansalliselle turvallisuudelle, Anu Sallinen perustelee.
Korjattu 7.4.2022 klo 9.20 Kotasaaren sijainti ensimmäisessä kartassa Puumalaksi.
Lue lisää: