Hietaniemessä, Tuonelankujalla seisoo piskuinen, valkoinen ortodoksikirkko.
Pyhän Nikolauksen kirkon ympärillä kiertävällä hautausmaalla lepäävät tämän Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon edesmenneitä jäseniä.
Tunnelma kirkossa ja sen pihamaalla on vaikkakin harras, mutta myös arka. Kirkon jäsenet ovat joutuneet kokemaan leimaamista ja vihapuhe on lisääntynyt Ukrainan sodan myötä.
Juliaanista kalenteria noudattavassa, muutaman tuhannen jäsenen kirkossa vietetään pääsiäistä, toisin kuin Suomen ortodoksisessa kirkossa, jossa pääsiäistä vietettiin viikkoa aiemmin.
Mukana on paljon Ukrainasta sotaa paenneita.
Jumalanpalveluksissa rukoillaan Moskovan patriarkan,Kirillin puolesta, jonka suorassa alaisuudessa seurakunta toimii.
Kirill on tullut tunnetuksi poliittisista, Putinia myötäilevistä lausunnoistaan Ukrainan sodasta. Hänen on tulkittu pitävän Venäjän sotaa pyhänä sotana länsimaista, rappeutunutta moraalia vastaan.
Ylelle rovasti Orest Tchervinskij vakuuttaa, että vaikka kirkko on suoraan Moskovan patriarkaatin ja siten patriarkka Kirillin alainen, se painottaa olevansa hallinnoltaan itsenäinen.
Kirkon valtuusto tekee päätöksiä ja yhdistys noudattaa Suomen lakeja, eikä Kirill ohjaile kirkkoa.
"On vaikea hyväksyä patriarkka Kirillin lausuntoja" – tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan
Jumalanpalvelusta toimittanut Isä Orest, rovasti Tchervinskij on oikeastaan jo eläkkeellä, mutta hän vastaa Ylen kysymyksiin Venäjän hyökkäyssodasta ja Kirillistä.
Muun muassa Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on vaatinut Moskovan patriarkaattia ja pappeja tuomitsemaan sodan ja Kirilin puheet.
Ylen kysymykseen siitä, mitä kirkossa ajatellaan Venäjän sodasta ja patriarkka Kirillin lausunnoista, on vastattu jo ennen jumalanpalvelusta ja tapaamistamme sähköpostilla.
Kirkkoherra Nikolai Voskoboinikov ei vastaan kysymyksiin, vaikkakin samassa sähköpostiketjussa on. Omaa piispaa kirkolla ei ole.
– Valitettavasti suora yhteys patriarkka Kirilliin on katkennut kauan sitten ja yhdessä muiden kanssa, minun on yhtä vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä hänen viimeaikaisia lausuntojaan, rovasti Tchervinskij kirjoittaa.
Kysymykseen tuomitseeko kirkko Venäjän sodan Ukrainaa vastaan, rovasti kirjoittaa näin:
– Kyllä tuomitsemme Venäjän sodan Ukrainaa vastaan.
Kirkko ei aio irtaantua Moskovan patriarkaatista
Pyhän Nikolauksen seurakunta ei ole kuitenkaan harkinnut irrottautua Moskovan patriarkaatista.
Se vaatisi käytännössä patriarkka Kirillin luvan.
– Ilman oman piispan lupaa pappi tai seurakunta ei voi irtaantua äitikirkostaan, kirjoittaa Tchervinskij.
Nykyisenkaltaisessa sotatilanteessa patriarkaatin alaisuudesta irtaantuminen ei rovastin mukaan ole suurin huolenaihe, eikä se ratkaisisi mitään.
– Pappi tai seurakunta ei voi olla irrallaan kanonisesta kirkosta. Mihin kanoniseen hiippakuntaan liittyisimme?
Tchervinskij ei usko, että Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti ottaisi kirkkoa suoraan alaisuuteensa, vaan sen olisi liittyttävä Suomen ortodoksiseen kirkkoon.
