Vuosi oli 2013, kun australialainen tutkija ja professori Matthew Kemp istui iltaa kollegoidensa kanssa Japanissa.
Keskustelu kääntyi vauvoihin – tarkemmin ottaen erittäin ennenaikaisesti syntyneisiin vauvoihin eli pikkukeskosiin. Olisiko mahdollista parantaa usein vaikeasti sairaiden ja alikehittyneiden vauvojen mahdollisuuksia elämään?
Illasta Japanissa on nyt yhdeksän vuotta, ja Kemp kollegoineen koittaa ratkaista itselleen asettamansa kysymyksen keinokohdun avulla.
Kun katsotaan tilastoja Suomessa kuolleena syntyneistä vauvoista vuosilta 2018, 2019 ja 2020, käy ilmi, että 166 keskosta menehtyi. Lisäksi yli puolet syntymän jälkeisen viikon aikana kuolleista vauvoista oli keskosia. Vaikka Suomi on imeväiskuolleisuuden alhaisuudessa mallimaita, keskosten hoidon parantuminen auttaisi vähintään kymmeniä lapsia joka vuosi.
Luvut ovat kansainvälisesti verrattuna pieniä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 15 miljoonaa vauvaa syntyy vuosittain ennenaikaisesti koko maailmassa.
Näistä vauvoista noin miljoona kuolee.
Kemp keskittyy erityisesti noin viidennen raskauskuukauden kohdalla syntyneisiin vauvoihin eli pikkukeskosiin. Pikkukeskosilla tarkoitetaan vauvoja, jotka ovat syntyneet noin seitsemännen raskauskuukauden kohdalla tai ennen.
Noin viidennen kuukauden kohdalla vauva painaa keskimäärin 400 grammaa, eli suunnilleen saman verran kuin keskikokoinen kurkku.
Täysikasvuinen vastasyntynyt painaa Suomessa keskimäärin 3,5–3,7 kiloa, lähes yhdeksänkertaisesti.
Tällaisten pikkukeskosten keuhkot eivät ole sopeutuneet kohdun ulkopuoliseen elämään. Lisäksi verenkierron säätely, näkö sekä suoliston toiminta kehittyvät vielä.
Lampaat kehittyivät normaalisti keinokohdussa
Kempin ja hänen kollegoidensa EVE-teknologia on periaatteeltaan yksinkertainen. Vauva siirretään läpinäkyvään “pussiin”, joka täytetään synteettisellä lapsivedellä.
Vauvan napanuora kiinnitetään katetreilla Rubikin kuution kokoiseen laitteeseen, joka hapettaa vauvasta tulevan hapettoman veren. Sitten laite lähettää hapellisen veren takaisin vauvaan napanuorassa kulkevaa putkea pitkin.
Vauvan sydämen syke pitää kohdun toiminnassa, eli vauva voi itse säädellä saamansa hapen määrää.
– Periaatteessa hapetamme sikiötä uudella tavalla, se ei ole loppujen lopuksi kovin omituista, Kemp hymähtää.
EVE:ä testataan lampailla. Lampaat ovat yleisiä koe-eläimiä synnyttämiseen ja raskauteen liittyvissä tutkimuksissa, koska ne vastaavat kooltaan ja kehitysajaltaan pitkälti ihmisvauvoja.
Vuonna 2019 toteutetussa kokeessa lampaat olivat keinokohdussa viisi päivää. Lampaat siirrettiin keinokohtuun 95 päivän ikäisinä.
Koe oli menestys: seitsemän lammasta kehittyi keinokohdussa normaalisti viiden päivän ajan. Kempin mukaan lampaat olisivat pysyneet kohdussa hengissä pidempäänkin.
Hän ei kuitenkaan koe tarvetta keskittyä liikaa pitkäaikaistutkimuksiin, ja on kiinnostuneempi siitä datasta, mitä ensimmäisen viiden päivän aikana on mahdollista kerätä.
– Tiedämme, että ihmisten kohdalla kuolema, vakavat aivovauriot ja muut asiat, joita haluamme hoidossa välttää, ilmaantuvat useimmiten 72 tunnin kuluessa hoidon aloittamisesta, ja viimeistään viiden päivän aikana, Kemp kertoo.
Kliiniset kokeet ihmisvauvoilla ovat edistyksestä huolimatta vielä kaukana. Ihmiskokeita varten tarvitaan eettiseltä neuvostolta lupa, joka Kempin mukaan ei heltiäisi tällä hetkellä.
– Teknologia ei ole vielä niin kehittynyttä, että sillä voitaisiin luvata tarpeeksi hyvä todennäköisyys keskosen selviytymiselle, jotta eettinen neuvosto voisi kliiniset kokeet hyväksyä, Kemp toteaa.
Tutkimuksessa on nähty läpimurtoja, mutta täydellistä keinokohtua ei vielä ole
EVE ei suinkaan ole ainoa maailmalla käynnissä oleva keinokohtuprojekti.
