Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

EU-ruokakassit vaihtuvat maksukorteiksi kauppoihin – käyttöönoton viive uhkaa tehdä loven ruoka-apuun kuukausiksi

Maksukortit tuovat käyttäjilleen valinnanvapautta ostaa vaikka vaippoja sekä vähentävät logistiikkakuluja. Avunantajat ovat kuitenkin pääosin hävikkiruuan varassa kunnes kortit saadaan käyttöön.

Mies kantaa kahta muovikassia Jyväskylän ruoka-avussa. Kassit ovat täynnä avustusruokaa.
Sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet arkeensa helpotusta EU-ruuasta. Maksukortit ovat monelle odotettu uudistus, mutta samaan aikaan muutos herättää huolta. Kuva: Jaana Polamo / Yle
  • Emilia Korpela

Hartolassa Tainionvirran seurakunnan emännäksi kutsuttu Hannu Järvinen hakee lähikaupasta myymättä jääneen hävikkiruuan. Rullakkoon kerätyt ruuat siirtyvät nopeasti autoon ja seurakunnan varastoon odottamaan ihmisille jakamista.

Hävikkiruoka on nyt entistä tärkeämpää ruoka-avussa, kun pääosin EU-rahalla kustannettujen ruokakassien jako päättyy kevään ja kesän aikana. Ensi vuoden alussa on tarkoitus jakaa niiden sijaan ruokakauppoihin käyviä maksukortteja.

Sitä ennen avunantajien täytyy tarjota ruoka-apua kuukausia ilman EU-ruokaa tai maksukortteja. Samaan aikaan ruuan kallistuminen voi lisätä avun tarvetta.

Vielä muutama kuukausi sitten seurakunnan varastossa oli valtava määrä EU-ruokakasseja, joita oli tarkoitus jakaa kevään aikana. Ilman jatkolupaa kassit täytyi kuitenkin jakaa jo maaliskuussa.

Ruokaviraston ylitarkastaja Minna Talvitien mukaan tieto ruokakassijaon loppumisesta oli annettu jo viime kesänä. Tieto ei ollut kuitenkaan saavuttanut seurakuntaa.

– Projekti tuli meille yllätyksenä. Tilasimme syksyllä EU-ruokaa koko kevääksi. Joskus joulukuussa saimme tiedon, että kassit pitää jakaa pois maaliskuun loppuun mennessä. Rummutettiin sitten somessa, että saatiin kassit pois niitä tarvitseville, kertoo Tainionvirran seurakunnan diakoniatyöntekijä Kirsi Männistö.

Tainionvirran seurakunnassa EU-ruokakassien jakamisen loppuminen ja maksukortteihin siirtyminen on herättänyt monia kysymyksiä. Seurakunnan diakoniatyöntekijä Kirsi Männistö toivoo hävikkiruuan riittävän kunnes maksukortit saadaan käyttöön.

Koko maassa EU-ruoka-apua jaettiin pari vuotta sitten noin 300 000 ihmiselle. EU-ruokakassit kattoivat Tainionvirran seurakunnassa Männistön arvion mukaan noin kymmenesosan jaettavista elintarvikkeista. Nyt täytyy nojata entistä enemmän hävikkiruokaan.

– Maksukorteissa on paljon hyvää. Ruokakassit veivät isoja varastoja ja niiden kuljettaminen vaati myös fyysistä työtä. Harmittaa, että maksukorttien käyttöönotto kestää. On iso rikkaus, että saamme hävikkiruokaa. Se pelastaa tätä odotusvaihetta. Näin meillä on antaa jotakin ihmisille.

Maksukortit antavat käyttäjille valinnanvapautta

Suomi päättit ottaa vähävaraisille jaettavien EU-ruokassien sijaan käyttöön maksukortit, joilla niiden saajat voivat itse tehdä ostoksia ruokakaupassa. Muutos tehtiin, kun uusi EU:n vähävaraisen avun toimenpideohjelma alkoi, jolloin Suomella oli mahdollisuus miettiä uusia vaihtoehtoja avun antamiseen.