Sitä hän ei pidä mahdollisena, sillä Pyhän Nikolauksen kirkko haluaa pitää kiinni juliaanisesta kalenteristaan.
– Minä en edes kelpaisi sinne papiksi, koska olen saanut Venäjällä pappiskoulutukseni, hän sanoo kirkon pihamaalla.
Hän sanoo myös, että nykyisessä tilanteessa ei myöskään kannattaisi tehdä hätiköityjä päätöksiä: kenelläkään ei ole täyttä varmuutta, mitä kaikkea patriarkka Kirill todellisuudessa on sanonut tai sillä tarkoittanut.
– Länsimainen media ja Venäjän media ovat täydessä ristiriidassa keskenään, hän sanoo. Suomessa neljä vuosikymmentä eläneenä on vaikea edes kuvitella, mitä on elää Venäjän koneiston keskiössä.
Teologian tohtori, Itä-Suomen yliopiston tutkija Heta Hurskaisen mukaan on tärkeää, että Suomessa toimiva Moskovan patriarkaatin alainen kirkko on kertonut Ylelle näkemyksensä Venäjän sodasta ja patriarkka Kirillistä.
– Kyllä sillä on merkitystä, että me tiedämme millä tavalla se näkee itsensä kirkkona ja suhteessa Venäjän politiikkaan, Hurskainen sanoo.
Kirkon ovien ja näkemysten avaaminen voi hälventää epäluuloja, joita Moskovan patriarkaatin alaisiin seurakuntiin on sodan aikana liitetty.
– Kyllä he nyt selkeästi sanovat, että he tuomitsevat Venäjän sodan Ukrainaa vastaan, Hurskainen sanoo.
Moskovan alaiset kirkot alkaneet hajaantua toisistaan
Moskovan patriarkaatti on Hurskaisen mukaan kuitenkin alkanut pirstaloitua sodan ja Kirillin Putinille myötämielisten kannanottojen seurauksena.
– Mitään suurta yhtenäistä liikettä pois Moskovan patriarkaatin alaisuudesta tuskin tapahtuu, mutta siellä on kolmenlaisia suhtautumistapoja näkyvillä, Hurskainen sanoo.
Ensimmäinen on se, että kirkot, kuten Venäjän ortodoksinen kirkko, tukevat Moskovan patriarkaattia ja sen kaikkia lausumia.
Toisekseen on kirkkoja, jotka haluavat säilyttää kirkollisen elämän ja kirkollisen yhteyden Moskovan patriarkaattiin.
– Näissä kirkoissa annetaan eri tasoisia kriittisiä lausuntoja, kuten patriarkka Kirillin poliittiisia lausuntoja vastaan tai Venäjän sotaa Ukrainaa vastaan.
Helsingin Pyhän Nikolauksen kirkko näyttäisi Hurskaisen mukaan kuuluvan tähän toiseen kategoriaan.
Myös esimerkiksi Liettuan ortodoksinen kirkko on antanut hyvin samantyyppisiä kommentteja kuin Pyhän Nikolauksen seurakunnassa toimiva rovasti.
Kolmanneksi ovat ne Moskovan patriarkaatin alaiset kirkot, jotka ovat sitä mieltä, että jos kirkko on sitoutunut Venäjän poliittisiin toimiin, ne eivät voi olla kirkon kanssa yhteydessä.
Tällainen kirkko on esimerksiksi Amsterdamissa toimiva Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksikirkko, joka on jo irtautunut patriarkaatista.
Tutkija: "Putinin ja Kirillin ajtuksissa länsi on viholinen"
Myös Ukrainan Moskovan patriarkaatin alainen ortodoksikirkko on tuominnut Kirillin puheet selväsanaisesti.
Ukrainaan perustettiin itsenäinen ortodoksinen kirkko vuonna 2018, jonka Konstantinopolin patriarkaatti tunnusti.
Patriarkka Kirill ei tästä pitänyt.