Israelissa Weizmann Science Institutionissa keinokohtuja lähestytään eri kulmasta kuin Kempin tiimissä. Tohtori Jacob Hanna kollegoineen onnistui viime vuonna seitsemän vuoden yrityksen ja erehdyksen jälkeen kasvattamaan koeputkessa hiiriä.
Hiiren alkiot kehittyivät pyörivissä koeputkissa viiden päivän ikäisistä aina yhdenteentoista päivään saakka. Niiden raajat ja sisäelimet kehittyivät normaalisti.
Hiiren kehitys kohdussa kestää noin kaksikymmentä päivää. Hannan hiiret viettivät keinokohdussa siis noin puolet sikiövaiheestaan.
Alankomaissa Eindhoveninen yleissairaalassa toteutettavaa keinokohtututkimusta varten kehitetään vauvanukkeja, jotka jäljittelevät ennenaikaisesti syntyneitä vauvoja. Tarkoitus on saada nuket simuloimaan ihmislapsen hengittämistä.
Näillä nukeilla olisi tarkoitus testata, miten vauvan voi turvallisimmin siirtää biologisesta kohdusta keinokohtuun. Niiden avulla voisi vähentää myös eläimillä testaamista keinokohdun kehittämisessä.
Tutkimus sai kolme vuotta sitten 2,9 miljoonaa euroa rahoitusta EU:lta osana Horisontti 2020 -hanketta, ja sen on tarkoitus jatkua vuoteen 2024 asti.
Onko suunta siis se, että meillä voisi olla toimivaa keinokohtuteknologiaa jo vuonna 2030?
– Never say never. Mutta tällä hetkellä olemme vielä kaukana moisesta. Meillä ei ole pitkältä aikaväliltä dataa siitä, mitä tapahtuu kun kehitykseltään vaarantunut sikiö laitetaan kiinni tällaiseen teknologiaan, Kemp toteaa.
Biologisen kohdun täydellinen toiminta on edelleen mysteeri
Keinokohtu kuulostaa futuristiselta, mutta siihen liittyvää tutkimusta on tehty yli kuusikymmentä vuotta.
– Ensimmäisen kerran materiaalia keinokohtuteknologiasta julkaistiin jo vuonna 1958, eikä konseptia ole vieläkään saatu toteutettua. Se on todella pitkä aika idealle, joka ei loppujen lopuksi ole kovin monimutkainen.
Kemp viittaa Ruotsin Karolinska instituuttiin, joka julkaisi diagrammeja keinokohduista vuonna 1958.
Viime vuosien saavutuksista ja vuosikymmenten tutkimuksesta huolimatta täydellistä keinokohtua, jossa ihmisvauva selviäisi, ei ole onnistuttu luomaan. Kempin näkemyksen mukaan yksi syy tälle on se, että keinokohtututkimus vie yksinkertaisesti paljon aikaa ja rahaa.
– Yksi virhe voi tarkoittaa sitä, että 20 000 tai 30 000 euroa on mennyt hukkaan, ja parin päivän jälkeen täytyy aloittaa taas uudestaan alusta. Ja prosessissa on mukana monia muita henkilöitä itseni lisäksi. Siinä on sitten monella muullakin kuin minulla huono päivä, Kemp naurahtaa.
Keinokohtujen tutkimista vaikeuttaa myös se, että ihmisen kehittyminen kohdussa on edelleen monilta osin mysteeri.
– Tiedämme paljon, mutta paljon on vielä pimennossa. Esimerkiksi ennenaikaista syntymää on vielä vaikea ennustaa. Meillä on joitain malleja, joita voidaan käyttää, mutta ne eivät ole tarkkoja. Paras keino ennustaa ennenaikainen synnytys on edelleen aiempi ennenaikainen synnytys, Kemp selittää.
Keinokohdun ei ole tarkoitus olla vauvatehtailun alku
Sana keinokohtu voi herättää mielikuvia matrixmaisista vauvaviljelmistä.
Esimerkiksi Alankomaissa tehtävää keinokohtututkimusta vastaan on laadittu viime vuonna vetoomus Euroopan komissiolle, ja siihen kerätään nimiä tällä hetkellä.
EVE-projektin tarkoitus ei Kempin mukaan ole kuitenkaan kehittää keinokohtua, jossa lapsi kehittyisi solusta vauvaksi.
– On tärkeää käydä eettisiä keskusteluja sen pohjalta, mitä ollaan todellisuudessa kehittämässä ja tutkimassa. EVE on periaatteessa hapetuslaite vain entistä nuoremmille vauvoille. Kukaan ei kyseenalaistaisi 30. raskausviikolla syntyneen vauvan laittamista hapetuslaitteeseen, Kemp sanoo.
Kemp viittaa laitteeseen, jolla voidaan hapettaa potilaan verta. Sen avulla hoidetaan ennenaikasesti syntyneitä vauvoja. Samaa teknologiaa on käytetty myös koronapotilaiden hoidossa.
Voit keskustella aiheesta 17.4. klo 23 asti.