Maksukortit haluttiin ottaa käyttöön, koska niiden kuljettaminen ja säilyttäminen on halvempaa ja helpompaa kuin ruoka-aineiden. Aikaisemmin EU-ruokakassi sisälsi kuivatuotteita kuten jauhoja, puurohiutaleita ja maitojauhetta. Maksukortit antavat käyttäjille mahdollisuuden tehdä enemmän omia kulutusvalintoja.

– Tämä on toivottu järjestelmä. Näin vaihtoehdoksi tulee erityisruokavalio tai kortilla voi ostaa vaikka vaippoja, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Minna Talvitie.

Maksukorttien arvoa ei ole vielä päätetty. Talvitien mukaan asiantuntijat ovat pohtineet arvoksi noin kahtakymmentä euroa.

Uudessa ohjelmassa organisaatiot hakevat maksukorttien jakajiksi hankehakemuksilla. Talvitien mukaan maksukorttien käyttöönotto etenee, mutta uuden toimintatavan rakentaminen vie aikaa.

– Ehkä olimme liian toiveikkaita siltä osin, miten nämä hankkeet ehtisivät pyörähtämään käyntiin. Tuleville toimijoille täytyy antaa aikaa valmistella hankkeita. Myös maksukorttisysteemi vaatii suunnittelua, koska ne täytyy räätälöidä tälle aineellisen avun toimenpiteelle.

Kädessä keksipussi, jossa lukee: EU-AVUSTUS.
Useiden vuosien ajan jaetussa EU-ruokakassissa oli noin kahdenkymmenen euron arvoista kuivaruokaa. / arkistokuva vuodelta 2021 Kuva: Juha Kivioja / Yle

Suomen ohjelmaehdotus on parhaillaan hyväksyttävänä Euroopan komissiolla. Korttien rahoituksesta 90 prosenttia tulee EU:lta.

Tarkempia tietoja tulossa syksyllä

Tainionvirran seurakunnassa maksukortit herättävät vielä paljon kysymyksiä. Kuinka usein kortteja voi jakaa? Voiko isolle perheelle antaa enemmän kortteja?

Vastauksia kysymyksiin avunantajat saavat syksyllä, kun hankehakemusten aika lähestyy. Ennen hankehakemusten käsittelyä ei tiedetä, kuinka moni toimija saa hankkeensa läpi, ja siten saa jaettavakseen maksukortteja.

Ruoka-apuun lähettyja leipiä rullakossa.
Valtaosa Suomessa jaettavasta ruoka-avusta on hävikkiruokaa. Usein tarjolla on leipää ja hedelmiä. Sen sijaan liha- ja maitotuotteita päätyy jaettavaksi vähemmän, koska ne käyvät kaupaksi ale-tarrojen avulla. Kuva: Jaana Polamo / Yle

EU-ruoka-apua jakoi 17 organisaatiota noin 700 jakelupisteessä. Tarkoituksena on, että maksukortteja saavat jaettavakseen kaikki mukaan hakeneet tahot, jotka täyttävät hakuehdot. Avunantajan täytyy tarjota maksukorttien jakamisen lisäksi tukitoimia eli esimerkiksi neuvontaa terveellisestä ruokavaliosta tai velkaneuvontaa.

Hankkeiden ohjaamista varten on jo perustettu asiantuntijaryhmä. Sen tehtävänä on myös lopulta päättää, mikä on maksukortin arvo.

Odotuksesta ja kysymyksistä huolimatta Tainionvirran seurakunnassa ollaan toiveikkaita siitä, että ruokaa riittää kaikille odotusajan yli.

– Meidän ruoka-apu on aina pientä. Se ei täysin muuta kenenkään elämäntilannetta, vaan se on enemmän ensiapuluonteista. Pyrimme auttamaan kaikkia tarvitsevia niin pitkälle kuin vain on mahdollista. Tämä on meidän sydämen asia, Männistö toteaa.

Voit keskustella aiheesta 20.4. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Leipäjonojen piti olla väliaikainen tuki, mutta ruoka-apua tarvitsee yhä suurempi joukko – tutkijat kertovat, kuinka köyhyys nujerretaan

Vähävaraisten ruoka-avusta on tullut ammattimaista toimintaa, jota veronmaksajatkin rahoittavat.