Itsenäisen Ukrainan Ortodoksisen kirkon syntyminen Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon rinnalle ei Hurskaisen mukaan ole syy hyökkäyssodalle, mutta oma merkityksensä sillä on.
– Putinin ja Kirillin ajatuksissa länsi on vihollinen ja Ukraina on paikka, joka heidän näkemyksensä mukaan kuuluisi tähän slaavilaisortodoksiseen yhteyteen Venäjän kanssa kuten Valko-Venäjäkin.
Hurskainen sanoo, että Ukrainan demokratiamyönteisyys ja itsenäisen ortodoksisen kirkon perustaminen olivat heille merkkejä lankeamisesta lännen houkutuksiin, Hurskainen sanoo.
Suomessa Moskovan alainen kirkko kieltää politiikasta puhumisen kirkossa
Pyhän Nikolauksen seurakunta sanoo arvostavansa demokratiaa ja sananvapautta.
Kiristyneen tilanteen takia kirkon johto on kuitenkin kieltänyt politiikan puhumisen kirkon tiloissa, tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa, jotta rauha säilyisi seurakunnan sisällä, jossa on Ukrainan ja Venäjän kansalaisia.
– Se on mahdollistanut keskittymisen paastoon ja yhteiseen rukoukseen rauhan puolesta, Orest Tchervinskij kirjoittaa.
Rovastin mukaan perheissä saatetaan riidellä politiikasta, koska niissä on edustettuna monia eri kansallisuuksia ja identiteettejä, on venäläisiä, ukrainalaisia, kantasuomalaisia.
Patriarkka Kirillin puheita punnitaan Kirkon maailmanneuvostossa: vaadittu erotettavaksi
Ukrainan sota ja Moskovan patriarkka Kirillin näkemykset pyhästä sodasta saattavat mullistaa myös ortodoksista maailmaa laajemmin: kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa syksyllä tullaan puimaan Moskovan patriarkaatin asemaa neuvoston jäsenenä.
Jos Moskovan patriarkaatti erotettaisiin, Hurskaisen mukaan se olisi hyvin ainutlaatuista ja se olisi selkeä poliittinen kannanotto.
Siinä asetettaisiin patriarkka ja koko Moskovan patriarkaatti vastuuseen poliittisista lausunnoista.
– Kirkko voi olla poliittinen, mutta politiikkaa ei saa käyttää väärällä tavalla, Hurskainen sanoo.
Jos Moskovan patriarkaatti erotetaan neuvostosta, se tarkoittaisi sitä, että Kirill on käyttänyt kirkon sanomaa väärällä tavalla, toista ihmistä vastaan, ei suojellakseen.
– Toisen ihmisen suojelun katsotaan olevan kristinuskon sosiaalinen sanoma.
Ukrainalaisia maahanmuuttajia hakeutuu ortodoksikirkkoihin
Ukrainasta tulevia maahanmuuttajia on jo hakeutunut sekä Moskovan patriarkaatin alaisiin kirkkoihin, että Suomen ortodoksiseen kirkkoon.
Rovasti Orest Tchervinskij on alun perin ukrainalainen.
Hän toivottaa kaikki sodasta paenneet tervetulleeksi kirkkoon.
Pääsiäisperjantain jumalanpalveluksen jälkeen rovasti Tchervinskij kiiruhtaa haastattelusta takaisin kirkkoon, sillä hänellä on töitä.
Ukrainasta tulleet äiti ja tytär odottavat kirkon sisällä: he ovat tulleet tunnustamaan syntinsä, tullet ensi kertaa Pyhän Nikolauksen kirkkoon katumuksen sakramenttiin.
Isä Orestia tarvitaan.
Otsikkoa muokattu 26.4.9:44: Moskovan patriarkaatin alaisen ortodoksikirkon rovasti Suomessa tuomitsee Venäjän hyökkäyssodan, mutta haluaa pysyä johtajansa alaisuudessa: Kirill ei ohjaile kirkkoa
Lue myös: Uskon sota